Rakennemuutos?

Kestävyysvaje – mistä, miksi?

Vuositolkulla on suorastaan mantrana hoettu työurien pidentämisestä ja eläkeiän nostamisesta, sillä työvoima loppuu. Tarvitaan siis rakennemuutos. Kuitenkin hallituksen älyttömiä päätöksiä perustellaan työpaikkojen luomisella. Sillä hallitus perusteli muun muassa maltillisen tupon tarvetta. Nyt sopimusta sanotaan kasvun ja työllisyyden sopimukseksi.

Virallisissa ennusteissa on vuositolkulla lapioitu niskaamme väestön ikääntymisen ja työvoiman loppumisen paskaa. Niinpä kaikki uskovat, että siitä tulee talouteen hurja kestävyysvaje. Tästä on kasvanut elämää suurempi petos, jonka ovat nielleet kaikki instanssit, eduskunta, hallitus, ministeriöt, puolueet ja ammattiyhdistysliike. Näin härski valhe on voinut syntyä vain suurpääoman ideapajoissa, sen ajatushautomoissa.

Vuonna 2007 ilmestyi Työministeriön selvitys Työvoima 2025. Se antaa tarkalle lukijalle synkän kuvan tulevasta kehityksestä. Siitä suurpääoma hätääntyi, siksi se on vaiettu kuoliaaksi. Samalla sen ajatushautomoille annettiin tehtävä, joka osoittaa tulevaisuuden vähemmän synkäksi. Tulos saatiin nopeasti: väestö ikääntyy, elinaika pitenee!

Tilastokeskus ennusti lokakuussa 2008, että vuonna 2020 väestömäärä on 5,5 miljoonan korvilla. Sen jälkeen alkaa supistuminen. Tämän jälkeen kaikki muuttui. Jo lokakuun 2009 ennuste kertoi, että 2040 väkiluku on 6,0 miljoonaa ja se kasvaa iankaikkisuuteen. Lokakuu 2012 ennusteessa sama meno jatkui, joten 65 täyttäneitä ennusteessa on 1 567 511, joka on 26,9 prosenttia väestöstä. Vuoteen 2010 verraten 80 vuotta täyttäneitä on kaksinkertainen määrä 497 939 ja kaudella 1960–75 syntyneet 1 069 572 lasta ovat kaikki elossa ja maassa!

Tämän perusteella sanotaan, että huoltotase heikkenee ja ikääntyneiden valtavat laumat aiheuttavat 10 miljardin euron kestävyysvajeen. Mutta – syntyvyyden, elinajan pidentymisen ja maastamuuton jälkeen 65 vuotta täyttäneitä on vain 779 000, joka on 15,0 prosenttia väestöstä.

Tosiasiassa väestö nuorenee joten vanhuusväestön hyvään hoitoon, arvokkaaseen elämään, voi ja pitää panostaa, sillä vaikka menot vanhusta kohden kasvaisivat ikääntyneiden vähentyessä vähenevät myös kokonaiskustannukset.  

o o o

Mistä ja kuinka kestävyysvaje oikeasti syntyy? Se syntyy ennen kaikkea työn vähenemisestä ja verojen leikkauksista. Kahtena viimevuotena henkilöverotuksessa on menetty yli 2 miljardia euroa. Jo tehtyjen päätösten seurauksena varallisuus- ja yritysverojen sekä Kela-maksujen poisto merkitsee 2 miljardin euron menetystä. 2012 työttömyysturvamenoina maksettiin 562 tuhannelle henkilölle 3,5 miljardia euroa, 17 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Näistä syntyy yhteensä 7,5 miljardin euron kestävyysvaje.

Kun tulevina vuosina tuotanto ja tuottavuus kasvavat todella hitaasti, mutta tuottavuus hieman nopeammin. Siksi työn puute lisääntyy 284 tuhannella työvuodella, 846 tuhanteen työvuoteen ja todellinen työttömyysaste 29,2 prosenttiin työvoimasta. Samalla pitkäaikaistyöttömien määrä lähes kaksinkertaistuu ja palkkaa saavien keskimääräinen työvuosi lyhenee 140 tunnilla 1 340 työtuntiin. Se saa työttömyysasteen näyttämään vain hieman nykyistä suuremmalta.

Työvoimaa on enemmän kuin riittävästi, mutta työn vähentymisen vuoksi verotulot vähenevät ja työttömyysmenot lisääntyvät. Varovasti laskien niistä tulee vajausta yhteensä 5-7 miljardia euroa. Kun jo on 7,5 miljardin vajaukset, niin 2040 mennessä kokoomusdemari (Katainen-Urpilainen) vetoisen hallituksen leikkauslista kestävyysvaje on 12,5–14,5 miljardia euroa. Edellisen (Lipponen-Niinistö) kokoomusdemari hallituksen leikkauksia oli vähintään 12,7 miljardia euroa, kun normaali kasvu pysäytettiin.

Tätä se EU ja vapaakauppa teettää. Tämä on raakaa peliä!    

o o o    

Lokakuun lopulla ja marraskuun alussa valtamediassa ihasteltiin suurituloisia ja lueteltiin ihan oikeilla nimillä. Mutta yksin rikkaiden ihastelu ei riitä. Kaikelle kansalle pitää myös selittää, että muillakin menee hienosti tai ainakin tyydyttävästi.

Siinä Hesari turvautui (28.11.12) Eurostatin tilastoon pienipalkkaisuudesta, joka oli hallitusta imarteleva. Sen mukaan 2010 Suomessa pienipalkkaisten osuus kaikista palkansaajista oli olematon – 6 prosenttia! Siinä Eurostat antoi totuudelle pitkät. Verohallituksen mukaan pienipalkkaisia oli 1,2 miljoonaa, 42,9 prosenttia kaikista. Heidän tulonsa oli alle 24 000 euroa, keskimääräin 993 euroa kuukaudessa.

Kaikista tuloista viimevuonna todella suurituloisia oli 3,4 prosenttia tulonsaajista. Heillä tulo oli yli 75 000 euroa ilman ylärajaa. Pienituloisia oli 74,0 prosenttia tulosaajista. Heidän tulonsa oli alle 35 000 euroa, keskimääräin 1 447 euroa kuukaudessa. On siinä herroilla naurussa pitelemistä.

Vuositolkulla hoettu valheita väestön ikääntymisestä, tarvetta työurien pidentämiseen ja eläkeiän nostamiseen sillä työvoima loppuu. Hokemien oikeaa sisältöä ei kerrota. Kun se vihdoin valkenee työläisille, se johtaa väistämättä tekoihin, jotka muuttavat maailmaa.

 

Kai Kotturi