29.4.12

Onko tosi?

55 MILJOONAA UHRIA – ONKO TOSI?

Muinaisessa Egyptissä omalla tavallaan palvottiin kuoriaista, jota nimitettiin pillerin pyörittäjäksi. Se oli sontakuoriainen, joka muodosti ja varastoi muiden elukoiden jätöksistä palloja. Sontapallot olivat niiden ravintoa.

Sofi Oksanen pani uudelleen liikkeelle oman valhekampanjansa, joka nyt on kotoisin Nobelilla palkitun Aleksandr Solzenitsiltä. Siihen Helsingin Sanomat osallistui täysin rinnoin.

Soltzenits oli 1945 sodan loppuvaiheessa 26 vuotias. Ennen, kuten nyt tiedämme, 26 miljoonan neuvostoihmisen hengen vaatineen julman sodan loppua hänet pidätettiin neuvostovastaisen agitaation vuoksi. Äärimmäisistä sodan julmista olosuhteista huolimatta hän sai upseerina (kapteeni) vain kahden vuoden tuomion. Myöhemmin vastaavista puheista tuli viisivuotta lisää.

Kannattaa muistaa, että 1930-luvulla Suomessa tavalliset työläiset saivat pitempiä tuomioita tekaistujen maanpetos-syytteiden vuoksi.

Solzenitsillä oli siis nuoruudesta saakka vankka sosialismin vastainen vakaumus. Sitä hän seurasi elämänsä loppuun saakka. Jukka Malinen kirjoittaa Wikipediassa, että "Luultavasti kukaan yksityinen ihminen ei edistänyt yhtä paljon neuvostojärjestelmän hajoamista kuin kirjailija Aleksandr Solzenitsyn.".

Aleksandr Solzenitsin kaltaisten toimesta maailmalla ja meillä pyöritetään valheita, joiden mukaan Stalinin uhreja ilman sotia oli Neuvostoliitossa vähintään 55 miljoonaa. Näiden sontapallojen lemu on todella ällöttävä, vaikka se on suurella rahalla ja valhepropagandalla saatu maistumaan hunajalta.

Kukaan ei kiistä, että 1919 Neuvostoliiton asukasluku oli 138 miljoonaa ja 1991 se oli 293 miljoonaa. Keskimääräinen vuosikasvu 1,6 prosenttia. Vuosina 1938–1972 Yhdysvalloissa väestön kasvu oli 1,3, Neuvostoliitossa 1,2 ja tasan 2 prosenttia vuodessa ilman toista maailmansotaa. Suomessa saman ajan kasvu oli 0,5 prosenttia vuodessa.

Jos Solzenitsin aloittamat väitteet olisivat tosia, niin toisen maailmansodan ja sisäisen terrorin uhrien määrä olisi 81 miljoonaa. Siten ilman niitä Neuvostoliiton väkiluku olisi 1919–1991 kasvanut täysin mahdottomat 2,5 prosenttia vuodessa. Samaan aikaan Suomen väkiluku kasvoi vain 0,7 prosenttia.

Väitteet kymmenistä miljoonista uhreista eivät yksinkertaisesti voi pitää paikkaansa. Mitkään väestötilastot eivät sitä vahvista.

Tässä on kyse kahden kapitalistisen ja sosialistisen järjestelmän välisestä taistelusta. Niinpä kuten usein muutenkin pelkkä tuuleta temmattu väite kelpaa. Tosiasiat eivät riitä edes täysin mahdottomien väitteiden kumoamiseen. Aikanaan Natsi-Saksan propagandaministeri Josef Göbbels totesi, että mitä suurempi valhe sitä helpommin se menee totena ihmisten päihin – ja siltä se näyttää.   

Kun muinaisessa Egyptissä sontakuoriaista nimitettiin pillerin pyörittäjäksi, niin kapitalismin propagandanikkareita voi nimittää sonnan levittäjiksi.

Kai Kontturi

20.4.12

Palkoista

LISÄÄ TYÖLÄISIÄ LEIPÄJONOON

Edellisen vuoden verotilastot valmistuvat aina marraskuussa. Siksi todelliset tulo- ja miksei myös työllisyystiedot vaikuttavat aina hieman vanhoilta. Samasta syystä politiikan pelimiehet ehtivät monta kuukautta puhella puuta heinää yhteiskuntarauhan ja oikeistolaisen politiikan pysyvyyden turvaamiseksi.

