27.5.14

Kultainen vanhuus?


Luvassa kultainen vanhuus – vai onko?

Aiemmin on jo todettu, että Valtionvarainministeriön ohjailemat laitokset tuottavat kaikenlaista todella iljettävälle haisevaa potaskaa ja nyt viimeisimpänä Eläketurvakeskus, ETK. Eläkeikä keskustelun tueksi se lykkäsi markkinoille todellisen ihmeen, jonka Ilta-Sanomat uutisoi 24.3.14.

ETK kehittämispäällikkö Marjukka Hietaniemen mukaan nykyisin keskiverto 64-vuotiaana vanhuuseläkkeelle jäävä saa työeläkettä alle 2000 euroa kuukaudessa. Mutta jos tänään kolmikymppinen, jonka työura on alkanut 23-vuotiaana, jää eläkkeelle 63-vuotiaana saa hän työeläkettä keskimäärin 3000 euroa.

ETK kehittämispäällikkö Marjukka Hietaniemen mukaan nykynuorten matalapalkka-aloja ovat mm. siivoojan, keittiöapulaisen ja kouluavustajan työt, joissa tienaa alle 2000 euroa kuukaudessa. Jos kolmekymppinen siivooja jaksaa sinnitellä töissä vielä 30 vuotta, hänen kuukausiansionsa on eläkeiässä keskimäärin noin 5900 euroa. Kun hän jää eläkkeelle 63-vuotiaana, työeläke on 2700 euroa kuukaudessa. Marjukka Hietaniemen yrittää vakuuttaa, että nykynuorisoa odottaa huoleton, kultainen vanhuus.

Kehittämispäällikkö Marjukka Hietaniemi laskelma tarkoittaa, että nykynuori siivooja tienaa ennen eläkkeelle jäämistä 2 124 360 euroa. Siitä tulee eläkekertymää, josta 64 vuotiaana saa työeläkettä yli 2 700 euroa kuukaudessa. Se on mahdollista, kun 30 vuoden keskipalkka on 5 900 euroa kuukaudessa ja viimeisen työvuoden palkan 13 295 euroa kuukaudessa. Kehittämispäällikkö Hietaniemi kuvittelee, että palkka nousee joka ikinen herran vuosi vähintään 6,8 prosenttia!

Nollatupojen, hitaan talouskasvun ja tiheästi toistuvien taantumien ja lamojen maailmassa siitä ei voi edes haaveilla. Tässä kuviossa deflaatio, hintojen aleneminen johtaa väistämättä voittojen ja palkkojen alenemiseen sekä työttömyyden lisääntymiseen. Mikäli kuitenkin kävisi niin kummasti, että tuotanto kasvaisi nykyistä reippaammin – vastoin kaikkia todennäköisyyksiä – silloin myös hinnat nousisivat ja inflaatio laukkaisi. Palkat ja eläkkeet eivät pysyisi elinkustannusten nousun tahdissa. Tästä syystä nykyraha on ainoa oikea laskutapa.

Kreikassa jopa arkkitehdit tienaavat tänään vaivaiset 200 euroa kuukaudessa. Verotilaston mukaan Suomessa alle 2 083 euroa kuukaudessa sai 1,2 miljoonaa palkansaajaa, 42,9 prosenttia kaikista. Heillä keskimääräinen palkka oli 11 919 euroa vuodessa, 993 euroa kuukaudessa. Näillä palkoilla 45 vuoden aikana eläkekertymä jää niin pieneksi, että siitä tulee eläkkeeksi nykyrahassa laskien noin 700 euroa kuukaudessa.

Jo yli parikymmentä vuotta tämänkaltainen työttömyyden ja pätkätöiden kierre on ollut elämää suurempi ongelma. Tilastokeskuksen mukaan jo 2013 osa- ja määräaikaisia oli työikäisistä peräti 2,2 miljoonaa, 63 prosenttia. Heille on luvassa olemattomat eläkkeet ei kultaista vanhuutta, kun koko elämä uhrataan suurpääoman alttarille.
 
