9.10.14

Emmehän tienneet


Emmehän me voineet tietää…

Kuinkas se menikään; jos et tunne historiaa joudut elämään sen uudelleen. Tässä ajassa näyttää olevan runsaasti tekijöitä, jotka haluavat piilottaa historian ja jopa niitä, jotka uskovat sen jo unohdetuksi. Näin ei ole vain meillä vaan myös maailmalla.

Historian väärentäjät ja piilottelijat, jotka ovat näkymättömissä bilderberg-ajatushautomoiden kammioissa, haaveilevat ja puuhaavat yksinapaista globaalia maailmaa, jonka harvat omistavat ja jossa harvoilla on kaikki valta ja kunnia.

Jo nyt maailman media on saanut käskyn, että vain lännen tuottamaa sotaista, mutta vapauden viittaan verhottua uutisvirtaa saa seurata ja käyttää. Ja taas länsimaat Suomi mukaan lukien sulkevat silmänsä. Siksi näkevät ihmiset ovat ymmällään ja muut ovat kirkkaan yksipuolisen uutisoinnin sokaisemina silmät kiinni, valmiita uusiin ja laajoihin natokoitoksiin.     

Läntinen media ei kerro, että Ukrainassa uusnatsit ovat korvanneet juutalaiset muslimeilla. Muuten kaikki sujuu hitleriläisen ja ideologian mukaan. Ennen natsien silmissä venäläiset olivat ali-ihmisiä, nyt he ovat paholaisia. Siksi pahimmassa tapauksessa toteutuu Venäjän suunnattomien rikkauksien Nato-johtoinen rosvousretki. Jos se toteutuu, kuten nyt on syytä pelätä, niin sen rinnalla toinen maailmansota oli lasten leikkiä. Kun se taas epäonnistuu, kuten aiemmatkin ryöstöretket Venäjälle, silloin taas selitetään kuten saksalaiset 2. maailmansodan jälkeen juutalaisten ja slaavilaisten ali-ihmisten tuhoamisesta, että emmehän me voineet tietää…

Tähän samaan sarjaan kuuluu lännen ovella temppu, jossa Venäjä ja venäjää puhuvat ukrainalaiset on yhdistetty yhdeksi – Venäjäksi! Kun venäjää äidinkielenään puhuva vaaleilla (2010) valittu presidentti Viktor Janukovitsh, syrjäytettiin vallankaappauksessa mielenosoitusten lieveilmiönä, hänestä ja kaikista venäjää puhuvista tehtiin vihollisia, paholaisia. Heiltä piti poistaa kansalaisoikeudet. Siihen he eivät suostuneet. Syttyi, kapinan, sisällissota.

Jos nyt Venäjä olisi toiminut Yhdysvaltojen mm. Irakista, Afganistanista, Pakistanista, Jemenistä ja nyt vielä Syyriasta saadun mallin mukaan, se olisi venäjänkielisiä suojellakseen pommittanut Ukrainaa ohjuksilla, lennokeilla ja hävittäjillä. Mutta ei, niin se ei tehnyt, vaikka Kiovan torilla varapresidentti Joe Bidenin, CIA:n johtajan John Brennanin tukemana, ilmoitti Yhdysvaltojen olevan maapallon toisella puolella innoissaan (uusnatsien) kapinasta.

Ukrainan vallankaappaajia, uusnatseja, lännessä ei kukaan ole tuominnut. Vain rajanaapurista Venäjästä on tehty tuomittava osapuoli, paholainen, jota Yhdysvallat ja EU yrittävät nujertaa talouspakotteilla. Kun ne eivät toimi, onko Nato valmiina? Tässä kapinassa kansojen halutaan unohtavan historian. Se on jo osoittanut, että Venäjä lienee ainoa maa maailmassa, joka niin halutessaan on muista riippumaton – täysin omavarainen.

Läntinen sotapropaganda, Nato-vouhotus on mennyt suomalaistenkin päihin kuin häkä, joka vienyt todellisuuden hahmottamisen näkökyvyn.

