3.8.23

Rahaa kyllä on, mutta..

 JO ON AIKOIHIN ELETTY - KYLLÄ RAHAA ON MUTTA, MUTTA...

 On se merkillistä, kuinka viimeisen 30 vuoden aika on ollut suorastaan pakko vähän väliä huokaista; jo on aikoihin eletty! Kun Kekkosen jälkeen presidentiksi tuli Mauno Koivisto (sd) tiedettiin, että alkaa uusi aika. Toisin sanoen etäännytään venäläisistä ja lähestytään saksalaisia tannerilaisen poliittisena perintönä.

 

Kauan aikaa sitten 1980-luvulla presidentti Koivisto ”teki tiekartan” Euroopan unioniin. Ensin toteutetaan pääomien, sitten tavaroiden ja lopuksi työvoiman vapaa liikkuminen. Tästä seurasi pankkien hurja ulkomaisen pääoman tuonti ja niiden jako kaikille halukkaille. Pk-yritykset ja väestö velkaantui. Sen jälkeen tavaroiden vapaasta liikkumisesta seurasi ulkomaisen halpatuonnin reipas lisääntyminen. Se aiheutti 50 000 yrityksen konkurssi tai muun lakkauttamisen ja työttömyyden valtavan lisääntyminen. Siinä sitä huokailtiin, että jo on aikoihin eletty.

 

Seuraavaksi presidentiksi valittiin Martti Ahtisaari (sd), joka vei Suomen EU:hun väkisin eli perustuslainen määräyksistä välittämättä. Päätös olisi vaatinut eduskunnassa 4/5 osan enemmistön, mutta sitä ei ollut saatavissa, joten Ahtisaari kumppaneineen päättivät, että 3/4 osaa riittää. Perustuslakia rikottiin häikäilemättä. Asiasta valitti oikeuskanslerille lahtelainen Helge Kaalikoski. Apulaisoikeuskansleri Jukka Pasanen vastasi, että tässä asiassa ei ollut kyse laista vaan poliittisesta tarkoituksenmukaisuudesta. Näin oikeuslaitos teki ennakkopäätöksen, joka raivasi tien vastaisuuden lainrikkojille. Tämän prosessi jälkeen taas huokailtiin voimattomina, että jo on aikoihin eletty.

 

Nämä äärioikeiston, johon myös demareiden johdonydin on aina kuulunut ja kuuluu kuten pääministerinä poseerannut Sanna Marin (sd) on julmalla tavalla osoittanut muun muassa purkamalla, ilman eduskunnan lupaa, Venäjän kanssa 1992 solmitun naapuruussopimuksen. Se lopetti kaikki suhteet Venäjään ja tuhoaa Suomen kansantaloutta.

 

1980 luvulla tehty EU:hun kelpoisuussuunnitelma on vienyt Suomen talouden suohon, jossa se on suuren työttömyyden kanssa koko ajan räpinyt ja edelleen rämpii. Esimerkiksi viimeisen kymmenen vuoden aikana, kaudella 2012–2021, kokonaistuotanto, joka sisältää kulutettujen tavaravarastojen uusimisen, on kasvanut vuosittain käyvin hinnoin keskimäärin 2,7 %, mutta reaalisesti vain 0,8 %. Samaan aikaan reaalinen työntuottavuus kasvoi 12,9 %.

 

Näin siksi, että tähän ajanjaksoon sisältyy neljä todella heikkoa reaalihinnoin jopa miinusmerkkistä vuotta. Sanna Marinin hallituksen toimenpiteet ovat vaikeuttaneet tuotannon toimintaedellytyksiä ja vaikeuttanut merkittävästi teollisuuden kilpailukykyä. Samalla kuluttajien ostovoima romahti. Voi sanoa, että hallitus ei ollut tuottoisa vaan tuhoisa. Marinin hallituksen tuhoisat jäljet näkyvät ja tuntuva pitkälle tulevaisuuteen. Tuotannon ja työllisyyden vaikeudet edelleen kasvavat.

 

Maatalouden, sekä pienten ja keskisuurten yrittäjäien olemassaolo kautta linjan on vaarassa. Suuret yritykset pääsääntöisesti selviävät jopa kansainvälisessä kilpailussa. Koko kapitalismin olemassaolon ajan kapitalistien välinen kilpailu on perustunut ja perustuu hamaan loppuun saakka siihen, että työn tuottavuus kasvaa tuotantoa nopeammin. Näin on myös käynyt. Siitä on seurannut se, että myös lisäarvo on kasvanut. Lopullisessa jaossa käyvään hintaan se kasvoi vuosittain keskimäärin hulppeat 5,8 %.

 

Nyt kun lasketaan yhteen kauden 2011–2021viimeisen yhdentoista vuoden tulokset (Taulukko) kansantulo oli 2 623,8 miljardia euroa. Siitä käytettiin kulutukseen 1 860,9 miljardia ja loput 762,9 miljardia oli uutta pääomaa. Siitä käytettiin tuotantovälineiden kulumiseen ja kasvuun, sekä tavaravarastoihin ja kiinteään pääomaan yhteensä 505,1 miljardia euroa. Loput 257,8 miljardia, keskimäärin 23,4 miljardia vuodessa, jäi vapaaksi pääomaksi.

 

Nyt, kun hallitus pähkäilee mistä leikataan rahat budjetin tasapainottamiseksi niin, kun tällä tavoin kapitalistien vapaat voitot kasvoivat riihikuvana rahana hurjasti joka herra vuosi, niistä on hyvinkin varaa leikata.  Nostamalla yritysvero takaisin 1992 tasolle eli 50 %:in valtio saisi plus/miinus 7 miljardia euroa lisätuloa vuodessa. Se ei vaikuttaisi mitään kilpailukykyyn ja siitä jäisi hyvä potti julkisten palvelujen parantamiseen ja valtion velkojen maksuun. Se rasittaisi vain ennestään rikkaita harvoja kapitalisteja. Jos kokoomusvetoinen hallitus sen tekisi se pelastaisi Suomen, mutta kapitalistit rääkyisivät; jo on aikoihin eletty!

Kai Kontturi

                   TAULUKKO