keskiviikko 13. kesäkuuta 2012

Veroista


Ensin leikattiin tulot – nyt leikataan menot
Kaikki nykyiset leikkaukset ovat seurausta valmistautumisesta Euroopan Unioniin. Ne alkoivat jo presidentti Mauno Koiviston (sd), pääministeri Harri Holkerin (kok) ja valtionvarainministeri Erkki Liikasen (sd) aikana. Ensimmäisenä toteutettiin muka suuri veroremontti ja sen jatkoksi puuhattiin ja toteutettiin pääomien vapaa liikkuminen. Myöhemmin siitä seurasi pankkikriisi.  
Todella pitkään yritys- ja pääomaverojen veroaste oli 50 prosenttia.  Vuonna 1988 siitä leikattiin 14 prosenttiyksikköä. Vuonna 1993 seurasi jatkoa, kun tehtiin uusi 11 prosenttiyksikön leikkaus. Kilpailukykyä on tuettu leikkaamalla yritysten ja pääomatulojen veroasteesta oli leikattu yhteensä 25 prosenttiyksikköä. Veroaste oli alennettu puoleen entisestä ja veroaste oli painettu EU:n veroasetetta alhaisemmaksi. Lisäksi vuoteen1993 asti osinkovero oli progressiivinen ja korkeimmillaan 71 prosenttia. Sen suhteen tehtiin todellinen jättiliike poistamalla osinkovero kokonaan, leikattiin siis 100 prosenttia.
Lisäksi 2000-luvulla vielä leikattiin pois koko varallisuusvero ja yritysten kela-maksut, jotka ovat yhteensä lähes miljardi euroa.
Myöhemmin yritys-, pääoma- ja osinkoveroja on hieman korjailtu (Kaavio) niin, että nyt se on 30 prosenttia. Myös osinkoveroa on hieman korjattu. Nyt se on tasavero. Nyt jokaisesta osinkojen satasesta vero on sama 21 prosenttia riippumatta siitä onko osinkoa saatu tuhannen tai kymmenen miljoonaa euroa. 
Jos tavallisten ihmisten ns. luonnollisten henkilöiden verot, olisi vuoden 2010 tuloista kerätty progressiivisena eli maksukyvyn mukaan, se olisi voinut olla alimmissa alle 35 000 euron tuloluokissa keskimäärin perityn 16 prosentin sijasta 14 prosenttia. Sitä seuraavassa 35 000 – 54 900 tuloluokissa se olisi voinut olla keskimäärin perityn 25 prosentin sijasta 24 prosenttia. Näihin tuloryhmiin kuului yhteensä 93,3 prosenttia tulonsaajista. Alemmassa ryhmässä vero olisi laskenut 1,1 miljardia euroa ja suuremassa 188 miljoonaa euroa.
Sen sijaa viidessä suurten tulojen tuloryhmissä veron progressio olisi voinut olla 34, 44, 54, 64, 74 prosentin keskimääräisellä tasolla, kun se oli kaikki yhteen laskien keskimäärin 34 prosenttia. Näihin tuloryhmiin kuului 6,7 prosenttia tulonsaajista. Heidän verotuksensa olisi kiristynyt 3,7 miljardilla eurolla, joten verojen nettosumma olisi kasvanut 2,4 miljardilla eurolla. Siitä huolimatta viiden ylimmän keskimääräinen kuukauden nettotulo olisi ollut 3 461 – 14 617 euroa.
Jos kuitenkin veronalennukset jätettäisiin tekemättä, verotulot kasvaisivat 3,7 miljardilla ja jos vielä korjattaisiin varallisuusveron ja kelamaksujen kanssa tehdyt munaukset, niin verotulot kasvaisivat peräti 4,7 miljardilla eurolla. Edelleen yritys- ja pääomaverojen palauttaminen entiselleen, tuloihin saataisiin komea lisä, eikä menojen leikkauksista ja kuntien pakkoliitoksia tarvitsisi edes ajatella. 
Näin lyhyessä ajassa suurpääomaa on tuettu todella mittavin lahjoituksin ja ajettu valtion ja kuntien taloudet todella ahtaalle.
Nykyiset menoleikkaukset ovat seurausta siitä, että Valtion ja kuntien tulot on leikattu demareiden ja kokoomuksen veljellisessä yhteisymmärryksessä, nyt kolmenkymmenen vuoden leikkausten perinnettä jatketaan demareiden ja kokoomuslaisten sisarellisella herttaisella yhteisymmärryksellä. Seuraukset kasautuvat ennen muuta heikoimpien kurjuuden lisääntymisenä.
Kai Kontturi 



 

                     

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.