21.5.13

Riitääkö raha eläkkeisiin?

Riittävätkö rahat eläkkeisiin vai räjähtääkö eläkepommi?

Taas valtamediassa eläkepommi on nostettu uhaksi yllemme (HS/Nyt 17.5.13). Eläkeläisten määrällä, väestön ikääntymisellä, heille kuuluvien sosiaaliturvan säästöillä ja eläkkeillä pelataan raakaa peliä. Eläkeikäisten lisääntyminen ja epäily millä tulevat eläkkeet maksetaan, ovat osia suuren luokan huijauksessa.

Työantajien sanotaan maksavan eläkemaksuja. Se ei ole totta. Työantajat eivät maksa penniäkään työeläkemaksuja. Ne ovat bruttopalkan päälle tuleva veroton palkan osa. Eläkemaksut ovat ennakkopalkkaa, jonka työantaja tilittää eläkevakuutusyhtiölle. Jos se olisi työantajamaksua, silloin se olisi sidottu liikevaihtoon, liikevoittoon tai muuhun palkasta riippumattomaan liiketoiminnan osaan.

Valtionvarainministeriö väittää, että vuonna 2080 Suomessa on miljoonia eläkeläisiä. Siihen aikaan kuitenkin suuret ikäluokat ovat olleet jo iät ja ajat manan majoilla. 1966–2010 syntyneiden määrän tiedämme, joten vuoden 2075 kohdalta siitä saadaan paras tieto ikääntyneistä.  

Kaudella 1901–1945 syntyi 3 721 667 lasta. Vuonna 2010 heistä oli 65 vuotta täyttäneinä maassa ja elossa 941 041, 25,3 %. Kaikkia eläkkeensaajia oli 1 320 000, joista työkyvyttömyys- ja ennenaikaisella vanhuuseläkkeellä oli 379 000.

Kaudella 1966–2010 syntyi 2 824 661 lasta. Vuonna 2075 heistä olisi 65 vuotta täyttäneinä maassa ja elossa 846 152, 30,0 %. Tämän määrän Tilastokeskus on ennusteissaan tuplannut. Nyt Jutta Urpilaisen Valtiovarainministeriö (VM) panee paremmaksi ja väittää, että eläkkeensaajia olisi silloin 2 050 000. Silloin työkyvyttömyys- ja ennenaikaisella eläkkeellä olisi 1 204 152 henkeä eli kominkertainen määrä nykyiseen. Kun terveyden- ja sairaanhoidon kehittyessä eliniän pitäisi pidentyä ja työkunnon yleisesti parantua, niin VM:n ennusteessa on miljoona eläkkeensaajaa liikaa.   

Kaudella1961–2005 maasta poismuutto oli 650 000. Sitä Tilastokeskus ei ole ennusteissaan mitenkään noteerannut, kun se kaksinkertaisti 65 vuotta täyttäneiden määrän. Tämä uskomaton temppuilu on myös Valtiovarainministeriön ennusteiden perustana.

Vuoden 2040 kohdalla syntyvyyden, kuolleisuuden ja maastamuuton vuoksi 65 vuotta täyttäneitä lienee 779 285. Tilastokeskus kuitenkin väittää, että heitä olisi 1 567 511. Ennuste edellyttää, että nykyiseen verraten 80 vuotta täyttäneitä olisi maassa ja elossa kaksinkertainen määrä 497 939 eli 19,8 %. Sen lisäksi jokaisen 1961–75 syntyneen 1 069 572 pitäisi olla maassa ja elossa. Miten moinen on mahdollista, sitä Tilastokeskus ei halua selittää. Se ei halua tunnustaa, että uusi laskentakaava on tuonut ennusteeseen 788 226 haamua!

Valtiovarainministeriö on siis ennusteissaan astunut Tilastokeskuksen miinaan. Tilastokeskus on tehnyt väestöennusteita vuodesta 1934 saakka. Niistä jokainen on epäonnistunut totaalisesti. Aiemmin sillä ei ollut suurtakaan merkitystä. Vasta vuonna 2009 ennusteesta tuli elämää suurempi. Silloin Tilastokeskus otti huolekseen vakuuttaa, että eläkevakuutusyhtiöiden aiemmat väitteet väestön ikääntymisestä on tosia. Samalla se otti käyttöön uuden laskentakaavaan ja yli 64 vuotiaiden määrä räjähti taivaisiin.

Mikäli Tilastokeskuksen ennuste kansainvälisestä muuttoliikkeen netosta pitäisi paikkansa, maamme väestö nuorenee, sillä maahanmuuttajat eivät ole eläkeikäisiä vaan lapsia, nuoria ja työikäisiä. Nyt Tilastokeskus ennustaa yli 64 vuotiaiden osuuden väestöstä kasvavan vuoteen 2060 mennessä 28,8 %:iin, mutta tosiasiassa nuorten maahanmuuttajien ansiosta osuus supistuisi 14,1 %:iin. Näin väestö nuorenee, eikä ikäänny.

