lauantai 8. kesäkuuta 2013

Reilua ja vakuuksia


Rakennettiin toiveiden tynnyri

Toistuvasti kuulee hämmästeltävän sitä, miksi asiat menevät niin kuin menevät ja aina päin kiviseinää. Yleisin selitys on, että syy ei ole meidän, kun maailmantalous yskii. Se ei näytä millään tervehtyvän, vaikka sadat miljoonat veronmaksajat koko ajan antavat sille veroillaan piristysruiskeita. Niinpä kapitalistit rikastuvat, kun kansa maksaa sen riskit, tuhansien miljardien eurojen tappiot.    

Suomenkin hallitus on kärrännyt verorahojamme pankeille, että ne pelastuisivat riskiensä aiheuttamista tappioista. Se on raakaa peliä, joka jatkuu... Jo aikoja sitten ennakoin, että lamojen välit, syklit, olisivat viidentoista vuoden mittaisia, mutta nyt ne näyttävät toistuvan viiden vuoden välein. Eikä nousukaudella enää saavuteta aiempien vuosien työllisyyttä.

Työvoima ja työn tarjonta ovat kehittyneet eri suuntiin. Vuodesta 1985 työikäisten määrä on kasvanut 7,4 %, mutta tehty työ on vähentynyt 10,3 %. Luultavasti hallitus jo aavistaa, että EU:n ja vapaakaupan oloissa parempaa ei ole tiedossa. Se aavistaa, että tulevaisuudessa työllisyyden trendi osoittaa koko ajan alaspäin. Päästäkseen tästä kurjuutta lisäävästä pälkähästä se on opetellut ulkoa muutamia asioita, joita se toistaa toistamistaan.    

Hallitus on opetellut hokemia, jotka se uskoo toimivan ja uppoavat kansaan, äänestäjiin kuin häkä. Kuluneen kahden viimevuoden aikana hokemia ovat työtä, työllisyyttä, työpaikkoja ja hyvinvointia. Ne pannaan aina ja joka sopivaan ja sopimattomaan paikkaan. Katainen-Urpilaisen hallitus, takoo kalloihimme turhia toiveita.

o o o   

Lisäksi näyttää siltä, että Kokoomuksen pääministeri Jyrki Katainen on tuonut poliittiseen kielenkäyttöön myös uutta. Hallituksen aitiosta hän sormi pystyssä selittää eduskunnalle ja sen kautta meille, että hallitus on reilu. Se toimii reilusti. Tottahan se on, mutta vain kapitalisteille, joille hallitus on viimeksi antanut reiluja lahjoja.

Reilua oli, että hallitus kertoi Suomen osuuden Kreikan takauksista olevan 2,3 miljardia euroa, jonka vakuudeksi se vaati Kreikalta panttia. Vakuusjärjestelyn ehtona hallitus joutui antamaan kerralla yli 1,4 miljardia euroa eli koko osuutensa vakausmekanismin alkupääomasta ja luopumaan rahoitusvakausvälineen mahdollisista voitoista. Tiedon ja taidon puutteen vuoksi Suomi joutui palkkaamaan avukseen yksityisen asianajotoimiston. Sille maksettiin yli 0,6 miljardia euroa. Vakuussekoilu on maksanut 2,1 miljardia euroa, jonka ansiosta yksityiseltä liikepankilta saatiin 0,9 miljardin euron pantti, joka on yksityisen investointipankin sulkutilillä, joka mahdollisesti tuottaa voittoa.

Näin järjen jättiläiset rakensivat toiveiden tynnyrin!

Koko finanssikriisi johtuu siitä, että riskiensä vuoksi liike- ja investointipankkeja uhkasi perikato. Siksi niihin lapioitiin satoja miljardeja veronmaksajien rahaa. Vakuudet Suomi sai näiltä pankeilta – ei Kreikalta – ja ne ovat pankissa, joka voi mennä konkurssiin ja vakuudet haihtuvat taivaan tuuliin. Suomen Pankki ei voi mennä valtion pankkina konkurssiin. Miksi vakuuksia ei otettu reilusti sen haltuun?

o o o

Demareiden valtionvarainministeri Jutta Urpilainen ei jää sanaleikeissä Kataista huonommaksi. Omissa porukoissaan, ja meille, hän tarjoaa uutta teoriaa; eettinen kapitalismi. Tässä Urpilainen ei unohtanut, että etiikka tarkoittaa sääntöjä, jotka määrittelevät oikean ja väärän. Kapitalismissa luonnon lakien tapaan voiton tekeminen on oikein, tappion väärin – siis eettinen kapitalismi on jo täällä!

Jos Jutta Urpilainen haluaa tosissaan muuttaa kapitalismin etiikkaa, hänen on poistettava kapitalistien jatkuvasti kasvavien voittojen tavoittelu. Kuinka se olisi mahdollista? Ilmeisesti vain niin, että kapitalistinen tuotantovälineiden ja pääomien yksityinen omistus lakkautetaan. Tätä Urpilainen tuskin tarkoittaa, kun hänen johdollaan junailtiin kapitalisteille yritysveron alentamisella mukava miljardin potti riihikuivia euroja ilman ehtoja.

Kapitalistien säkki on pohjaton. Siksi hallituksen tuella jatkuvasti jauhetaan työurien pidentämisestä ja pidempää eläkeikää. Mitä myöhemmin saat eläkkeen sitä pienemmäksi jää maksettavien eläkkeiden määrä ja sitä suuremmaksi eläkevakuutusyhtiöiden pääomat, joilla ne pelaavat rahamarkkinoilla kapitalistien ikiomaa rahapeliä.

Iät ja ajat vakuutusmatemaatikkojen laskelmilla on väitetty, että väestö ikääntyy. Sitä varten on kerättävä eläkerahastoja. 1990-luvun lopulla eläkevakuutusyhtiöt asettivat tavoitteen, että vuoteen 2030 mennessä eläkerahastojen olisi oltava 152 miljardia euroa. Se ja rapiat päälle on jo rahastoissa, 17 vuotta etuajassa. Siksi väestön ikääntymisen vakuuttajaksi on valjastettu Tilastokeskus. Tämä on kova peliä.

Kaiken pitäisi olla kunnossa. Rahastot ovat kasvaneet keskimäärin 7 miljardia vuodessa. Vuonna 2008 ne kuitenkin supistuivat 17 miljardia ja 2011 vielä 2 miljardia euroa lisää. Karkeasti laskien näyttää siltä, että näinä kahtena vuotena kapitalistit saivat niistä kasinopelivoittoina yli 30 miljardia euroa. Siksi rahastojen pitää kasvaa, että aikojen jatkuvasti huonontuessa rahamarkkinoiden kasinopelissä riittää jaettavaa!

o o o

Kapitalismi on vakavassa yleismaailmallisessa kriisissä. Sen aikana poliitikot huolehtivat vain omistajien varallisuuden ja voittojen turvaamisesta. Alkuvuoden aikana on kuultu suurimittaisista YT-neuvotteluista. Lopputili on aina henkilökohtainen tragedia, joiden uhriksi ovat joutuneet myös lukemattomat perheet.

Lopputilin saaneista enemmistö on muita kuin ruumiillisen työn tekijöitä. He ovat usein hyvinkin korkeasti koulutettuja, mutta vain palkkatyöläisiä – siis aina työläisiä. Heillä on kaikki yhteiskunnallisen muutoksen voima.
 
Kai Kontturi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.