lauantai 8. lokakuuta 2011

Helsinki investoi

HELSINKI INVESTOI PALVELUJEN KUSTANNUKSELLA

Helsingin kaupunki on pieni Euroopan pääkaupunkien joukossa, mutta sillä on suuren kaupungin mahtipontisia suunnitelmia. Keskustatunneli, köysirata/silta Laajalehteen, Guggenheim-museo, Keskuskirjasto jne. Lisäksi kaupungin johtajat haaveilevat 20–40 kerroksisista pilvenpiirtäjistä – kymmenen Pasilaan ja kahdeksan (HS 3.10.11) Kalasatamaan.

Ne ovat kulisseja ja pullistelua ylimitoitetuilla investoineilla ikään kuin kaikki paikat olisivat rahaa väärällään. Kaudella 2006–2010 kaupungin todellinen (virallinen tulos on kelvoton kirjanpitolautakunnan määräämä väärennös) tulos osoitti 4 907 miljoonan euron ylijäämää. Siitä käytettiin investointeihin 4 839 miljoonaa, jonka jälkeen jäi ylijäämää 67 miljoonaa euroa. Investoinnit ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Rahat kasvuun on otettu leikkaamalla palveluita. Tätä kurjistamispolitiikkaa kaupunki on harjoittanut jo muutaman vuoden.

Kaupungin johtajat näyttävät luottavan siihen, että asukkaat suostuvat maksamaan mitä vaan, kunhan asiat tarjoillaan nätissä paketissa. Viimeisen viiden vuoden aikana kaupungin tulot ovat kasvaneet 63 prosenttia asukasta kohden, mutta tulojen jako on muuttunut merkittävästi. Kaupunkilaisten palvelumenoista on leikattu 1 095 euroa asukasta kohti, mutta investointeihin on lisätty 1 371 euroa asukasta kohti. Niihin on käytetty myös ylijäämät, jotka ovat supistuneet jyrkästi.

Helsingin taloudenhoidon suunnanmuutos on hoidettu pikkuhiljaa budjetoimalla investointeihin vähemmän kuin mitä niihin on oikeasti käytetty. Vuoteen 2005 verraten viimevuonna palveluista oli leikattu 644 miljoonaa euroa ja investointeihin lisätty 807 miljoonaa euroa.

Kaupungin taloudenhoito on ollut raakaa peliä kaupunkilaisten lasten- ja vanhustenhoidon, sekä koulutuksen, terveyden ja sairaanhoidon kustannuksella. Kirjanpitolautakunnasta riippumatta Helsinki harjoittaa myös omaehtoista harhautusta. Ensivuodelle kaupunginjohtaja Jussi Pajunen on tehnyt talousarvioehdotuksensa. Sen vertailulukuina ovat 2010 talousarvion tulojen ja menojen jälkeen jäävä vuosikate 387,9 miljoonaa, vaikka tilinpäätöksestä tiedetään, että se oli 648,9 miljoonaa – 291 miljoonaa euroa 67,3 % suurempi!

Muutos on todella merkittävä, mutta siitä huolimatta palvelujen leikkaamista jatketaan. Niitä jatketaan vain siksi, että voitaisiin rahoittaa kerskainvestoinnit mm. kapitalistien pullistelu 18 pilvenpiirtäjällä ja kaiken maailman guggenheimit. Hyvällä syyllä voi kysyä onko kaupungin taloudenhoito oikeilla raiteilla, kun kaupungin palvelut alistetaan investoinneille – rahoitetaan palveluja leikkaamalla?

Kai Kontturi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.