Vastuullista

Vastuullista politiikkaa – niinkö?

Unelmien täyttymyksenä voi pitää sellaisia hommia, joissa pitää kantaa raskaita vastuita ilman vastuuta. Tällaisia vastuunkantajia ovat Jyrki Katainen ja Jutta Urpilainen. Harjoittamalla muka vastuullista politiikkaa he ovat saaneet aikaan sellaista vahinkoa, ettei pahemmasta ole väliä.
 

Viralliset ja aina kaunisteltujen tilastojen mukaan kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verraten vuonna 2013 keskimääräinen työvuosi oli lyhentynyt 12 tuntia henkeä kohden. Jos vähentyneiden tuntien palkka oli 13 euroa, niin 2,4 miljoonan työllisen menetys oli 375 miljoonaa euroa. Lisäksi työllisten määrä laski 25 tuhannella. Mikäli heidänkin tuntipalkkansa oli sama, palkan menetys oli 574 miljoonaa. Näin duunarit dynaamisesti menettivät palkkatuloja 949 miljoonaa euroa, siis lähes miljardin!

Tässäkö Jyrki ja Jutta ovat toimineet vastuullisesti? Eivät. Tästä vastuusta ei ole seurannut pienintäkään sanktiota, rangaistusta. Heitä ei ole viety leivättömänpöydän ääreen kansan kurjistamisesta. 

Tähän kuuluu myös julkisen talouden rakenneuudistus, joka vaatii kuntien yhdistämistä ja soteseikkailua. Kaiken keskittämisellä palvelut viedään ihmisten, ennen muuta vanhusten ja lapsiperheiden ulottumattomiin. Kaiken tämän perusteluksi joku piilossa pystyttelevä taho on tilannut väestön ikääntymisennusteen, jossa ei ole päätä eikä häntää. Sillä johdetaan kansaa harhaan.
 

Kataisen ja Urpilaisen suuria syntejä ovat myös Suomen takausvastuut ERVV:lle ja Kreikalle. Valtionvelan pienentämisvimma viittaa siihen, että sillä yritetään varautua tämän touhun tulossa olevaan katastrofiin. Katsotaan.

o o o     

Nyky-Suomessa ylin lainsäädäntö- tuomio- ja budjettivalta ovat EU:lla. Sieltä tulevat direktiivit, asetukset ja määräykset ovat kuin jumalan sanaa, joita jokaisen hallituksen ja virkamiehen on kunnioitettava jopa vastoin parempaa tietoaankin. EU:n ytimessä on pienten valttina nöyryys. Se takaa paikan ytimessä suurten palvelijana. 

Kansantaloudessa BKT on YK:ssa aikoinaan sovittu järjestelmä. Se on iankaikkisen vanha tapa vääristää todellisuutta. Siihen kootaan sovittuja toistaan riippumattomia tilastoja. Niinpä tämä tilastojen toistaan riippumattomuus antaa mahdollisuuden tulosten manipulointiin. Sitä korjaillaan ennen lopullista tulosta säännönmukaisesti kolme kertaa. Lopullinen vuoden BKT on valmis vasta kahden vuoden kuluttua. 

EU:n ainoa myönteinen asia on, että se vaati kansantalouden tilinpidossa kertomaan BKT:n lisäksi myös kokonaistuotannon. Vain siitä voi laskea työn tuottavuus. BKT:stä se ei ole mahdollista, sillä se on alle puolet kokonaistuotannosta. Tämän jatkoksi EU määräsi, että aiempi todellisten työtuntien kerääminen on lopettava. Sen tilalle oli otettava työvoimatutkimus, joka on kuukausittain tehtävä pelkkä kysely. Niiden tuloksia sopivasti tarkistellen saatiin lisää työllisiä ja työtunteja.

Työllisyys parani, kun tilastoihin marssitettiin hurja joukko haamuja. Mutta, samalla työntuottavuus ja todellisuus painuivat pimentoon. Nyt vain muutaman tunnin töitä tekevä on työllinen, ikään kuin hän tekisi täydet tunnit joka päivä koko vuoden. Tämä tosiasiain piilottaminen on raakaa poliittista peliä ihmisten toimeentulolla.

Itse asiassa tuntuu täysin käsittämättömälle, että fiksut ja koulutetut ihmiset hyväksyvät tämän sorttiset väärentämiset. Herää väkisinkin kysymys siitä, että ovatko he alistuneet vapaaehtoisesti, pakosta vai koulutuksen ansiosta, vai ovatko nämä kaikki yhdessä vaikuttaneet rapautumiseen.

o o o

Toistuvasti työttömyydestä syytetään, että savupiipputeollisuus on kadonnut. Se unohdetaan, että myös kotimarkkinatuotanto on kutistunut kuin pyy maailmanlopun edellä. Vuoden 1990 jälkeen tavaratuotannon osuus on supistunut (7,1 %) alle 29 prosentin. Siitä huolimatta Tilastokeskus väittää, että tunnit lisääntyivät 219,2 miljoonalla, vaikka ne vähenivät 247,4 miljoonalla. Ero on yhteensä 466,6 miljoonaa tuntia. Teollisuudessa siis häärää huikeat 264 tuhatta haamua!

Uutta arvoa tuottamattoman palveluiden osuus kasvoi (20,9 %) yli 71 prosentin. Nyt Tilastokeskus väittää, että näistä hommista hävisi 274,7 miljoonaa, vaikka niitä katosi satatuhatta vähemmän 174,7 miljoonaa työtuntia.

Työtä on siis kadonnut yhteensä 641,3 miljoonaa tuntia. Työttömyys oli lisääntynyt 363,3 tuhannella täydellä työvuodella. Kun siihen lisätään vuoden 1990 työttömät, oikea työttömyys oli 593,1 tuhatta täyttä työvuotta. Näin raju työttömyyden kasvu piilotetaan työvoimatutkimuksella. Tutkimus ei välitä paskaakaan työmarkkinoiden järisyttävästä muutoksesta, jonka seurauksena on ilmaantunut ennen kokematon 1,2 miljoonan pienipalkkaisten pätkätyöläisten joukko. Tätä kurjuutta ei kukkaan, ei yksikään kristitty EU-sielu halua tunnustaa, eikä tunnusta.

Kaikki hallitukset, yli kolmekymmentä vuotta, ovat noudattaneet orjallisesti Mauno Koiviston (sd) presidenttikaudella hyväksytty kansainvälisen suurpääoman kaksisataavuotta tavoittelemaa vapaakaupan politiikkaa. Pääomat ja tuotanto ovat keskittyneet harvojen jättiläisten omistamiin harvoihin pankkeihin ja harvoihin tehtaisiin, tuotantolaitoksiin. Sen seurauksena niin sanotut kehittyneet teollisuusmaat ovat joutuneet pysyvän sekä piilossa olevan että näkyvän työttömyyden kynsiin. Samalla ja vääjäämättä kokonaan syrjäytettyjen määrä kasvaa.

Vastuullista politiikkaa on, kun osoitetaan kuinka vastuunkantajat huijaavat meitä hyväuskoisia mennen tullen. Vastuullista politiikkaa on, kun oikeistolaiselle kurjistamispolitiikalle pannaan stoppi. On erottava EU:sta ja vapaakaupasta. Vain siten voimme ryhtyä rakentamaan parempaa tulevaisuutta.
 

Kai Kontturi