Euromaat velkaantuvat

EU – pankkirosvojen paratiisi

Runoilija Bertolt Brecht ei tiennyt kuinka oikeassa hän oli lausuessaan, että älä ryöstä pankkia perusta se! Jokainen tietää omasta kokemuksestaan, tai voi ainakin kuvitella, kuinka helppoa on joutua pankkien vangiksi. Samaan aikaan pitää maksaa lyhennyksiä ja pankkien mielivaltaista marginaalia, korkoa. Marginaalit ovat pankkien luvalliseksi muutettua rosvousta, joka siinä puuhassa on vain jäävuoren huippu.

Kansainvälinen tullisopimus (GATT) purettiin 90-luvun puolivälin tienoilla ja korvattiin vapaakaupalla (WTO), jolla poistettiin muka kaupan esteet, maidenväliset rajasuojat, tullit. Vapaakauppa on ollut suurkapitalistien, monopolipääoman haaveena yli kaksisataa vuotta.

Vapaakauppa synnytti globaalit tuotanto- ja tavaramarkkinat, joiden seurauksena pääomat keskittyivät suuriin pankkeihin ja ylikansallisiin tuotantolaitoksiin, monopoleihin. Niiden taloudellinen ja markkinavoima on ylivertaista kansallisiin yrityksiin verraten. Sen vuoksi Euroopassa kansallisia yrityksiä meni konkurssiin tai muuten lopetettiin pilvin pimein. Tuloksena oli työn ja palkkatulojen radikaali supistuminen jopa romahtaminen sekä tuloerojen huima kasvu.

Tuotannon keskittymisen vuoksi ylikansallinen jättimäinen tuotanto joutui melkein heti vaikeuksiin. Kun kansojen tulot vähenivät, kulutuskysyntä supistui, eivätkä tavarat menneet kaupaksi. Alkoi päättymätön saneerauskierre ja työn puute yhä vain pahenee.

Työttömyyden kasvu ja yritystoiminnan supistuminen vähensi valtioiden verotuloja ja lisäsi sosiaalimenoja. Julkiset taloudet ajettiin ahtaalle. Alkoi valtioiden velkaantuminen, mutta kun valtioiden velanmaksukyky hiipui, syntyi pankkikriisi. Pumppaamalla pankeille rahaa saatiin kriisin näennäisesti aisoihin. Uusi pankkikriisi, ja ilmiselvästi entistä pahempi, on jo ovella.

Eurostatin, EU:n tilastokeskuksen, mukaan euroalueen bruttokansantuote (bkt) on vuosina 2011–13 kasvanut keskimäärin 317 miljardia euroa (4,0 %), mutta samaan aikaan julkinen velka on kasvanut 481 miljardia euroa (7,1 %) vuodessa. On ennustettu, että kuluvan vuoden loppuun mennessä (2011–14) bkt:n keskimääräinen vuosikasvu olisi 413 miljardia (5,2 %) ja velan 648 miljardia euroa (9,5 %). Velka on kasvanut joka vuosi euromääräisesti puolta enemmän kuin bkt. Näin koko talouskasvu ja vielä puolet sen päälle menee suoraan velkojille, pankeille.

Todellisuus voi olla vielä kamalampi, sillä tilastokeskukset tekevät kaikkensa kaunistellessaan tuloksia. Valitettavasti on epäselvää, mikä on euroalueen keskimääräinen korkoprosentti. Jos se on alhainen kolme prosenttia, niin pankkien neljän vuoden korkotulo on 78 miljardia euroa. Ahdinkoon ajetut valtiot ovat pankeille rahasampoja jos EU vastakin maksaa pankkien mahdolliset tappiot.

Tuotannon näköpiirissä, eikä sen horisontissakaan, ole edes heijastuksia paremmasta ajasta. Päinvastoin. Siksi siinä vaiheessa, kun velkaantuminen on taitettava, tulee seinä eteen. Jälleen EU tunkee näppinsä veronmaksajien kukkaroihin pelastaakseen pankit ja niiden ökyrikkaat omistajat. Hyvässä lykyssä uusi meidän tavallisten ja viattomien veronmaksajien ryöväys johtaa kapinaan ja noiden pankkirosvojen, pankkien ja parhaassa tapauksessa koko EU:n kaatumiseen.

Kai Kontturi