Kai Kontturi

19.5.14

Eläkkeistä


Haamut ikääntyvät – väestö nuorenee

He, jotka omistavat Suuret Rahat määräävät myös tavallisten ihmisten keräämistä suurista eläkerahoista. Heitä on vain pienen pieni joukko, mutta rahan voimalla he päättävät mitä loppujen lopuksi maassa, sinulle ja minulle tapahtuu. He ovat virka- ja muine apumiehineen ja äärettömän kekseliäitä ja häikäilemättömiä.

Yhtenä häikäisevänä esimerkkinä on EU:ssa ideoitu petos väestön ikääntymisestä ja eläkkeistä.  Petoksen keskiössä ovat eläkemaksut ja eläkekertymät sekä elinajanodote ja kestävyysvaje, joka perustuu väestön yli puoleen miljoonaan haamuun. Väestötilastojen mukaan väestö ei ikäänny, sillä kaikki 1961 jälkeen syntyneet eivät pysy maassa ja elossa satavuotiaiksi, vaikka Tilastokeskus niin väittää. Aina joku kuolee tai muuttaa muille maille. Valtamediassa (HS 29.4.14) kerrottiin ”sitoutumattomien” nuorisojärjestöjen ja opiskelijoiden neuvottelutyöryhmä uskoo ikääntymiseen ja kannattaa eläkemaksujen ja eläkeiän nostoa.

Jutusta jäi sellainen maku, että koko homman jäljet johtavat sylttytehtaalle, kun jutun kuvassa poseerasivat Työeläkelaitosten toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes ja Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen. Nämä kaksi pukaria ovat entisiä valtionvarainministereitä, joiden pusseissa ei ole puhtaita jauhoja. Väellä ja voimalla markkinoitu väestön ikääntymisennuste on tietoinen petos. Sen tehneet väittävät, että nykyiseen verraten 80 täyttäneitä on vuonna 2040 kaksinkertainen määrä ja jokainen 1961–75 syntynyt on maassa ja elossa. Tämä on todellista ennustajaeukkojen juhlaa, kun kaikki uskovan heidän mielettömiin satuihinsa.  

Sotien jälkeen 1975 mennessä maasta muutti pois yli puolimiljoonaa. Lisäksi ennen eläkeikää osa väistämättä kuolee. Nämä huomioon ottaen väestötilastoista on suhteellisen helppo laskea, että ennustajaeukkojen väite elossapysymisestä, elinajanodote ja kestävyysvaje ovat häikäilemätöntä, puhdasoppista petosta.

Eläkelakia on muutettu monen monta kertaa. Alun alkaen normaali eläke alkoi kertyä, kun henkilö täytti 23 vuotta. Siitä alkoivat eläkemaksut, jotka olivat bruttopalkan päälle maksettua verotonta palkkaa. Osalla maksuja maksettiin eläkkeitä ja osa sijoitettiin yhteiseen eläkerahastoon. Täysi eläke tuli 40 työvuodesta, 480 työkuukaudesta ja laskettiin viimeisten työssäolovuosien palkoista.

Tärkein muutos otettiin käyttöön 2005, kun eläkkeen kertymisen alkaminen siirrettiin 18 ikävuoteen.  Työeläkkeen määräytymisessä siirryttiin 45 työvuoteen, 540 työkuukauteen. Eläkkeelle siirtymistä voi lykätä 68 ikävuoteen asti jos työantaja sen sallii ja jos voimia riittää. Näin työuran pituudeksi tulee 50 vuotta, 600 työkuukautta. Samalla työeläkerahastojen luonne muuttui, kun jokainen kerää rahastoon oman eläkkeensä. Ennenaikaisen kuoleman sattuessa siihen ei jälkeläisillä kuitenkaan ole perintöoikeutta joten rahat jäävät eläkeyhtiön voitoksi.

