sunnuntai 31. elokuuta 2014

Väestö ja eläkkeet


Vähennetään kun pitäisi lisätä

Valtamedia jankuttaa jatkuvasti väestön ikääntymisestä. Jo helmikuussa 2010 Tilastokeskuksen yliaktuaaria Markus Rapo selitti väestöennusteessa 2009 tehtyä täysvolttia eli sitä, että edellisiin vuosiin verraten 65 vuotta täyttäneiden määrä oli kasvanut huimaavasti. Ensin Rapo selitti, hieman hätääntyneenä, sen johtuvan maahan muuttajista. Varsin nopeasti asia muuttui ja syyksi ilmaantui kuolleisuuden hurjan alentumien. Katsotaan!

Väestöennusteesta voi ottaa esimerkiksi vuoden 2040. Siinä kaudella 1931–60 syntyneistä 2 512 216 lapsesta on elossa ja maassa 80–110 vuotta täyttäneinä 497 939, 19,8 % (vastaava luku 2010 oli 10,2 %). Näissä ikäluokissa kuolleisuus siis laskisi jyrkästi. Tilanne paranee jatkuvasti. Kaudella 1961–75 syntyi 1 069 572 lasta. Vuonna 2040 he ovat 65–79 vuotiaita eikä kukaan ole muuttanut pois maasta ja jokainen on elossa. Näin Tilastokeskus on saanut 65 vuotta täyttäneiden määräksi 1 567 511 henkeä.

Tähän tapaan on tehty koko Tilastokeskuksen vuoteen 2070 ulottuva ennuste. Ikäihmisten osalta se on puhdasta pötyä. Markus Rapo kertoi, että Suomea on moitittu muiden maiden ohella, liian alhaisista väestön kasvuennusteista. Nyt ikäihmisten määrää lisäämällä se puute on korjattu!

Ennusteesta on taiottu kestävyysvaje. Se on taikuutta, siinä on tietoisen huijauksen karvas maku. Kestävyysvaje on jo tällä. Se on syntynyt mielettömästä töiden ja palkkojen puutteesta, yritysten verotuksen mieltä vailla olevasta alasajosta sekä suurituloisten suorastaan mitätön verotus. Tämä politikka on vienyt väestön suurelta valtaenemmistöltä tuhkatkin pesästä – jopa vaatimattoman toimeentulon.

Väestön ikääntymisennusteen vuoksi itketään, että työvoima loppuu. Ennusteen mukaan vuonna 2040 työikäisten määrä on vain 52 tuhatta pienempi kuin 2010, mutta 134 tuhatta suurempi kuin 1990.    

Toisaalta vuonna 2013 tilastokikkailun seurauksena työvoimaksi on kirjattu 2 622 000 henkeä 74,7 % työikäisistä. Työvoiman ulkopuolelle on heitetty työvoimaa 219 000 henkeä. ”Työvoima 2025” (TM 2007) osoittaa, että vuodesta 2025 eteenpäin työikäisistä työvoimaa on 81,5–83,1 %. Sen ja väestöennusteen mukaan vuonna 2040 työvoimaa olisi 81,0 %:in mukaan vähintäänkin 2 851 000 henkeä. Näin työvoimaa olisi 229 000 henkeä, 8,7 % enemmän kuin nykyään.

Tänään valtavasta työtuntien puutteesta huolimatta näyttää siltä, että 2040 töitä tehdään 19–22 % vähemmän kuin viimevuonna, 2013. Kaikesta huolimatta valtamedia julkaisee jatkuvasti juttua väestön ikääntymisestä ja työvoiman loppumisesta, vaikka – ja valtiomiesmäisesti! – kuten sokea Reettakin näkee, niille ei ole mitään perustetta? Eivätkö nämä Tilastokeskuksen ikääntymishuijaukset yhtään hirvitä?

