USA on maksukyvytön

USA ON MAKSUKYVYTÖN

Standard & Poor's (S&P) heikensi Yhdysvaltojen luottoluokitusta. S&P:lle taisi sattua vahinko, kun se jossain ihmeen rehellisyyden puuskassa meni tekemään moisen mokan. Ilmeisesti sylttytehtaalta, Bilderberg?, Yhdysvaltojen valtionvarain ministeriö sai ohjeen selittää, että S&P:llä oli laskelmissaan 2000 miljardin dollarin virhe.

Jos Standard & Poor's teki virheen, niin USA:n virhe oli budjettiin verraten 85 %, bkt:n verraten 16 % ja valtion velkaan 14 %. Virhe on täysin käsittämätön. Käsitettäväksi sen saattaa tehdä Yhdysvaltojen luova ns. hedoninen bruttokansantuotteen (bkt) laskentatapa. Viimeisen seitsemän vuoden aikana todellinen bkt on kasvanut keskimäärin 2,4 % vuodessa, mutta luovan laskutavan mukaan 5,8 %. Siinä on ihmettä kerrakseen.

Viimevuonna (2010) todellinen bkt oli enintään 12 288 miljardia dollaria, mutta "luovan" virallisen laskutavan mukaan 14 487 miljardia dollaria. Erotus on 2 199 miljardia dollaria. Sitäkö USA:n valtiovarain ministeriö sanoo S&P:n virheeksi?

Yhdysvaltojen velka on kasvanut vauhdilla, jos ja kun se ensivuoden lopussa saavuttaa äsken hyväksytyn enimmäismäärän 16 500 miljardia dollaria. Tänään voi ennakoida, että ensi- tai ainakin seuraavan vuoden lopussa velan määrä on "luovasta" bkt:stä 115 % ja todellisesta 130 %. Kymmenessä vuodessa sen velka on kasvanut hulppeat 177 %.

Yhdysvallat on suuri maa, jolla pitäisi olla potentiaalia vaikka muille jakaa. Mutta eipä näytä olevan. Se kulkee vauhdilla Kreikan tietä kohti umpikujaa. Sen ensimmäinen ongelma on sotilasmenot ja 132 maassa olevat 702 sotilastukikohdat, jotka yhdessä ovat tänä vuonna mielettömät 755 miljardia dollaria (2 451 $/asukas). Ne ovat sen taloutta kalvava syöpä. Vaikka se tiedetään, niistä pidetään kiinni irvishampain, kun suurpääoma tarvitsee niitä turvaamaan sen ja muka Yhdysvaltojen kansallisia etuja.

Toinen ongelma on tuotannon rakenne. Suhteellisen lyhyessä ajassa siitä on tullut palveluyhteiskunta. Sen bkt:stä palvelujen osuus on 77 % ja jalostuksen osuus 23 %. Palvelutuotanto on sitä kuuluisaa toinen toisensa paidan pesua, joka ei tuota senttiäkään lisäarvoa. Kaikki lisäarvo, todellinen voitto, syntyy jalostuksessa, maataloudessa, raaka-aineiden ja rakennusten, teiden ja muiden tavaroiden tuotannossa. Nykyisin sen osuus on hiipunut olemattomiin ja kun tavarat hankitaan ulkomailta, niin vain harvat rikastuvat niissä piilevän voiton ansiosta. Mutta, yhteiskunta velkaantuu ulkomaankaupan alijäämän vuoksi.

Yhdysvalloilla on valtava julkinen velka ja jatkuva ulkomaankaupan alijäämä. Sillä on kaksoisvaje, josta se ei pääse helpolla irti. Suurpääomaa se ei häiritse, sillä sen tulolähteet ovat hampaisiin asti aseistettujen sotilastukikohtien suojelemilla ulkomailla.

