Vähennetään kun pitäisi lisätä
Valtamedia jankuttaa jatkuvasti väestön ikääntymisestä. Jo helmikuussa
2010 Tilastokeskuksen yliaktuaaria Markus Rapo selitti väestöennusteessa 2009 tehtyä
täysvolttia eli sitä, että edellisiin vuosiin verraten 65 vuotta täyttäneiden
määrä oli kasvanut huimaavasti. Ensin Rapo selitti, hieman hätääntyneenä, sen
johtuvan maahan muuttajista. Varsin nopeasti asia muuttui ja syyksi ilmaantui
kuolleisuuden hurjan alentumien. Katsotaan!
Väestöennusteesta
voi ottaa esimerkiksi vuoden 2040. Siinä kaudella 1931–60 syntyneistä
2 512 216 lapsesta on elossa ja maassa 80–110 vuotta täyttäneinä 497 939, 19,8 % (vastaava
luku 2010 oli 10,2 %). Näissä ikäluokissa kuolleisuus siis laskisi jyrkästi. Tilanne
paranee jatkuvasti. Kaudella 1961–75 syntyi 1 069 572 lasta. Vuonna 2040 he ovat 65–79
vuotiaita eikä kukaan ole muuttanut pois maasta ja jokainen on elossa. Näin Tilastokeskus on saanut 65 vuotta
täyttäneiden määräksi 1 567 511
henkeä.
Tähän tapaan on tehty koko Tilastokeskuksen vuoteen 2070
ulottuva ennuste. Ikäihmisten osalta se on puhdasta pötyä. Markus Rapo kertoi,
että Suomea on moitittu muiden maiden ohella, liian alhaisista väestön
kasvuennusteista. Nyt ikäihmisten määrää lisäämällä se puute on korjattu!
Ennusteesta on taiottu kestävyysvaje. Se on taikuutta, siinä
on tietoisen huijauksen karvas maku. Kestävyysvaje on jo tällä. Se on syntynyt
mielettömästä töiden ja palkkojen puutteesta, yritysten verotuksen mieltä vailla
olevasta alasajosta sekä suurituloisten suorastaan mitätön verotus. Tämä
politikka on vienyt väestön suurelta valtaenemmistöltä tuhkatkin pesästä – jopa
vaatimattoman toimeentulon.
Väestön ikääntymisennusteen vuoksi itketään, että työvoima
loppuu. Ennusteen mukaan vuonna 2040 työikäisten määrä on vain 52 tuhatta
pienempi kuin 2010, mutta 134 tuhatta suurempi kuin 1990.
Toisaalta vuonna 2013 tilastokikkailun seurauksena työvoimaksi
on kirjattu 2 622 000 henkeä 74,7 % työikäisistä. Työvoiman ulkopuolelle
on heitetty työvoimaa 219 000 henkeä. ”Työvoima 2025” (TM 2007) osoittaa,
että vuodesta 2025 eteenpäin työikäisistä työvoimaa on 81,5–83,1 %. Sen ja
väestöennusteen mukaan vuonna 2040 työvoimaa olisi 81,0 %:in mukaan vähintäänkin
2 851 000 henkeä. Näin työvoimaa olisi 229 000 henkeä, 8,7 % enemmän kuin nykyään.
Tänään valtavasta työtuntien puutteesta huolimatta näyttää siltä,
että 2040 töitä tehdään 19–22 % vähemmän kuin viimevuonna, 2013. Kaikesta
huolimatta valtamedia julkaisee jatkuvasti juttua väestön ikääntymisestä ja työvoiman
loppumisesta, vaikka – ja valtiomiesmäisesti! – kuten sokea Reettakin näkee, niille
ei ole mitään perustetta? Eivätkö nämä Tilastokeskuksen ikääntymishuijaukset
yhtään hirvitä?
