tiistai 23. heinäkuuta 2013

Rohkeneeko kukaan?


Rohkeneeko kukaan mittaamaan?

Professori Vesa Kanniainen kirjoitti (HS 12.7), että EU:n ja rahaliiton hyötyjen mittaamisessa oikea tapa on katsoa miten ne ovat vaikuttaneet tulonmuodostukseen ja työttömyysasteeseen. Kirjoituksen lopuksi hän kysyi, että rohkeneeko joku tekemään siitä laskelman. Olen tehnyt niitä vuosittain iät ja ajat. Kun Tilastokeskuksen taulukoita järjestetään uudelleen mm. tuloslaskelmaksi ja samalla poistetaan kaikki virallisten tilastojen manipulointi, saadaan oikea kuva EU:n ja vapaakaupan seurauksista.

Ensiksi. Kansantalouden tuloslaskelmien 1990 ja 2010 vertailusta näkee kuinka (1) työttömyys on kasvanut rajusti, (2) varastojen kiertonopeus on hidastunut, (3) omaisuus- ja yrittäjätulot ovat kasvaneet tuotantoa ja palkkoja nopeammin, (4) julkisen talouden tuloja on [kilpailukyvyn nimissä] merkittävästi supistettu, (5) tuonnin kasvu on syrjäyttänyt työllistävää kotimarkkinatuotantoa, (6) uusinvestoinnit ovat romahtaneet, (7) pääomien vienti kasvoi [1845 %] räjähdysmäisesti.

Toiseksi. Palkkatyöntekijöiden tilanne on muuttunut radikaalisti. Ennen EU-kautta keskimääräinen työvuoden pituus oli 1765 työtuntia. Vuonna 2010 oli enää 1428 tuntia. EU:n aikana määrä- ja osa-aikatyöt ovat yleistyneet, joka on lyhentänyt työvuotta. Palkansaajista peräti 47 % teki vuodessa töitä 876 tuntia ja sai pakkaa 9 175 euroa.

Kolmanneksi. Tuotannon kasvu on EU:n aikana hidastunut ja Työministeriö arvioi Työvoima 2025 (2007) tutkimuksessa, että tuotannon kasvu edelleen hidastuu. Sen arviosta voi laskea, että 2030-luvulla tuotannon kasvu olisi enää kymmenesosa 1980-luvun kasvuun verraten. Myös tuottavuuden kasvu on EU-aikana romahtanut. Mikäli tuottavuus jää 2000-luvun kasvun tasolle, silloin työllisyys, työtunnit, voi säilyä nykytasolla. Mikäli vuoteen 2060 mennessä tuottavuus kasvaisi vain hieman tuotantoa nopeammin, niin työllisyys heikennee jatkuvasti niin, että täysinä työvuosina laskien kantaväestön työvoimasta on 6 kymmenestä työttömänä.

Neljänneksi. Tilastokeskuksen laatiman väestöennusteen mukaan väestö kasvaa 2060 mennessä noin 6,3 miljoonaan sen ansiosta, että 2011–2060 maahanmuutto on keskimäärin noin 17 000 vuodessa. Nämä kaikki maahanmuuttajat Tilastokeskus on kirjannut ennusteessaan 65 vuotta täyttäneiksi, vaikka vuosittain maahan muuttavat ovat työikäisiä. Kun tämä virhe korjataan, maahanmuuttajat lisäävät työikäisiä 850 tuhannella ja työvoimaa 700 tuhannella.  

Kun Tilastokeskuksen ennusteen tilastovirhe korjataan, vuoden 2060 työvoiman määrä kasvaa 2,8 miljoonasta 3,5 miljoonaan, vaikka työvoimaa tarvitaan nykyistä vähemmän. Jos korjattua ennustetta pidetään oikeana tai oikean suuntaisena, on lähes 7 kymmenestä työttömänä.  

Lopuksi. Kun suomalaisia kapitalisteja eivät tuotannolliset uusinvestoinnit Suomeen kiinnosta, niin miten ne kiinnostaisivat ulkomaisia kapitalisteja. Suomi ei ole kilpailukykyinen syrjäisen sijainnin, ilmaston ja maan sisäisten pitkien etäisyyksien vuoksi. Siksi tuotanto- ja logistiikkakustannukset ovat korkeat ja vievät maan hintakilpailukyvyn.

EU:sta ja eurosta ei ole ollut Suomelle kuin vahinkoa, vahinkoa, joka koko ajan kasvaa. Kuten professori Vesa Kanniainen aivan oikein epäilee, niin ehkä kukan ei rohkene laskea EU:n antia. Itse kunkin esteenä taittaa olla itsesäilytysvaisto, vaikka aavistetaan ja pelätään, että näköalat EU:n ja vapaakaupan oloissa ovat synkät.

Kai Kontturi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.