lauantai 28. toukokuuta 2011

Keinottelua

RAHOITUSKRIISIT

Viimeinenkin (2009) lama alkoi Marxin tarkoittamasta rahakriisistä. "… vekselien valtava määrä edustaa pelkkiä huijausliiketoimia, jotka nyt paljastuvat ilmapalloiksi ja halkeavat; edelleen se edustaa vieraalla pääomalla harjoitettuja, mutta epäonnistuneita keinotteluja; ja vihdoin tavarapääomia, jotka ovat menettäneet arvoaan tai ovat suorastaan kaupaksikäymättömiä; tai pääoman palautumisia, jotka eivät enää koskaan voi toteutua." (Pääoma 3. osa s. 486, Progress 1980).

Marxin mukaan pääoman kierto tuotantoprosessissa on R – T – R', jossa raha (R) sijoitetaan tavaran (T) tuottamiseen ja tavara vaihdetaan suurempan rahaan (R'). Marx kuitenkin toteaa, että raha "hallitsee yksityisen kapitalistin näköpiiriä ja on hänen laskelmiensa perustana". Siitä johdonmukaisena seurauksena on, että yksityinen kapitalisti pyrkii mahdollisimman helppoon rahan hankkimiseen. Asiaa auttaa, jos rahalla voi tehdä rahaa ilman tavaratuotantoa, jolloin kapitalistin toiminta perustuu kaavaan R – R'. Se vaatii monipuolista hinta- ja arvopaperikeinottelua, joka pumppaa rahamarkkinoille ilmaa, synnyttää ansiotonta hinnan nousua.

Tässä vekselit edustavat kaikkia niitä ennen tuntemattomia arvopapereita, joilla harjoitetaan tavara- ja arvopaperipörsseissä huijausliiketoimia, joka 90-luvulta lähtien on kasvanut räjähdysmäisesti. Niihin osallistuvat yksityiset sekä tuotannon ja kaupan yritykset, mutta ennen muuta suuret hedge- ja muut rahastot, eläke- ja vakuutuslaitokset sekä pankit. Ne myyvät kehittämiään erilaisia velka-, osuus- ja arvopapereita, joita nimitetään harhaanjohtavasti tuotteiksi. Nordea nimitti omia "tuotteitaan" jopa merenneidoiksi (Mermaid). Maailma arvopaperien määrässä vuonna 2009 oli virtuaalirahaa 691 967 miljardia dollaria. Samana vuonna maailman bkt oli 57 937 miljardia dollaria, 8 % virtuaalirahan määrästä (Lähteet: BIS ja IMF).

Kukaan ei tiedä paljonko arvopaperimarkkinoilla, arvopaperien hinnoissa oli ja on ilmaa. Joka tapauksessa ne "paljastuivat ilmapalloiksi ja halkesivat". Ilmapallot eivät kuitenkaan kokonaan haljenneet. Niihin tuli vain reikiä, joita hallitukset paikkasivat sadoilla miljardeilla verodollareilla. Pankkien valtiolainoihin, osake- ja tavarapörsseihin jäi vielä valtavat määrät virtuaalirahaa. Keinottelu jatkuu. Kuluttajille toimitettavien tavaroiden keinotteluhinnat kasvavat kunnes maksukyky lopahtaa. Kaikesta tästä koituu suurpankeille tappioita, jotka halutaan siirtää veronmaksajien maksettaviksi ja rahamarkkinoilla turvaamiseksi kuten sanonta kuuluu. Rahamarkkinoiden, jotka ovat kasvaneet yli äyräidensä, yli kaiken käsityskyvyn. Niillä syntyneet voitot maksaa turmioon joutuneet kapitalistit, mutta ennen kaikkea tavallista ihmistä riistetään keinotekoisesti korotettujen hintojen ja verojen maksajat, jotka samalla menettävät julkisia palveluja. Kansojen riisto muuttuu yhä kovemmaksi.

Tällä hetkellä suurimmat vedätykset tapahtuvat raaka-ainemarkkinoilla, joilla futuuri, termiini ja johdannaiskaupoilla halutaan määrätä tavaroiden hinnat kuukausia, jopa vuosia ennen niiden valmistumista ja saamista markkinoilla. Esimerkiksi kahvitonni ja raakaöljyn barellin hinnat ovat nousseet yli tuottajien tuotantokustannuksien sata jopa sataviisikymmentä prosenttia. Sitä ei tiedä kukaan kuinka monta kertoo ja koska nämä keinotekoiset yliarvostukset purkautuvat ylituotanto- ja pankkikriiseinä. Tutkijoiden yksimielinen näkemys tuntuu olevan, että tulevaisuudessa globaali talous kasvaa hitaasti. Se merkitsee, että työttömyys pahenee ja johtaa tuotannon ja rahamaailman kasvaviin ja lopulta kokonaan ylipääsemättömiin vaikeuksiin, epäonnistuneisiin keinotteluihin, jossa pääoman palautumisia ei enää voi toteutua.

Jää nähtäväksi paljonko aikaa kuluu, ennekuin kapitalistinen tuotantotapa on lopullisessa umpikujassa.

Kai Kontturi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.