Väite, että väestön ikääntymisestä syntyy 10 miljardin euron kestävyysvaje, on paskapuhetta. Kestävyysvaje on jo täällä. Sen on aiheuttanut työttömyys, yritysten, rikkaiden suuromistajien ja suurituloisten uskomattomat verohelpotukset ja -kikkailut. Kaikki ne on perusteltu työllisyyden parantumisella ja hyvinvointivaltion pelastamisella, mutta kuten sokea Reettakin näkee, työllisyys heikkenee jatkuvasti ja hyvinvointipalveluita koko ajan nakerretaan, ajetaan alas, ajetaan kuin käärmettä pyssyyn.      

Tähän liittyy saumattomasti tulevaisuuden eläkkeet. Viimeisen vuonna 2005 eläkeuudistuksen jälkeen jokainen kerää omat eläkkeensä, oman eläkerahastonsa. Rahaston on tuotettava joka vuosi ainakin 4 % korkoa ja korkoa korolle. Näin eläkkeelle jäävät ovat joka tapauksessa itse keränneet eläkkeensä.

Yksinkertaistaen, että asian ydin paljastuisi nykyinen eläkejärjestelmä toimiin niin, että se, joka tämän vuoden alussa 18 vuotiaana aloitti työnsä ja sai palkaksi 2000 euroa kuukaudessa, 24 000 vuodessa, sai siitä eläkerahastoonsa 5 880 euroa. Seuraavana vuonna eläkerahaston (tämän päivän rahassa) on tuotettava korkoa 51 euroa, toisena vuotena korkoa korolle 52, kolmantena 53 ja viimeisenä vuonna 95 euroa.  Päästessään eläkkeelle 63 vuoden iässä, ensimmäisen työvuoden rahastoitu eläkemaksu on kasvanut 34 346 euroksi, 5,8 kertaiseksi. Näin palkasta riippuen jokaisen henkilökohtainen rahasto kasvaa koko työuran ajan, vaikka kasvu hidastuu vuosittain työiän lähestyessä loppua.  

Tällä tavoin työuran aikana rahastoidut työeläkemaksut kasvavat korkoa korolle ja lopullinen rahasto on kasvanut yli kaksinkertaiseksi. Eläkkeen karttumisjärjestelmän (35 vuotta 1,5 % ja 10 vuotta 1,9 %) ansiosta henkilökohtainen rahasto riittäisi 30 vuoden eläkkeisiin.  

Nykyaikana eläkerahastoja ei enää sijoiteta niiden alkuperäisen tarkoituksen mukaan eli yritysten investointeja tukeviin takaisinlainauksiin. Nyt eläkevarat sijoitetaan pääasiassa rahamarkkinoille, joilla riskit ovat entisaikoja oleellisesti suuremmat. Ja kuten näyttää parhaillaan meneillä olevilla eläkeuudistuksilla halutaan varautua rahamarkkinoiden tuleviin ongelmiin ja sijoitustappioihin pienentämällä eläkemenoja.

Nykyiseen järjestelmään liittyy sellainen erikoisuus, että vaikka rahastot ovat henkilökohtaisia, niihin ei ole perillisillä perintäoikeutta. Varat jäävät eläkevakuutusyhtiöiden voitoksi. Vuoden 1990 eläkerahastot olivat 18,8 miljardia euroa, mutta kesäkuussa 2014 ne olivat 169,9 miljardia euroa, joten kasvu oli 804 %.

Valtamedia, kaikki tutkimuslaitokset ja koko ay-liike ovat noiduttu uskomaan väestön ikääntymiseen, sillä se on valtava taivaita hipova huijaus – se on päätähuimaava bisnes. Jos väestön ikääntymien pitäisi paikkansa, miksi eläkkeitä ja kaikkia hoivapalveluja ajetaan alas? Eikö olisi toimittava tasan päinvastoin? Eikö olisi varauduttava ikääntyvien toimeentuloon ja hoitoon lisäämällä panoksia hyvinvointipalveluihin?

Kai Kontturi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.