Väite, että väestön ikääntymisestä syntyy 10 miljardin euron
kestävyysvaje, on paskapuhetta. Kestävyysvaje
on jo täällä. Sen on aiheuttanut työttömyys, yritysten, rikkaiden suuromistajien
ja suurituloisten uskomattomat verohelpotukset ja -kikkailut. Kaikki ne on perusteltu
työllisyyden parantumisella ja hyvinvointivaltion pelastamisella, mutta kuten sokea
Reettakin näkee, työllisyys heikkenee jatkuvasti ja hyvinvointipalveluita koko
ajan nakerretaan, ajetaan alas, ajetaan kuin käärmettä pyssyyn.
Tähän liittyy
saumattomasti tulevaisuuden eläkkeet. Viimeisen vuonna 2005
eläkeuudistuksen jälkeen jokainen
kerää omat eläkkeensä, oman eläkerahastonsa. Rahaston on tuotettava joka vuosi ainakin
4 % korkoa ja korkoa korolle. Näin eläkkeelle jäävät ovat joka tapauksessa itse
keränneet eläkkeensä.
Yksinkertaistaen, että asian ydin paljastuisi nykyinen
eläkejärjestelmä toimiin niin, että se, joka tämän vuoden alussa 18 vuotiaana aloitti
työnsä ja sai palkaksi 2000 euroa kuukaudessa, 24 000 vuodessa, sai siitä eläkerahastoonsa
5 880 euroa. Seuraavana vuonna eläkerahaston (tämän päivän rahassa) on
tuotettava korkoa 51 euroa, toisena vuotena korkoa korolle 52, kolmantena 53 ja
viimeisenä vuonna 95 euroa. Päästessään
eläkkeelle 63 vuoden iässä, ensimmäisen työvuoden rahastoitu eläkemaksu on
kasvanut 34 346 euroksi, 5,8 kertaiseksi. Näin palkasta riippuen jokaisen henkilökohtainen
rahasto kasvaa koko työuran ajan, vaikka kasvu hidastuu vuosittain työiän lähestyessä
loppua.
Tällä tavoin työuran aikana rahastoidut työeläkemaksut
kasvavat korkoa korolle ja lopullinen rahasto on kasvanut yli
kaksinkertaiseksi. Eläkkeen karttumisjärjestelmän (35 vuotta 1,5 % ja 10 vuotta
1,9 %) ansiosta henkilökohtainen rahasto riittäisi 30 vuoden eläkkeisiin.
Nykyaikana eläkerahastoja ei enää sijoiteta niiden
alkuperäisen tarkoituksen mukaan eli yritysten investointeja tukeviin
takaisinlainauksiin. Nyt eläkevarat sijoitetaan pääasiassa rahamarkkinoille,
joilla riskit ovat entisaikoja oleellisesti suuremmat. Ja kuten näyttää
parhaillaan meneillä olevilla eläkeuudistuksilla halutaan varautua rahamarkkinoiden
tuleviin ongelmiin ja sijoitustappioihin pienentämällä
eläkemenoja.
Nykyiseen järjestelmään liittyy sellainen erikoisuus, että
vaikka rahastot ovat henkilökohtaisia, niihin ei ole perillisillä
perintäoikeutta. Varat jäävät eläkevakuutusyhtiöiden voitoksi. Vuoden 1990
eläkerahastot olivat 18,8 miljardia euroa, mutta kesäkuussa 2014 ne olivat
169,9 miljardia euroa, joten kasvu oli 804 %.
Valtamedia,
kaikki tutkimuslaitokset ja koko ay-liike ovat noiduttu uskomaan väestön
ikääntymiseen, sillä se on valtava taivaita hipova huijaus – se on päätähuimaava
bisnes. Jos väestön ikääntymien pitäisi paikkansa, miksi eläkkeitä ja kaikkia
hoivapalveluja ajetaan alas? Eikö olisi toimittava tasan päinvastoin? Eikö
olisi varauduttava ikääntyvien toimeentuloon ja hoitoon lisäämällä panoksia
hyvinvointipalveluihin?
Kai Kontturi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.