Verotilastojen ilmestyttyä media julkaisee ja ihailee suurituloisten nimilistoja. Niillä vaivihkaa ujutetaan pienempituloisille perusteetonta "hyvin menee" mielikuvaa. Tuloluokkien alapää ei kiinnosta valtamediaa.

Vuonna 2009 palkkatuloa saaneiden määrä supistui 2 845 389:stä 2 613 235:n eli 232 154 hengellä. He olivat koko vuoden työttöminä eivätkä saaneet palkkaa. Näissä työttömissä lähes kaikki 219 148 henkeä sai edellisvuonna palkkaa alle 35 000 euroa vuodessa. Nämä työttömiksi joutuneet menettivät palkkatulona edelliseen vuoteen verraten huikeat 2,72 miljardia euroa. Sen menetti työttömyyteen sysätty pienituloisten joukko, jolla vuoden keskiansio oli 12 433 euroa.

Viime vuonna alle 35 000 euroa sai yhteensä 3,63 miljoonaa, 79,2 prosenttia tulonsaajista. Heillä vuoden kesitulo oli 16 194 euroa, 1 350 eroa kuukaudessa. Tässä joukossa oli palkansaajia 1,79 miljoonaa, 68,6 prosenttia palkkaa saaneista. Heidän keskiansionsa oli mitätön 17 140 euroa vuodessa, 1 428 euroa kuukaudessa.

Näissä joukoissa näyttää olevan jatkuva kurjuuden kasvu ja syveneminen. Sen on poliitikoitten mutta myös kapitalistisen järjestelmän rajaton häpeä. Se on häpeä työväenluokalle ja työläisille, jotka eivät tunnusta olemassaoloaan luokkana. Se on häpeä myös työväenliikkeelle, joka on jättänyt työläiset oman onnensa nojaan. Niistä kasvavat apua tarvitsevien leipäjonot.

Kai Kontturi

Paasikivi-Kekkosen aika

TRAUMAATTISET AJAT

Suomettumisen, hyvien itänaapurisuhteiden vuoksi, suomalaisten kokemukset Paasikivi-Kekkosen ajalta olivat hyvin traumaattiset. Mutta eivät yhtä kauheat kuin Baltian maiden, joista Sofi Oksanen kertoo, kirjoitti Ralph Jaari (HS 19.4.).  

Mistä tai kuka on saanut Jaarin kuvittelemaan, että Paasikivi-Kekkosen aika oli kauheaa, suorastaan traumaattista aikaa. Jokainen tuon ajan, työelämänsä elänyt tai muuten vähänkin rehellinen asiaa tunteva tietää, että Jaaria on johdettu harhaan. Tuona aikana suorastaan älyttömän edullisen Neuvostoliiton kaupan ansiosta Suomi vaurastui ja rakensi hyvinvointivaltion, sen, jota nyt väellä ja voimalla ajetaan alas.

Mitä tulee Baltian maiden kauheuksiin, niin ne tehtiin 1941–44 yhdessä Natsi-Saksan kanssa. 1949 syntynyttä Ralph Jaaria ei täysverisenä juutalaisena olisi edes olemassa, jos hänen isovanhempansa Samuel ja Lena Jankeloff olisivat 1860-luvulla muuttaneet Venäjältä Viroon tai hänen vanhempansa Ruben ja Irene Jankeloff, myöhemmin Jaari, olisivat asettuneet Viroon. Baltiassa tapettiin kommunistien lisäksi satojatuhansia romaaneja ja juutalaisia. Viro on ainoa maailman maa, jossa tapettiin kaikki, jokainen juutalainen niin miehet, naiset kuin lapsetkin. Siitä Viro sai Natsi-Saksan erityisen kunniamaininnan "Judenfrei"!

Neuvostoliitto lopetti natsien juutalaisten tappamiset, mutta ei onnistunut pudistamaan Baltian maita natseista. Puhdistus oli tehoton. Siksi mm. Virossa juhlitaan nykyään julkisesti natsien, SS- ja Wehrmacht-miesten merkkipäiviä. Myös Sofi Oksanen fiktioillaan säälii Viron natseja, joista osa pakeni maasta, osa piiloutui metsäveljinä maanalaisuuteen. Näille Sofi Oksanen kierolla tavalla hakee kunnianpalautusta.