Standard & Poor's alensi USA:n luottoluokitusta tietäen, että Yhdysvallat on maksukyvytön. Se oli varoitussignaali. Toistaiseksi se selviää maksamalla korot ja lyhennykset uudella lainalla, kasvattamalla (ulkomaista) velkaa. Ajan mittaan velan hoitaminen velalla muuttuu mahdottomaksi. Tähän liittyy vielä suurempi ongelma. Samanaikaisesti USA:n kasvavan velan kanssa maailmalla muhii vähintään 650 tuhannen miljardin dollarin virtuaalirahan potti, jossa yhdysvaltalaisilla lienee hallitseva rooli.

Virtuaalirahaan on padottu huikea määrä pelkkiä toiveita, odotuksia huikeista voitoista. Kukaan ei tiedä paljonko siinä on ilmaa. Kukaan ei tiedä koska kansojen maksukyky loppuu eikä enää riitä tavaroiden termiineillä, futuureilla ja johdannaisilla määräämiin hintoihin. Kukaan ei tiedä sitäkään kumpi ongelma, USA:n velka vai virtuaalirahan potti, purkautuu ensin. Joka tapauksessa molemmat voivat aiheuttaa, aiheuttavat, ennen näkemättömän finanssikriisin, maailmalaajuisen syvän lamaantumisen.

Yhdysvallat on suurvalta, joka voi yrittää selvitä veloistaan jättämällä ne maksamatta. Jo nykyisen 15 000 miljardin dollarin velkojen mitätöiminen kaataisi pankkeja ja sekoittaisi rahamarkkinat pohjiaan myöden. Toisena mahdollisuutena on väläytetty mahdollisuutta painaa lisää dollareita. Sekin tarkoittaisi velan mitätöimistä arvottomalla rahalla, joka myös sekoittaisi rahamarkkinat ja aiheuttaisi talouden lamaantumisen.

Yhdysvaltojen eikä koko maailman raha-, pörssi- ja tavaratuotantomarkkinat eivät pysty irrottamaan USA:ta sen kaksoisvajeesta. Kun yksityinen sektori, markkinat, joiden nimiin propagandan tekijät vannovat, eivät pysty ratkaisemaan kansantalouden ongelmia, olisi politiikkojen otettava markkinat haltuunsa. Ensimmäisenä Yhdysvaltojen olisi supistettava sotilasmenonsa ja toiseksi turvauduttava protektionismiin. Vain siten se voi suojella ja turvata tuotantonsa ulkomaiselta halpatuonnilta.

Suojautumisen jälkeen se voi ottaa käyttöön kotimaassa mineraalivaransa ja elvyttää teollisuutensa. Se on ainoa rehellinen tapa yrittää selvitä pahenevasta talousahdingosta. Mutta, kun se ei palvele yksityisen suuren rahan valtavia ulkomaisia etuja, niin meno jatkuu entiseen malliin; Yhdysvallat valvoo sotavoimallaan kansallisia, mutta todellisuudessa vain sen ylikanallisen suurpääoman suunnattomia etuja.

Vastoin yleistä käsitystä Yhdysvaltojen talouden tuottavuus on perin heikko, kun se lepää liiaksi kalliiden palvelujen, mittavan tuonnin, ulkomaankaupan ja budjettialijäämän varassa. Työttömyys ja kurjat pienipalkkaiset pätkätyöt hallitsevat työmarkkinoita joten enemmistön kukkarot ovat jo tyhjät. Lisäksi kansan enemmistön (mm. asunnot) omaisuus on pilkottu ja siirretty suuromistajien haltuun. Vankilat ovat ylikansoitettuja. Vankien määrä on ihmiskunnan kaikkien aikojen suurimmat.

Näistä mittaamattomista kansan tulo- ja varallisuusongelmista johtuu, että pankit ja muut rahalaitokset joutuvat väistämättä uusien ja yhä vain lyhentyvien lamasyklien kynsiin. Siksi Standard & Poor's ja muut luottoluokittajat joutuvat jossain vaiheessa, ehkä hyvinkin pian, edelleen heikentämään Yhdysvaltojen luottoluokitusta. Kun yksityinen sektori, markkinat, eivät halua eivätkä kykene korjaamaan kansantalouden vaiettuja, mutta valtavia ja paisuvia ongelmia – edessä on ajautuminen umpikujaan.

Kai Kontturi