Väestö köyhtyy

Väestö nuortuu ja köyhtyy

Maailma on täynnä asioita, joita pidetään itsestäänselvyyksiä. Niitä ovat paitsi uskomukset yliluonnollisiin myös asiat, jotka ovat tietoisesti ja taidolla rakennettuja valheita. Oikeita emävalheita ovat tilastot ja niistä suurimmat ovat ennusteita. Niiden kyseenalaistaminen tai valheellisuuden paljastamista pidetään suorastaan pyhän häväistyksenä.

Viimeisessä Tilastokeskuksen väestöennusteessa näyttäisi maastamuutto olevan vähäinen, mutta ja töihin houkuteltuja runsaasti niin, että maahan tulisi vuosittain keskimäärin 17 500 enemmän kuin maasta lähtisi. Näin kaudella 2011–2055 maahan tulisi 788 tuhatta maahan muuttajaa. Tällä valtaisalla muuttoliikkeellä vuonna 2055 maan väkiluku olisi pyöreästi 6,2 miljoonaa.

Kaudella 1901–45 Suomessa syntyi 3,7 miljoonaa lasta. Vuonna 2010 heistä oli yli 64 vuotiaina elossa 941 tuhatta (25,3 %). Kaudella 1946–90 syntyi enää 3,4 miljoonaa. Jos hyvin käy ja talous kehittyy nykynäkymiä paremmin, niin maasta poismuutosta (yli 500 tuhatta!) huolimatta vuonna 2055 heitä olisi elossa 900 tuhatta (26,2 %). Jos kaikki 48 tuhatta samaan aikaan syntynyttä maahanmuuttajaa on elossa, niin ikääntyneitten määrä olisi vain 948 tuhatta.

Vuonna 2010 meillä oli 65 vuotta täyttäneitä 17,6 prosenttia väestöstä. Tilastokeskus ennustaa, että maahanmuuttaja vuoksi vuonna 2055 määrä onkin 1,69 miljoonaa, 27,4 prosenttia väestöstä. Siis; jokainen maahanmuuttaja olisi vanhus eli 65 vuotta täyttänyt!

Kun oletetaan, että Tilastokeskuksen ennuste pitää paikkansa vain väestömäärän suhteen, niin 2055 meillä olisi ikääntyneitä (948 tuhatta) vain 15,4 prosenttia väestöstä. Ilmeisesti maahanmuutto kuitenkin jää puoleen ja myös väestömäärä korkeintaan 5,7 miljoonan paikkeille. Siihen verraten ikääntyneiden määrä olisi 16,5 prosentin tietämillä. Väki siis nuorenee ja ennustettu huoltosuhde paranee.

Kun viimeinenkin väestöennuste on pötyä, sitä pidetään totena ja itsestäänselvyytenä, jota kukaan ei uskalla asettaa kyseenalaiseksi. Siksi vaaditaan eläkemaksuja ylös eläkkeitä alas, pidempiä työuria, sote-uudistusta, kuntien yhdistämistä ja niin edelleen loputtomiin, loputtomiin, vaikka hyvin tiedetään, että työllisyys koko ajan heikkenee, työtunnit vähenevät ja työttömyys lisääntyy.

o o o

Hallitus voivottelee suuria menoja. Siksi se taas uhkailee, että menoja pitää leikata ja nostaa veroja. Meille jokaiselle lienee itsestään selvää, että kaikki menot ovat liian suuria jos ei ole tuloja. Menojen leikkaaminen on aina pois pienituloisilta ja verojen korottaminen aina tarkoittaa eri tavoin verotuksen siirtämistä suurituloisilta pienituloisille. Jo neljännesvuosisadan hallituksia on kiehtonut vain leikkaaminen – ensin tulojen sitten menojen.  

Viimeisen verotilaston (2011) mukaan, luonnollisten henkilöiden veroprosentti aleni 21,9 prosentista 21,3 prosenttiin. Kun kaikissa tuloluokissa tulot ja veroprosentit muuttuivat eri tahdissa, niin myös todellinen verojen menetys oli keskimääräistä prosenttia suurempi.

Alle 35 000 euron tuloluokassa ovat eläkeläiset. Siinä ovat myös 1,3 miljoonaa pätkätyöläistä, joiden vuosipalkka oli 8 658 euroa. Tähän tuloluokkaan kuului 76 prosenttia tulonsaajista. Heillä korkein tulo oli 2 900 euroa kuukaudessa, mutta keskimäärin vain 1 395 euroa. Tässä luokassa vero laski 0,7 prosenttiyksikköä joten veropotti pieneni 433,8 miljoonaa euroa. Vero laski keskimäärin henkeä kohden 10,33 euroa kuukaudessa. Vaikutus julkiselle taloudelle oli tuntuva, mutta pienituloisille veronmaksajalle olematon.

Seuraavissa suurempien tulojen veroluokissa, joihin kuului noin 24 prosenttia tulonsaajista, verot laskivat 1,1–4,0 prosenttiyksikköä ja verosumma pieneni 1 018,8 miljoonaa euroa. Esimerkiksi niille, joiden tulot vähintään 300 000 euroa, tulo oli keskimäärin 69 421 euroa kuukaudessa. Heidän (4 389 tulonsaajaa, 0,1 % kaikista) veroasteensa laski 32,5 prosentista 28,5 prosenttiin. Se teki 2 775 euroa kuukaudessa, joka on kaksi kertaa alimman tuloluokan vuoden bruttopalkka. Suurituloisten verohelpotusten vaikutus oli julkiselle taloudelle todella tuntuva, mutta sitä se oli itse suurituloisillekin.

Ilman näitä verohelpotuksia valtion tulot olisivat olleet noin 1,5 miljardia suuremmat.

o o o

Jos hallitus haluaisi, se saisi yli 55 000 euron tuloista (7,5 % tulonsaajista) helposti 1,5–2,0 miljardia euroa verotuloja ilman, että tulonsaajat joutuisivat ahdinkoon. He voisivat edelleen elää herroiksi 4 900 - 5100 euron kuukauden nettotuloilla.

Rahasta ei ole puutetta. Vuodesta 1990 vuoteen 2012 tuotantopääoma on kasvanut 47,5 prosenttia, mutta pääomien vienti kasvoi 2 432,7 prosenttia. Vinoutuma syntyi siitä, kun tuotannon rajasuoja poistettiin. Siitä aiheutui hurja talouden rakennemuutos. Tuonti lähes kaksinkertaistui ja tuotanto omaan käyttöön romahti. Samalla romahti myös työllisyys. Kapitalisteille se teki hyvää. Sijoitetun pääoma tuotto kasvoi 15 prosentista 25 prosenttiin ja tuloerot kasvoivat huimaavasti. 

Ulkomailla olevat pääomat ovat mukana maailman finanssipelissä, jossa koko ajan paisuu katteeton kupla. Kun se lopulta todella, ihan oikeasti puhkeaa, silloin miljardit haituvat taivaan tuuliin.

Suurpääoman Kokoomus määrää hallituksessa politiikan suunnan ja vauhdin. Kun suurtuloisten pienen joukon pitää edelleen rikastua vauhdilla, niin heidän tuloihin ei kosketa. Leikkaukset kohdistetaan aina menoihin ja korotukset veroihin, jotka molemmat kurjistavat väestön pienituloista enemmistöä.

Kaikki tämä on paitsi rumaa myös raakaa peliä ihmisten tulevaisuudella. Sen paljastamista pidetään suorastaan pyhän häväistyksenä, joten kaikkia virallisia ja virattomatkin tahoja on käsketty niistä vaikenemaan ja ne myös vaikenevat!

Kai Kontturi