Jo tässä vaiheessa muutos on järisyttävä, mutta se on vain jäävuoren huippu. Jatkoa voidaan tarkastella selventämällä muutamaa yleistä väärinkäsitystä ja vertaamalla, hieman yksinkertaistaen, kahta erilaisen tulotason eläkkeen ja eläkerahaston muodostumista.

Eläkemaksut ovat rahaa, jota kerätään rahastoihin, joista eläkkeet maksetaan. Eläkemaksut eivät vaikuta millään tavoin eläkkeiden määrään, vaikka niin yleisesti kuvitellaan. Eläkemaksujen lisäksi rahastot kasvavat eläkevarojen sijoituksilla, sijoitustuotoilla. 1990-luvun lopulla eläkeyhtiöiden asettamana tavoitteena oli, että vuoteen 2030 mennessä rahastojen pitäisi olla 151,4 miljardia euroa (900 mrd.mk). Vuonna 2013 ne olivat 162,2 miljardia euroa. Tavoite siis saavutettiin 17 vuotta etuajasta merkittävistä mm. pankkikriisin aiheuttamista sijoitustappioista huolimatta.

Eläkekertymä määrää uuden lain mukaan eläkkeen suuruuden. Nyt itse kunkin eläkekertymä muodostaa henkilökohtaisen eläkerahaston. Se alkaa karttua, kun henkilö täyttää 18 vuotta. 35 ensimmäistä vuotta (420 kk) karttuma on 1,5 prosenttia ja 10 vuotta (120 kk) 1,9 prosenttia. Jos töissä voi jatkaa vielä 5 vuotta (60 kk) saa superkarttumana 4,5 prosenttia. Normaalia vanhuuseläkettä lasketaan jakamalla kertynyt palkkasumma aina työuran pituudella (420+120) 540 kuukaudella. Työkuukausien määrällä ei ole mitään vaikutusta. Työstä poissaolokuukausista pakkasummaan lisätään erikseen määrätty pieni laskennallinen erä.

Tavoiteltu eläkeiän nosto merkitsee vain kolmella vuodella, merkitsee varmasti kaikkien työuran pidentymistä (420+180) 600 kuukauteen ilman, että olisi mitään näköaloja työn, palkan ja eläkekertymän lisääntymisestä. Jos eläkeikää nostetaan, on varmaa vain se, että eläke laskee kahdella tavalla – eläke pienenee ja eläkeelläolon aika lyhenee ja se, että eläkerahastot säästyvät ja kasvavat.    

Hyväpalkkaiselle karttuu eläkettä siten, että jos 18–52 ikävuosina siis 420 kuukaudessa tienaa joka kuukausi 3000 euroa saa palkkaa yhteensä 1 260 000 euroa. Siitä kertyy eläkepottiin 661 500 euroa. Kun se jaetaan 420 kuukaudella, tulee kuukusieläkkeeksi 1 575 euroa. Kun seuraavan 53–62 ikäkaudella, 120 kuukaudessa tienaa 360 000 euroa kertyy eläkepottiin 68 400 euroa. Jakamalla se 120 tulee eläkkeeksi 570 euroa. Nyt kuukausieläke on yhteensä 2 145 euroa.

Pätkätöiden vanki tienaa opiskelu-, varusmies- ja eripituisten työttömyysaikojen laskennallisista korvauksista huolimatta keskimäärin 1000 euroa vuodessa, niin 420 kuukaudessa kertyy palkkaa 420 000 euroa ja eläkettä 220 500 euroa. Kun se jaetaan 420, tulee kuukusieläkkeeksi 525 euroa. Jos seuraavan 120 kuukauden aikana saa saman kuukausipalkan, tienaa yhteensä 120 000 euroa. Eläkepottiin siitä kertyy 22 800 euroa, joka kuukausilla jaettuna antaa eläkkeeksi 190 euroa. Nyt kuukausieläke on yhteensä 715 euroa.

