sunnuntai 5. joulukuuta 2010

Ei korppi korpin silmää noki

Ei korppi korpin silmää noki

Saatiinpa taas näyttö herrojen rajattomasta oveluudesta. Näyttö saatiin Kreikan karmaisevasta konkurssiuhasta. Sillä oli ulkomaisten pankkien holtittomasti ilman vakuuksia antamaa velkaa 218,5 miljardia euroa, 20 000 euroa jokaista asukasta kohti. Kun velkojat, suurpääoman pankit, halusivat toisiltaan omiaan pois, koko Eurooppa oli kauhuissaan. Asia hoitui, kun EU-maat riensivät veronmaksajien rahoilla apuun, ettei maailma ajautuisi finanssikriisiin.

Kuinkas sitten kävikään?

Heti perään kerrottiin Irlannin entistä pahemmasta kurimuksesta. Irlannin pankkien velka ulkomaan suurpääoman pankeille on 620 miljardia euroa, karmaisevat 151 000 euroa asukasta kohti. Taas EU riensi verorahoineen apuun. Sinne suurpääoma taskuihin meni 85 miljardia veroeuroa, joka on 170 euroa jokaista eu-asukasta kohti. Eikä tässä kaikki. Kreikan katastrofin perusteella ainakin kaksi muuta maata on katastrofaalisessa jamassa. Portugalin pankkien velka ulkomaille on 22 000 euroa asukasta kohti ja Espanjan 18 000 euroa asukasta kohti. Niidenkin pankit olivat saaneet velkaa ilman vakuuksia.

Näissä tapauksissa neljän maan pankit ovat juonitelleet itselleen mielettömän suuren velan 1 886,8 miljardia euroa riihikuivaa rahaa. Siitä osa on jo kadonnut johonkin, eikä kukaan tiedä paljonko vielä on kadoksissa, sillä eihän niitä ole poltettu. Suurpääoman suunnitelmiin ei alun alkaenkaan ole kuulunut velan kokonaan takaisin maksaminen. Se kokeilee kuinka pitkälle poliitikkojen verorahkeet kestävät. Koko idea perustui siihen, että pankit lainaavat toinen toisilleen, mutta lopulta antavat rahat velaksi ulkopuolisille, joiden velan maksu jätetään kansalaisten kontolle – parempiosaisille vähemmän ja pienituloisille enemmän.

Mikäli tässä olisi toimittu ns. markkinatalouden periaatteiden mukaan, silloin vakuudettoman lainan antanut pankki on tehnyt riskisijoituksen. Jos velallinen ei kykene velkaansa hoitamaan, pankki häviää riskin ja kärsii tappion nahoissaan. Ulkopuolisten maksamattomat velat ovat heidän voittoja, jotka koituvat pankkien tappioksi. Niitä finanssikapitalistit eivät suurin surminkaan hyväksy, siksi ne vaativat poliitikoilta pääsyä tavallisten kansalaisten kukkarolle ja myös pääsevät. Pankit ja poliitikot toimivat yhteistuumin kuin korppiparvi haaskalla!

o o o

Viimeaikoina on puhuttu toisaalta työn ihannoinnista ja huonoista esimiehistä, jotka kiusaavat, aiheuttavat ahdistusta, työuupumusta ja pilaavat työilmapiirin. Työssä viihtymisestä puhutaan kuin uudesta asiasta. Se ei ole uusi eikä yksin esimiesasia. Se on seurausta kapitalismin luonteesta, riiston kovenemisesta – loputtomasta voittojen kasvattamisesta.

Jokaisen toivoisi muistavan ja tietävän, että EU on pakottanut väärentämään työllisyystilastoja. Niiden on näytettävä todellisuutta paremmilta, kun pitää todistaa, että työttömyyttä ei ole, on vain tekijöiden puutetta. Kukaan ei ole huolissaan siitä, että miljoona kaksisataatuhatta työtekijää on pätkätöiden työttömyyskierteessä ja tekee töitä työtuntien mukaan enintään kuusi kuukautta vuodessa. Lisäksi tavalla tai toisella työvoiman ulkopuolle on siirretty, syrjäytetty kolmesataatuhatta ihmistä.

Tätä joukkoa kiusataan viimeisen päälle, kun kapitalistien ruoska selkäänsä soittaa. Ruoskinnan seurausta kuvaa se, että 1990–2008 työläisten palkat kasvoivat 65 prosenttia ja mutta voitot kapitalistien suurpalkkojen kanssa 305 prosenttia.

Tästä itse kukin voi miettiä onko työväenluokka nukahtanut?

o o o

Eduskuntapuolueet arvelevat, että tulevista eduskuntavaleista tulee verovaalit. Voi olla, kun niillä on niin kova ääni. Se raikuu kaikissa valtamedioissa. Siihen on varauduttava. Siksi on paikallaan muistella menneitä eli viimmeeksi toteutua todella suurta, veret seisauttanutta, verouudistusta vuonna 1993. Silloin yritys-, pääoma- ja todella suurten palkkatulojen verotuksesta leikattiin puolet pois ja osinkotulojen verotus poistettiin kokonaan. Progressiivisesta verotuksesta otettiin pitkä askel kohti tasaveroa.

Entä tulokset? Siinä vaiheessa tuotannon lasku oli jo päättynyt, mutta alkoi raju pääomien ja tuotannon virtaaminen pois maasta. Teollisuudesta katosi satatuhatta ja maataloudesta toiset satatuhatta työpaikkaa, eikä niitä ole saatu takaisin. Vuoden 1990 työtuntien todellista määrää ei ole vielä läheskään saavutettu, vaikka työvoima on lisääntynyt sadallatuhannella. Verojen alennus, kuten nyt tiedetään, ei parantanut työllisyyttä, kävi päinvastoin!

Yhdeksänkymmentäluvun verouudistuksesta lähtien tasaveroon siirtyminen on muuttanut todellisuudeksi sanonnan, että verot kansan verta juo. Jos tulevista vaaleista tehdään pelkät verovaalit, silloin palkkatyöläisten on asetettava kaiken yli meneväksi vaatimukseksi sen, että verot on kerättävä maksukyvyn mukaan. Kaikki tuloverot laidasta laitaan on muutettava progressiivisiksi!

o o o

Jo tästäkin vähästä nähdään, että herrat ovat todella ovelia maailmalla ja meillä. Eduskunnassa he ovat rahoittaneet toinen toisensa jakaen meidän verorahojamme runsaalla kädellä puoluetukina ja palkinneet itsensä jumalattomilla palkoilla ja muka kulukorvauksilla. Eduskunnassa toimitaan yli puoluerajojen tavalla, jossa musta korppi ei toisen korpin silmää noki.

Kai Kontturi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.