Halutaan unohtaa, että Suomi on rikas yksinomaan Neuvostoliiton kanssa 40 vuoden aikana käydyn ja todella edullisen kaupan ansiosta. Se oli kauppaa, jossa Suomen teollisuus monipuolistui, se oli kauppaa, jossa suomalaiset vuolivat puupuukolla kultaa. Kun se lopetettiin 1985–90, kaikki muuttui. EU:n liittyminen rapautti kotimarkkinatuotannon ja vei talouden alamäkeen Sen loppu ei ole näköpiirissä. Siitä huolimatta hallitus tukee ja toteuttaa Venäjän vastaisia talouspakotteita, jotka vain nopeuttavat talouden liukua alamäessä.

Eteläkarjalaiset ovat (HS 5.10) varsin yksituumaisia siitä, että Venäjää ei kannata pelätä. 20 vuotta sitten siinä suhteessa oli vahvat ennakkoluulot ja pelko. Ei ole enää. Kauppa Venäjän ja venäläisten kanssa on kannattavaa, se pitää hengissä. Viimevuonna yksin venäläiset turistit ovat Hesarin artikkelin mukaan tuoneet maakunnan kassakoneisiin 360 miljoonaa euroa, joka on yli 2700 euroa asukasta kohti. Talouspakotteet ovat vailla järkeä.

Kaikesta tästä ja Paasikivestä (kok) huolimatta ja uskollisena Kokoomuksen uudelle ulkopolitiikalle valtioneuvos Riitta Uosukainen (kok) on Etelä-Karjalassa harvinainen Naton kannattaja. Sille lienee selitys. Eduskunnan puhemiehenä hän salli Suomen liittämisen Euroopan unioniin rikkomalla perustuslakia. Myöhemmin, kun oli luovuttava omasta rahasta, hän totesi, että ei tiennyt sen kuuluneen liittymissopimukseen. Hän luuli, että siitä päätetään erikseen.

Ilmeisesti Uosukainen taas luulee, että Natosta voisi joskus olla jotain hyötyä. Hän perustelee kantaansa sanomalla, että Suomi ei voi enää koskaan olla yksin. Uosukainen ei tiedä tai puhuu vastoin tietoaan, että viimeisessä sodassa Suomi ei ollut yksin. Maassa oli Saksasta auttajia peräti 220 000 sotilasta, jotka lähtiessään polttivat muun muassa Rovaniemen maan tasalle.

Kaiken järjenvastaisesti Uosukainen haluaa itärajasta länsiliittouman Nato-johtoisen Venäjän vastaisen etulinjan.

Pääministeri Alexander Stubb, Naton lipunkantaja, puhui EU:ssa räväkästi Venäjä-politiikasta. Hän sanoi (HS 30.9), että aikanaan toivottiin, että Neuvostoliiton hajottua Venäjästä tulisi EU:n kaltainen demokratia. Nyt Stubb surkutteli sitä, että venäläiset nuoret eivät olleet kokeneet neuvostoaikaa joten heitä voi lumota isänmaallisella huumalla ja silkalla menneen propagandalla.

Stubb ei tunne historiaa. Hän olisi kuitenkin voinut oivaltaa muutamia totuuksia. Vaikka vain sen, että Venäjällä on tuhatvuotinen historia ja perinteet. EU:lta ne puuttuvat. Stubb olisi voinut huomata senkin, että Venäjällä kaikki ovat lukutaitoisia toisin kuin Yhdysvalloissa, jossa lukutaito on vain harvoilla. Siksi lukutaitoinen nuoriso on lukenut historiasta, että vuoden 1920 jälkeen Venäjän väkiluku kasvoi 2. maailmansodasta huolimatta keskimäärin 1,6 % vuodessa. Vasta 1991 jälkeen väkiluku kääntyi jyrkkään laskuun. Luultavasti moni venäläisnuori lukee ja ihmettelee ja myös suree moista neuvostoajan jälkeistä käännettä väärään suuntaan.

Nato-vouhottajien ajatuksena on vanha, mennen maailman rautaa rajalle-ajattelu, vaikka meillä on siitä karvaat kokemukset. Jos ei tunne historiaa, sen joutuu elämään uudelleen. Nato ei voi olla vaihtoehto nykyiselle kurjuudelle – päinvastoin. Nato asekauppiaineen ei tuo turvallisuutta vaan kurjuutta kurjuuden päälle!
 
