sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

Perustuslaista


LAKI ON NIIN KUIN SE KIRJOITETAAN – VAI ONKO?

Kaiken väärentämisen perustan on muodostanut ja näyttää muodostavan tänäkin päivänä vanhan kansan viisaus; laki ei ole niin kuin se on kirjoitettu vaan niin kuin se luetaan. Tätä lakien lukemista meillä harjoittavat kaiken maailman kirpunnylkijät, oikeusoppineet, jotka myötäilevät poliitikoita, jotka puolestaan tekevät mitä Suuren Rahan omistajat toivovat, käskevät.    

Vanha ennen vuotta 2000 voimassa ollut Suomen perustuslaki sanoi selvästi, että työvoima on valtiovallan erityisessä suojelussa. Sama periaate on myös nykyisessä, vaikka sen sananmuotoa on hieman muutettu, sanottaisiinko nykyaikaistettu.

Perustuslain 18 §:n 1. ja 2. mom. sanotaan, että ”Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojelusta. – Julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeus työllistävään koulutukseen säädetään lailla.”.

Perustuslain mukaan jokaisella on siis ylipäätään oikeus työhön, mutta lisäksi jokaisella on oikeus itse valitsemaansa työhön. Tätä julkisen vallan on edistettävä ja pyrittävä turvaamaan jokaisen oikeus valitsemaansa ammattia vastaavaan työhön. Perustuslaki asettaa työllistämisen ja työvoiman suojelun suhteen julkiselle vallalle suuret vaatimukset.

Toisaalta Perustuslaki ei aseta työvoimalle mitään velvollisuuksia. Siten työttömien niin sanotut aktiivimallit sanktioineen ovat jyrkässä ristiriidassa perustuslain hengen ja kirjaimen kanssa. Ne ja yleensä kaikki toimet, jotka jollain tavoin rasittavat työttömien muutenkin raskasta arkea ovat lainvastaisia!  

Ja edelleen. Sen sijaan, että työvoiman työttömiä kuritetaan eri tavoin, julkisen vallan on heitä suojeltava. Perustuslain 19 §:n 1. ja 2. mom. sanotaan, että ”Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömän toimeentuloon ja huolenpitoon. – Lailla taataan jokaiselle perustoimeentulon turvaan työttömyyden, sairauden, työkyvyttömyyden ja vanhuuden aikana sekä lapsen syntymän ja huoltajan menetyksen perusteella.”. Pitenevät leipäjonot osaltaan todistavat, että julkinen valta on toiminut lainvastaisesti.

Perustuslain tarkoituksena on tai sillä ainakin voidaan todistaa, että Suomi on hyvinvointivaltio. Mutta jo yksin nämä kaksi pykälää ja elävä todellisuus ovat vakavassa ristiriidassa keskenään. Kukaan ei sille korvaansa lotkauta, ei edes ay-liike, jonka pitäisi olla työvoiman ensimmäinen edunvalvoja. Hallitus tekee mitä tykkää lakia lukevien oikeusoppineiden noiden kirpunnylkijöiden suojeluksessa.

Kai Kontturi