Paasikivi-Kekkosen ja sitä edeltäneestä ajasta Ralph Jaarin tiedoissa on ammottava musta aukko. Kun omaksutut tiedot ovat kotoisin vääristä lähteistä, niin mielikuvat lähihistoriasta ovat traumaattisia. Iästä johtuen Sofi Oksasella ei ole omakohtaisia kokemuksia mistään, joten hänen sukunsa kaapeissa taitaa olla luurankoja?

  

Kai Kontturi

Ovatko kaikki elossa?

HAAMUJA, HAAMUJA…

Jos sinä tai minä sanoisin, että vuosina 1976–90 syntyneet ovat kaikki, joka ikinen elossa vuonna 2055, saisimme vähintään kylähullun leiman. Jokainen täysijärkinen näkisi pelkällä otsaluullaankin, että moinen väite on paskapuhetta, jota se myös on.

Mutta – kun sen sanoo arvovaltainen ja virallinen valtion Tilastokeskus, niin kaikki uskovat siihen kuin pukki suuriin sarviinsa, eikä kukaan uskalla tai kehtaa sanoa sitä paskapuheeksi. Päinvastoin. Sen perusteella kaikki kiljuvat, että huoltosuhde menee poskelleen, kun väestö ikääntyy. Siksi työuraa on pidennettävä, eläkkeitä ja sosiaaliturvaa leikattava sillä muuten ei selvitä.

Tilastokeskuksen ennuste toteutuu vain kuolleiden ylösnousemuksella, mutta ylös nousseet ovat pelkkiä haamuja. Ne eivät eläkkeitä eikä sosiaaliturvaa kaipaa. Miksi Tilastokeskus on alentunut valheelliseen ennusteeseen? Onko ennustaja ajatellut vain niitä, jotka siitä hyötyvät - ennen muuta eläkevakuutusyhtiöitä ja sijoittajia?

Tilastokeskus tekee parhailleen uutta ennustetta, joka julkaistaan syys-lokakuussa. Jatkaako se tällä uudella eläkevakuutusyhtiöitten toivomalla haamujen linjalla, vai korjaako se mokansa, se jää nähtäväksi.

Kai Kontturi

8.4.12

Keinottelua eläkkeillä

JULMAA PELIÄ ELÄKKEILLÄ

Tulevaisuuden väestöennusteessa on haamuja samana verran kuin ihmisiä, jotka saavuttavat eläkeiän. Ennusteisiin synnytettyjen haamujen vuoksi kaikki torvet toitottavat, että väestö ikääntyy. Eläketurvakeskuksessa samoin kuin kaikissa eläkevakuutusyhtiöissä on pilvin pimein hyvin koulutettuja vakuutusmatemaatikkoja. He laskevat ja arvioivat kuinka paljon on kerättävä eläkevakuutusmaksuja, että niillä voidaan hoitaa eläkkeet.

On täysin käsittämätöntä, että vakuutusmatemaatikot eivät voi olla enää huolissaan laskelmiensa onnistumisesta. Heidät on pakotettu uskomaan muiden ennusteisiin. Ehkä he itse tykönään ja syvässä hiljaisuudessa kärsivät tuskansa. Monet heistä tietävät, että kaikki 1976–90 syntyneet, eivät voi olla elossa vuonna 2055. Niin on kuitenkin ennusteeseen kirjoitettu.

Työeläkejärjestelmä synnytettiin aikoinaan niin sanotuksi jakojärjestelmäksi. Sen mukaan eläkemaksuilla piti maksaa eläkkeet ja osan piti rahastoida. Tarkoituksena oli, että eläkemaksujen takaisinlainauksella tuetaan yritysten investointeja ja turvata niiden rahoitusta.

Parikymmentä vuotta sitten kaikki muuttui. Viisikymmentätuhatta yritystä ajettiin alas ja loput myytiin ulkomaille. Yritysten ulkomaille myynnin vuoksi rahaa virtasi suomalaisten kapitalistien taskuihin. Rahaa olivat kaikki paikat väärällään, mutta yritykset eivät enää tarvinneet takaisinlainausta. Siksi kapitalistit veivät paitsi omat myös eläkerahastojen rahat (535,0 miljardia euroa) ulkomaille ja pääasiassa keinotteluun.

Iät ja ajat kapitalistit ovat vaatineet enemmän rahaa eläkerahastoihin, kun niistä sai halpaa lainaa investointeihin. Nyt sitä vaaditaan kapitalistien rahamarkkinakeinotteluun, vaikka ei sitä ääneen sanotakaan. Totuus näkyy tilastoissa. Eläkerahoista 78 prosenttia on kiinni arvopapereissa.

