perjantai 16. maaliskuuta 2012

Eläkkeet ja rahoituspohja

KESTÄÄKÖ VAI EIKÖ KESTÄ?

Helsingin Sanomat kertoi (12.3.12), että tällä vuosituhannella syntyneistä joka toinen elää lähes satavuotiaiksi. Nykyisellään se tarkoittaisi, että työurat olisivat 30–40 vuotta ja eläkkeellä olo toiset 30–40 vuotta. Niinpä lehti kysyy kestääkö rahoituspohja, ellei koroteta eläkeikää, eläkemaksuja ja tyydytä pienempiin eläkkeisiin.

Tässä on kyse yhdestä osasta elämää suuremmasta huijauksesta. Sillä yritetään haalia lisää rahaa, pääomia, eläkevakuutuslaitoksille. Meillä tätä huijausta on harjoitettu pitkään, mutta nyt sitä johdetaan EU:sta. Se on antanut muutama vuosi sitten ohjeet valtioiden tilastolaitoksille siitä, miten väestöennuste on laadittava.

Ohjeen ytimenä on, että ennuste ei saa olla alakanttiin. Tilastokeskusta kerrottiin, että siksi 30.9.2009 julkaistu ennuste tehtiin yläkanttiin. Sitä ei myönnetty, että vain iäkkäitten määrää kasvatettiin, vaikka niin tehtiin. Vuonna 1975 syntyvyys oli jo alhainen ja maastamuutto korkea. Niistä voi laskea, että vuoden 2040 kohdalla ennusteen yli 64 vuotiaissa on 765 tuhatta haamua, joille ei koskaan makseta eläkettä joten rahoituspohja kestää.

Vuonna 2005 hyväksytty eläkelaki rankaisee työläisiä työttömyydestä ja pienestä palkasta kovalla kädellä – rankaisee syytöntä työn puutteesta!

Media sai kansan riemuitsemaan, kun vanhaa eläkelakia muutettiin niin, että eläke kertyy jo 18 ikävuodesta alkaen ja jatkuu 63 ikävuoteen saakka. Täyteen eläkkeeseen tarvitaan nyt entisen 40 vuoden sijasta 45 vuotta. Se pidensi työuraa viisi vuotta ja muutti eläkkeen laskentaperusteet radikaalisti huonompaan suuntaan. Aiemmin eläkepalkka laskettiin viimeisten työvuosien palkoista ja tehdyistä työkuukausista. Enää ei lasketa eläkepalkkaa, nyt kunkin eläke lasketaan 45 vuoden palkkasummasta. Ensimmäisen 34 vuoden aikana eläkettä kertyy 1,5 ja seuraavan 11 vuoden aikana 1,9 prosenttia. Lopuksi eläkettä leikataan elinajan odotteella, jota pidentää ennusteeseen ujutetut haamut – ne eivät odota eivätkä koskaan saa eläkettä.

Jos työuran aikana työntekijä on saanut alussa vähemmän ja lopussa enemmän palkkaa, mutta 45 vuoden ajalta keskimäärin 20 986 euroa vuodessa, silloin hänen eläkekertymäksi tulee hieman yli 1,6 prosenttia vuodessa ja koko työuran ajalta 72,2 prosenttia. Siten keskimääräisestä palkasta tulee eläkettä 15 149 euroa, mutta elinajan odotteen vähennyksen jälkeen 14 619 euroa vuodessa, 1 218 euroa kuukaudessa.

Mutta työelämään pääsee myöhään ja usein se alkaa ja jatkuu tasaisesti pätkätöinä ja jos palkka pysyy tasaisena, niin kaikki menee huonommaksi. Vuonna 2010 pätkätöitä teki 41 prosenttia palkansaajista. Jos heidän saamansa palkan työntekijä saa tasaisesti koko työuran ajan eli keskimäärin 10 424 euroa vuodessa, siitä tulee eläkekertymäksi hieman yli 0,9 prosenttia vuodessa ja koko ajalta 41,9 prosenttia. Keskimääräisestä vuosipalkasta se tekee eläkkeenä 4 372 euroa vuodessa ja elinajan odotteen jälkeen 4 219 euroa vuodessa, 352 euroa kuukaudessa.

Työn puutteesta syyttömiä työntekijöitä rangaistaan kovalla kädellä. Kaikki ennusteet viittaavat siihen, että ainakin vuosisadan loppuun asti tuotanto kasvaa työn tuottavuutta hitaammin, joten työt vähenevät ja pätkätyöläisten määrä lisääntyy ja heillä vuotuinen palkkasumma pienenee. Siksi yhä useampi saa aikanaan vain pienen pientä eläkettä.

Siis; kestääkö rahoituspohja? Kyllä kestää, mutta kansa ei kestä. Kapitalismi on ajautumassa sellaiseen umpikujaan, josta se ei enää pääse pois!

Kai Kontturi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.