Ensin leikattiin tulot – nyt leikataan
menot
Kaikki
nykyiset leikkaukset ovat seurausta valmistautumisesta Euroopan Unioniin. Ne
alkoivat jo presidentti Mauno Koiviston (sd), pääministeri Harri Holkerin (kok)
ja valtionvarainministeri Erkki Liikasen (sd) aikana. Ensimmäisenä toteutettiin
muka suuri veroremontti ja sen jatkoksi puuhattiin ja toteutettiin pääomien
vapaa liikkuminen. Myöhemmin siitä seurasi pankkikriisi.
Todella
pitkään yritys- ja pääomaverojen veroaste oli 50 prosenttia. Vuonna 1988 siitä leikattiin 14 prosenttiyksikköä.
Vuonna 1993 seurasi jatkoa, kun tehtiin uusi 11 prosenttiyksikön leikkaus. Kilpailukykyä
on tuettu leikkaamalla yritysten ja pääomatulojen veroasteesta oli leikattu
yhteensä 25 prosenttiyksikköä. Veroaste oli alennettu puoleen entisestä ja
veroaste oli painettu EU:n veroasetetta alhaisemmaksi. Lisäksi vuoteen1993 asti
osinkovero oli progressiivinen ja korkeimmillaan 71 prosenttia. Sen suhteen tehtiin
todellinen jättiliike poistamalla osinkovero kokonaan, leikattiin siis 100
prosenttia.
Lisäksi
2000-luvulla vielä leikattiin pois koko varallisuusvero ja yritysten
kela-maksut, jotka ovat yhteensä lähes miljardi euroa.
Myöhemmin
yritys-, pääoma- ja osinkoveroja on hieman korjailtu (Kaavio) niin, että nyt se
on 30 prosenttia. Myös osinkoveroa on hieman korjattu. Nyt se on tasavero. Nyt
jokaisesta osinkojen satasesta vero on sama 21 prosenttia riippumatta siitä
onko osinkoa saatu tuhannen tai kymmenen miljoonaa euroa.
Jos
tavallisten ihmisten ns. luonnollisten henkilöiden verot, olisi vuoden 2010
tuloista kerätty progressiivisena eli maksukyvyn mukaan, se olisi voinut olla
alimmissa alle 35 000 euron tuloluokissa keskimäärin perityn 16 prosentin
sijasta 14 prosenttia. Sitä seuraavassa 35 000 – 54 900 tuloluokissa
se olisi voinut olla keskimäärin perityn 25 prosentin sijasta 24 prosenttia.
Näihin tuloryhmiin kuului yhteensä 93,3 prosenttia tulonsaajista. Alemmassa
ryhmässä vero olisi laskenut 1,1 miljardia euroa ja suuremassa 188 miljoonaa euroa.
Sen sijaa
viidessä suurten tulojen tuloryhmissä veron progressio olisi voinut olla 34,
44, 54, 64, 74 prosentin keskimääräisellä tasolla, kun se oli kaikki yhteen
laskien keskimäärin 34 prosenttia. Näihin tuloryhmiin kuului 6,7 prosenttia
tulonsaajista. Heidän verotuksensa olisi kiristynyt 3,7 miljardilla eurolla,
joten verojen nettosumma olisi kasvanut 2,4 miljardilla eurolla. Siitä
huolimatta viiden ylimmän keskimääräinen kuukauden nettotulo olisi ollut 3 461
– 14 617 euroa.
Jos kuitenkin
veronalennukset jätettäisiin tekemättä, verotulot kasvaisivat 3,7 miljardilla
ja jos vielä korjattaisiin varallisuusveron ja kelamaksujen kanssa tehdyt
munaukset, niin verotulot kasvaisivat peräti 4,7 miljardilla eurolla. Edelleen
yritys- ja pääomaverojen palauttaminen entiselleen, tuloihin saataisiin komea
lisä, eikä menojen leikkauksista ja kuntien pakkoliitoksia tarvitsisi edes
ajatella.
Näin lyhyessä
ajassa suurpääomaa on tuettu todella mittavin lahjoituksin ja ajettu valtion ja
kuntien taloudet todella ahtaalle.
Nykyiset
menoleikkaukset ovat seurausta siitä, että Valtion ja kuntien tulot on leikattu
demareiden ja kokoomuksen veljellisessä yhteisymmärryksessä, nyt kolmenkymmenen
vuoden leikkausten perinnettä jatketaan demareiden ja kokoomuslaisten
sisarellisella herttaisella yhteisymmärryksellä. Seuraukset kasautuvat ennen
muuta heikoimpien kurjuuden lisääntymisenä.
Kai Kontturi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.