Keinottelussa tulee aina väillä takkiin. Erityisen huonoja vuosia olivat 2000 luvun alku ja jälleen 2007 ja 2008. Siitä huolimatta eläkerahastot ovat kasvaneet vauhdilla. Nyt niiden määrä on huikeat 138,8 miljardia euroa.

Kukaan ei tiedä paljonko rahastoissa on ulkomaisten arvopaperisijoitusten vuoksi ilmaa. Voi kuvitella, että samaan aikaan, kun arvoja alenee eli ilmaa virtaa ulos, samaan aikaan sitä paikataan uusilla "tuottavilla" sijoituksilla. Vaarana on, että jonain päivänä paikkavärkit loppuvat ja kupla räjähtää. Pelin tekee erityisen vaaralliseksi se, että pelikenttä on ulkomailla, kaukana kotinurkilta. Pelipaikan muutos on tapahtunut erittäin nopeasti. 1990 luvun lopussa eläkerahoista 90 prosenttia oli kotimaassa, mutta 2010 enää 10 prosenttia.

Julma peli vaatii kovia panoksia. Tässä pelissä ihmiset on säikytelty haamuilla, pötypuheilla väestön ikääntymisestä ja vanhushuoltosuhteen kaksinkertaistumisella. Se tarkoittaa, että tulevaisuudessa vanhuksia olisi yhtä työikäistä kohti kaksinkertainen määrä nykyiseen verraten. Ennuste olisi edellyttänyt, että aikanaan olisi pitänyt syntyä kolme miljoonaa ihmistä enemmän kuin syntyi. Kun ei syntynyt, vajaus täytettiin haamuilla, jotka eivät odota eläkkeitä eikä hoivaa!

Kukaan tiedän mitä ulkomailla oleville rahoille tapahtuu. Pelko on kuitenkin syvällä vakuutusyhtiöiden sieluissa. Siksi ja kun työeläkemaksut eivät enää lisäänny paremman työllisyyden ansiosta, ovat eläkemenot painettava mahdollisimman alas, että raha edes jotenkin riittäisi jos käy huonosti. Toisaalta myös vakuutusyhtiöiden oikeita tuloja pitää hissata ylös. Niinpä hallitus myönsi näille vakuutusyhtiöiden haukoille oikeuden ottaa vuosittain itselleen yhteensä 600–700 miljoonaa riihikuivaa euroa – puolet ihmisten pienistä palkkapusseista ja puolet verottomasta palkasta.

Suurin todellinen puhallus eläkkeistä tehtiin jo muutamia vuosia (2005) sitten, kun työeläkelaki pantiin uusiksi. Silloin kaikki työssäkäyvät saatiin riemusta hihkumaan, kun entisen 23 vuoden sijasta eläkkeet kertyvät nyt 18 ikävuodesta. Tässä suuren propagandajuhlan melskeessä ihmisille jätettiin selittämättä mitä uudistus todella merkitsi. Jätettiin kertomatta, että työura pitenee 40 vuodesta 45 tai jopa 48 vuodeksi. Sekin jätettiin kertomatta, että vastaisuudessa uudet eläkkeet pienenevät radikaalisti.

Uuden eläkelain perustana ovat työuran aikana kertynyt palkkasumma ja tehdyt työkuukaudet. Ensimmäisen 35 vuoden (420 kk) palkoista kertyy 1,5 prosenttia eläkettä. Seuraavan 10 vuoden (120 kk) aikana 1,9 prosenttia. Työura on 45 vuotta siis 540 kuukautta. Superkarttuma 4,5 prosenttia tulee ikävuosien 63–67 töistä jos niitä jaksaa tai saa tehdä. Tämän perusteella voi laskea pari esimerkkiä.

Karkeasti ottaen tulevaisuuden eläkkeet voidaan kuvat niin, että se, joka 45 vuoden aikana saa olla 540 kuukautta töissä ja tienaa keskimäärin 1 750 euroa kuukaudessa, yhteensä 945 000 euroa. Siitä tulee 1 273 euron kuukausieläke.

