torstai 22. huhtikuuta 2010

Toivotaan parasta

TOIVOTAAN PARASTA – VARAUDUTAAN PAHIMPAAN

Hallitus pääministeri Matti Vanhasen johdolla ajaa työurien pidentämistä kuin käärmettä pulloon. Miksi?

Ehkä syy on se, että sillä saadaan perustelu uusien atomivoimalaitosten rakentamiselle. Toinen syy voi olla, että kansan mieleen taotaan kuva hurjasta talouskasvusta, kasvusta, joka vaatii kaiken vähenevän työvoiman. Kolmas syy voi olla kansan rauhoittaminen, kun porvarileirissä tiedetään, ainakin pitäisi tietää, että tulevaisuudessa talous kasvaa hitaasti ja paljon tuottavuutta hitaammin. Sen vuoksi osa-aika ja pätkätyöt ovat tulleet jäädäkseen ja työttömyys lisääntyy. Se uhkaa yhteiskuntarauhaa.

Kaiken kaikkiaan lienee niin, että atomivoiman rakentamisella on vain yksi tavoite. Kun tavaratuotanto kehittyy olemattoman hitaasti, kansainvälisesti pienen pieni mutta kansallisesti suuren suuri pääoma ei saa riittävästi voittoa, jota on haviteltava sähkön myynnistä kansainvälisillä markkinoilla. Se jää nähtäväksi.

Aiempien väestöennusteiden mukaan työvoima olisi säilynyt nykyisellä tasolla. Työministeriön "Työvoima 2025" selvityksen mukaan sen osuus vuoden 2000 työikäisestä väestöstä olisi kasvanut 74,6 prosentista vuoteen 2030 mennessä 83,1 prosenttiin. Viimeisessä väestöennusteessa työikäisen väestön määrä on kuitenkin kasvanut kymmenessä vuodessa 9,3 prosenttia. Näin 77 prosenttia työikäisten määrästä takaisi jatkossakin nykyisen työvoiman.

Työvoiman osuus työikäisistä voi siis vaihdella paljonkin poliittisten tarpeiden mukaan. 77 prosenttia työikäisistä merkitsee, että jatkossakin reservissä on yli satatuhatta työikäistä.

"Työvoima 2025" selvityksessä on tehty (2006) hienoa työtä. Se koskee ennen muuta tuotannon kasvuennustetta. Ainoiksi ongelmiksi jäävät alakanttiin arvioitu työn tuottavuus ja nykyinen lama. Lamojen sykliksi on muodostumassa viidentoista vuotta, joten seuraava lama on odotettavissa 2020-luvulla. Kun nämä tekijät otetaan huomioon, mutta arvioidaan varovasti, saadaan korjattu kuva tuotannon kasvusta ja työllisyyden kehityksestä vuoteen 2030.

Vuoteen 2050 saakka meillä on vuosittain työvoimaa käytössä vähintään 2,7 miljoonaa henkeä, jolla on käytössä noin 4 766 miljoonaa työtuntia. Kun työn tuottavuus kasvaa tuotantoa nopeammin, työ ja työtuntien tarve vähenee. Näillä eväillä 2020 työtunneista jää käyttämättä 1 161 miljoonaa tuntia (657 tuhatta henkilötyövuovuotta), 24,8 prosenttia ja 2030 jää käyttämättä 1 680 miljoonaa tuntia (951 tuhatta työvuotta), 35,7 prosenttia.

Myöhemminkään tilanne ei tästä parane. Päinvastoin, se huononee. Kaikki merkit viittaavat siihen, että palkkatyöläisten kannalta kapitalistinen markkinatalous on kovaa vauhtia menossa kohti umpikujaa.

Sanomattakin on selvää, että jokainen itseään kunnioittava kapitalisti ja pikkuporvari leimaavat moiset puheet tulevaisuudesta kylähullun jorinaksi. Tuskin mikään olisi toivottavampaa kuin se, että tämäntapainen synkkä ennuste menisi täydellisesti metsään. Palkkatyöläisten kannalta on kaikki syyt toivoa parempaa, mutta on myös kaikki syyt varautua pahimpaan.

Kai Kontturi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.