Riittävätkö eläkemaksut? Jos joku on töissä koko työikänsä 18–63 ikäkauden, 45 vuotta ja ansaitsee 3000 euroa kuukaudessa, kuten valtamediassa usein väitetään, hänelle kertyy palkaksi 1 620 000 euroa, josta eläkerahastoon siirretään 369 360 euroa, 22,8 %. Kun hänen työuransa kestää 540 kuukautta, hänelle kertyy (35 vuota 1,5 % ja 10 vuotta 1,9 %) eläkettä yhteensä 729 900 euroa. Siitä saa (729900/540) eläkkeeksi 1 352 euroa kuukaudessa, 45,1 % kuukausipalkasta. Kun siitä vähennetään nykyisen elinaikakertoimen mukaan 22 euroa ja eläkettä saa 20 vuotta, hän kuluttaa rahastostaan 319 051 euroa. Vakuutusyhtiölle jää ylijäämänä 50 309 euroa, sillä siihen eläkkeen saaneen sukulaisilla ei ole perintöoikeutta.

Edelleen. Jos esimerkiksi raudoittajana saa saman työuran ja palkan kuin edellinen, mutta raskaan työn heikentämänä hänen eläkeelläolon ajaksi jää 15 vuotta. Sinä aikana rahastosta kuluu eläkkeeseen 239 288 euroa. Ylijäämä 130 072 euroa jää perinnöksi vakuutusyhtiölle.

Eläkevakuutusyhtiöiden kannalta tilanne on paljon kutkuttavampi, sillä eläkerahastoon siirretty summa kasvaa joka vuosi korkoa korolle. Eläkemaksujen summan pitää kasvaa vähintään 3 % vuodessa. Näin 45 vuoden aikana eläkemaksuista kerätty rahasto kasvaa yli kaksinkertaiseksi joten rahaa riittää ellei niitä hukata kasinopelissä. Siitäkin on jo kokemusta.        

Kaksi ongelmaa. Verotietojen mukaan vuonna 2011 keskimääräinen kuukausipalkka ei ollut 3000 euroa vaan 2 289 euroa, mutta 65,4 % palkansaajista sai keskimäärin vain 1 363 euroa kuukaudessa. Pätkätöitä teki 46,0 % palkansaajista. Heidän vuosiansionsa oli 8 658 euroa, keskimäärin 721 euroa kuukaudessa.  Toiseksi opiskelun ja työnpuutteen vuoksi 18–63 ikävuosina kukaan ei saa työuran pituudeksi 45 vuotta, 540 kuukautta, se on varmaa.

Jos keskipalkka on 1 435 euroa kuukaudessa ja pätkätöiden vuoksi töitä on riittänyt vain 315 kuukauden ajan, silloin eläkerahastoon kertyy 106 950 euroa. Tässä tapauksessa eläke on elinaikakertoimen jälkeen vain 611 euroa kuukaudessa. 15 eläkevuoden vuoden aikana siitä menee eläkkeeseen 109 954 euroa, joten vajaukseksi jää 3 004 euroa. Kun eläke on pieni ja soteuudistus tuhoaa terveyden- ja sairaanhoidon saatavuuden, eläkkeellä olo voi hyvinkin jäädä 10 vuoteen. Siinä tapauksessa eläkemaksujen summaksi tulee 73 303 euroa ja vakuutusyhtiölle jää ylijäämänä 33 648 euroa.

Lopuksi on syytä korostaa, että vuonna 2010 kaudella 1931–1945 syntyneistä oli maassa ja elossa 65 vuotta täyttäneinä 57 %, poistuneita oli 43 %. Näiden poistuneiden tienaamat eläkevarat jäävät perinnöksi vakuutusyhtiöille.

Eläkejärjestelmästä on tietoisesti tehty erittäin monimutkainen järjestelmä, joka ei helposti aukea. Kaikki alan asiantuntijat on koulutettu samalla tavalla. Sen vuoksi he eivät näe totuutta, kun pitäisi uskaltaa katsoa oman tiukasti rajatun asiantuntemusraja yli, laajemmalle.

Eläkepommi eläkeläisten määrien, eläkemaksujen ja eläkerahastojen perintäoikeuden puuttumisen vuoksi on hävytöntä, todella härskiä peliä – mitään eläkepommia ei ole olemassa. Aivan toisenlaiset tulevaisuuden näköalat kylmäävät!

Kai Kontturi