Kuten sanottu työeläkemaksuilla ei ole mitään tekemistä eläkkeen suuruuden kanssa. Sen määrää vain aika, 540 kuukautta ja sinä aikana saatujen palkkojen määrä. Netissä on monia eläkelaskureita, mutta vain harva osuu edes lähelle oikeaa, kun ne yleensä vain yllyttävät yksityiseen eläkesäästämiseen.     

Superkarttuma nostaisi molemmissa tapauksissa eläkettä reippaasti. Ensimmäisessä peräti 675 euroa ja jälkimmäisessä 379 euroa. Mutta todennäköisyys niiden saamiseen on pieni, kun ne tulevat työnantajille aiempia maksuja kalliimmiksi ja kun jaksaminenkin lienee useimmilla alakantissa.     

Eläkerahastoon molemmissa tapauksissa oletettiin palkoista kertyvän 24,2 %:in mukaan varoja sen verran, että jos eläkkeelläoloa kestää 15 vuotta, niin rahastoon jää ylijäämää 3,1 %. Mikäli eläkkeelläoloa kestää pidempää syntyy vajausta. Kertyneet ja kertyvät eläkevarat on sijoitettava tuottavasti. Nykyisten ohjeiden mukaan sijoitusten on tuotettava (korkoa) vähintään 4 % vuodessa ja aina korkoa korolle. Jos pätkätyöläinen 45 vuodessa saa palkkaa vuosittain keskimäärin 12 000 euroa, niin vuoden eläkemaksu on 2 880 euroa, josta kertyy rahastoon yhteensä 130 680 eroa. Jokainen euro rahastossa kasvaa korkoa korolle, siten työvuosien aikana rahasto kasvaa 348 685 euroon. Viimevuonna (2013) kasvu oli 7,5 %.     

EU muutti aiemmin harvinaiset epätyypilliset työsuhteet tyypillisiksi. Niissä työttömyyden ja pätkätöiden kierteessä olevien vuosiansio ei ole ollut koskaan ollut häävi. Vuoden 2012 verotilastossa palkansaajista 42,9 %. He tienasivat keskimäärin 11 919 euroa vuodessa, 993 euroa kuukaudessa. Työllisyys tilanne ei ole 20 vuodessa parantunut. Siksi hyvällä syyllä voidaan pelätä, että suurin osa näistä on sidottu koko työikänsä ajaksi huonopalkkaisiin pätkätöihin. Kun on nähtävissä, että työtilanne koko ajan heikkenee, se vääjäämättä lisää pienipalkkaisten määrää. Heidän on turha odottaa kultaista vanhuutta.         

EU:n ennakkoehtoina olivat pääomien, tavaroiden ja palvelusten vapaa liikkuminen. Se muutti tuotannon rakennetta ja vähensi työn tarvetta merkittävästi. Tilastokeskuksen mukaan kaudella 1991–2012 tuotanto kasvoi keskimäärin 2,63 % vuodessa. Edelliseen 22 vuoden kauteen verraten kasvusta oli leikattu yli puolet. Sen sijaan tuonti kasvoi 3,57 kertaa tuotantoa nopeammin ja pääomien vienti kasvoi räjähdysmäisesti. Työn tarve väheni yli 700 miljoonaa työtuntia. Vuonna 1990 ei ollut pätkätöitä, mutta työttömänä oli 180 tuhatta. Viimevuonna ilman pätkätöitä työttömyys oli mielettömät 580 tuhatta täyttä henkilötyövuotta.

EU:n aikana menetetyt palkkasummat ovat valtavat, eikä parannusta ole näköpiirissä. Ne ovat pois myös tulevista eläkkeistä. Kaiken ylittävä haaste on todellinen työllisyyden parantaminen. EU:ssa työttömyys jatkuvasti pahenee. Suunnan muuttaminen vaatii eroa EU:sta ja vapaakaupasta sekä omalle tuotannolle rajasuojan ulkomaisten suuryritysten häikäilemätöntä riistoa vastaan.
 
Kai Kontturi