Pätkätöitä on pitkään tehnyt lähes puolet työvoimasta. Kukaan ei ole osoittanut, että työtuntien määrä lisääntyisi ja työllisyys paranisi merkittävästi. Päinvastoin. Sen vuoksi voi arvioida, että puolet työvoimasta tekee (parhaassakin tapauksessa?) vain 315 kuukauden mittaisen työuran ja saa palkkasummaksi 469 000 euroa, josta saa 625 euron kuukausieläkkeen.

Pätkätyöt on kohtalon kysymys työssäkäyvän väestön toimeentulon kannalta, mutta myös tehokas eläkeleikkuri. Herrat ajattelevat suuressa viisaudessaan, että kun opit pätkätöiden ansiosta elämään pienellä palkalla, opit tulemaan toimeen myös pienellä eläkkeellä ja kaikki on hyvin. Tämä on julmaa peliä!

Eläkevakuutusyhtiöiden rahastoilla tuetaan kapitalistista keinottelua. Niiden oikealla rahalla paikataan rahamarkkinoiden kasvavia kuplia. Mutta yli 600 tuhannen miljardin virtuaalirahan kupla on liian suuri kenenkään paikattavaksi. Vaikka väestöennusteen haamut otettaisiin tosissaan, niin mitkään uudet eläkkeiden leikkaukset eivät pelasta edessä olevalta rahamarkkinoiden katastrofilta.

Tulevan katastrofin pahimmilta seurauksilta voimme suojautua irtaantumalla pääomien ja tavaroiden vapaasta liikkumisesta. Pitää erota EU:sta ja suojata kotimainen tuotanto ulkomaisten suuryritysten, suurpääoman julmalta ylivallalta.

Kai Kontturi

Väärennöksiä

SIKAMAISTA

Suuren rahan paskiaispankkiirit ja heidän perässään poliittiset pelurit haukkuivat Kreikan, demokratian syntysijan, alimpaan helvettiin, kun kehtasivat väärentää tilastojaan. Se on kaksinaismoraalia, lievästi sanottuna sen on sikamaista.

Väestöennuste kuuluu tähän väärennösten ryhmään. Toteutunut syntyvyys tiedetään, ja siitä voidaan suhteellisen helposti päätellä mikä on pahimmillaan tulevien vuosien ikääntyminen.

EU:n väestötieteilijöiden uusitut ohjeet sanovat miten ennusteet on tehtävä. Niinpä syyskuun 2009 ennusteeseen ilmaantui vanhojen joukkoon valtava määrä haamuja. Siitä alkoi parku – millä vanhat elätetään? Niinpä nyt tulevia eläkkeitä pienennetään ja rahastoja kasvatetaan. Hallitus antaa eläkevakuutusyhtiöille 600 miljoonaa euroa vuodessa ottamalla sen ihmisten palkoista, vaikka valtavaa haamujen joukkoa ei kenenkään eikä koskaan tarvitse elättää. Näin väärentäminen toimii!

o o o

Väärentämisestä bruttokansantuote (bkt) on vanhempi malliesimerkki. Kirjanpidon tapaan siinä on kaksi samansuuruista puolta. Mutta ne eivät korreloi, eivät ole toisistaan riippuvaisia. Siksi väärentäminen on paitsi helppoa myös houkuttelevaa.

Tässä suhteessa Yhdysvallat on edelläkulkija. Se noudattaa niin sanottua hedonista eli tulevaan nautintaoikeuteen perustuvaa laskutapaa. Siksi 2010 bkt on liian suuri, kun siinä on noita tulevia nautintaoikeuksia – siis pelkkää ilmaa – peräti 17,9 prosenttia.

Meillä vääristely ei ole samaa luokkaa. Sitä kuitenkin harjoitetaan systemaattisesti. Säännön mukaan lukuja muutellaan kolme vuotta. Uusin 2009 määrällinen bkt on nyt 3,5 prosenttia suurempi kuin viime vuoden heinäkuussa julkaistu ja elämä näyttää paremmalta. Erotus on todella merkittävä. Sikamaista.

Bkt on vajavainen myös siksi, että siinä on vain puolet tuotannosta. Suurempi puoli on noiduttu olemattomiin väittämällä, että ne ovat ostoja kolmansilta yrityksiltä. Sellaisia yrityksiä ei kuitenkaan ole ja jos olisi, niin silloin ostaja antaa rahaa tavarasta ja myyjä saa rahaa antamastaan tavarasta ja tulos on plus miinus nolla!

Näistä väärennöksistä päästään, kun bkt:n sijasta tehdään tuloslaskelma, jonka luvut korreloivat, vaikuttavat toisiinsa. Se olisi järjestelmä, jota olisi vaikea jälkeenpäin muutella, väärentää.

o o o

EU määrää väärentämään myös työllisyyden ja työttömyyden tilastoinnin. Todellisista tunneista ja täysien työvuosien laskemisesta luovuttiin ja siirryttiin kyselytutkimukseen niin sanottuun työvoimatutkimukseen. Samalla siirryttiin työpaikkojen laskemiseen työajasta riippumatta. Nyt 15 tuntia töitä on tilastossa samanarvoinen kuin 40 tunnin työviikko.

Koko media on huutanut kurkkutorvi suorana, että työttömyys on vähentynyt, kun työtunteja tehtiin 0,9 prosenttia edellisvuotta enemmän. Sikamainen valhe, sillä siihen päästiin poistamalla edellisvuoden työtunneista 101,3 miljoonaa tuntia 2,5 prosenttia, joka vastaa 57 400 työvuotta. Todellisuudessa ja vertailukelpoisen tilaston mukaan, viimevuoden työtunnit vähenivät 1,6 prosenttia joten työttömyys lisääntyi!

Tilastossa työttömiä on 216 tuhatta ja työttömyysaste 8 prosenttia. Pätkätöiden vuoksi käytettävissä olevista työtunneista kuitenkin puuttui 15 prosenttia. Kun otetaan huomioon, että työvoimasta on poistettu suuri muka vaikeasti työllistettävä joukko ja se että työtunneissa on valtava määrä haamutunteja, niin sen jälkeen puuttuvat työtunnit vastaavat 676 tuhatta henkilötyövuotta. Se on 24 prosenttia työvoimasta.

Jos kansa ei tätä tiedä, niin poliitikot eivät siitä välitä pätkän vertaa ja se on sikamaista.

o o o

Kuntien kirjanpitolaki muutettiin vajaat parikymmentä vuotta sitten yhdenmukaiseksi yksityisten yritysten kanssa. Tavoitteena oli, että yritysten ja kuntien tuottavuutta pitää voida suoraan verrata. Toisin kävi, sillä kilpailussa kunnat ovat palvelujen tuottajina liian ylivoimaisia.

Niinpä hallituksen kirjanpitolautakunta antoi ohjeet, joilla väärennetään kuntien kirjanpito. Ohjeen mukaan kuntien oli otettava kaikki maksettu ja poistettu kiinteä omaisuus takaisin taseisiin. Sitten niistä pitää tehdä poistoja itse asiassa ajasta iankaikkisuuteen. Jos yksityinen yritys tekisi samoin, pantaisiin johtajat hallituksineen linnaan alta aikayksikön.

Väärentämisen seuraukset ovat karmeat. Esimerkiksi viime vuonna Helsingin tuloslaskelmassa tilikauden tulos osoitti voittoa 310,4 miljoonaa euroa. Totuus on aivan toisenlainen.

Vero- ja toimintatulot olivat 5 834,0 miljoonaa, satunaisia tuloja oli 40,2 miljoonaa ja omaisuuden myynnistä tuli puhdasta voittoa 154,4 miljoonaa joten tulot olivat yhteensä 6 028,6 miljoonaa euroa. Siitä maksettiin kuluja yhteensä 5 010,9 miljoonaa ja tilikauden voitoksi jäi 1 017,7 miljoonaa euroa. Sen ja vähän päälle kaupunki käytti investointeihin eli huikeat 1 090,6 miljoonaa euroa. Puuttuva osa 72,5 miljoonaa euroa otettiin rahastoista.

Kirjanpitoväärennökset johtavat harhaan ja mahdollistavat väärän taloudenhoidon. Esimerkiksi kaudella 2005–2011 Helsingin tulot lisääntyivät 61,7 ja toimintamenot 56,7 prosenttia, mutta investoinnit lisääntyivät – palvelujen kustannuksella – tosi reippaasti eli peräti 157,7 prosenttia. Sikamaista!

o o o

Kaikki nämä harhaanjohtamisen järjestelmät ovat huippuasiantuntijoiden käsialaa. Ne ovat tarkasti harkittuja. Niillä on vain yksi sikamainen tavoite: tavallisilta palkansaajilta ja jopa mökin mummoltakin on ryövättävä jokainen mahdollinen sentti.

Tähän saadaan muutos vain työläisten yhteisvoimin.

Kai Kontturi