Kai Kontturi

1.10.14

Verta ja kyyneliä


VERTA, HIKEÄ JA KYYNELEITÄ

No niin, nyt uusi valtionvarainministeri Antti Rinne (sd) antoi eduskunnalle talousarvioesityksen. Sopuisana ministerinä hän teki sen mitä kunnon porvarilta voi odottaa eli toteutti myös uuden pääministerin Aleksander Stubbin (kok) lupauksen – verta, hikeä ja kyyneleitä.

Antti Rinteellä ei ole kansanedustajan valtakirjaa, mandaattia, mutta ei sitä ole myöskään Aleksander Stubbilla eikä puolustusministeri Carl Haglundilla. Siitä huolimatta he junailivat Suomen ja Venäjän vastakkain ja irti hyvän naapuruuden linjasta.

o o o

Suomella menee huonosti. Sen syyt ovat 80-luvulla, kun presidentti Mauno Koivisto (sd) käänsi suunnan kohti Euroopan unionia. Hän tunsi EU:n liittymisen ennakkoehdot; pääomien, tavaroiden, palvelusten ja työvoiman vapaa liikkuminen.

Koivisto nimitti Harri Holkerin (kok) hallituksen. Sen tehtävä oli pääomien vapauttaminen. Siksi suomalaiset pankit kasvattivat kilvan rahavarojaan mm. ottamalla valtavat määrät ulkomaista velkarahaa. Sitä jaettiin kaikille halullisille. Hyvässä tulevaisuudenuskossa yritykset ja kansa velkaantui ja syntyivät kahden asunnon loukot.

Seuraavaksi Koivisto nimitti Esko Ahon (kesk) hallituksen. Sen tehtävänä oli vapauttaa tavaroiden ja palvelusten vapaa liikkuminen. Tuloksena oli halpatuonnin räjähdysmäinen kasvu. Sen kanssa suomalaiset yritykset eivät pystyneet kilpailemaan. Velkaisia yrityksiä kaatui 50 000. Kilpailukyvyn nimissä saneerattiin ja työ loppui, työttömyys räjähti käsiin.

Kaatuneiden yritysten ja työttömien velat jäivät maksamatta. Syntyi pankkikriisi, joka lamaannutti koko maan. Suomi täytti EU:n ennakkoehdot ja sukelsi mustaan aukkoon. Siltä ei ole päästy pois, eikä päästä.

Aiemmin 80-luvulla tuotanto kasvoi 50,5 %, 90-luvulla 34,7 %, 2000-luvulla 21,2 %. Nyt näyttää siltä, että 2010-luvulla kasvu vajoaa alle 10 %:in. Kukaan ei perustellusti uskalla ennustaa parempia aikoja. Vakavasti otettava ennusteet osoittavat työn koko ajan vähenevän, eikä siinä auta mitkään tilastotemput. Vain politiikan tyhjänpuhujat voivat yhteiskuntarauhan turvaamiseksi heittää huulta ja väittää kasvun olevan edessä.

Vapaakauppa aiheutti jättityöttömyyden. Suomi on syrjäinen ja pitkien etäisyyksien maa, mutta maailman kilpailukykyisimpiä. Vapaakaupan oloissa se ei riitä. Sillä valtavien rahtikustannusten vuoksi hinta nousee ja kilpailukyky haihtuu taivaan tuuliin. Tarvitaan rajasuoja.

o o o

Tuotannon ja tuottavuuden kehitysennusteet viittaavat siihen, että 2050 paikkeilla tarjolla olevista työtunneista käytetään puolet. Toinen puoli kuluu palkattomaan kynsien pureskeluun. Siksi puheet työurien pidentämisestä ja eläkkeelle pääsyn siirtäminen myöhemmäksi tuntuvat kummallisilta – varsinkin, kun ennuste väestön ikääntymisestä on törkeä valhe.

Jo vuonna 2005 voimaantulleen eläkelakien muutoksella eläkkeet ajettiin surkeuden suohon. Teoriassa sen voi pelkistää parilla esimerkillä.

Jos hyvin ansaitseva työntekijä tienaa nykyrahassa koko työuransa (18–63 v) ajan joka vuosi 36 000 euroa (3 000 e/kk) tulee siitä yhteensä 1 620 000 euroa. Silloin eläkettä kertyy yhteensä 35 vuotta 1,5 % - 661 500 euroa ja 10 vuodesta 1,9 % - 68 400 euroa. Näin eläkekertymäksi tulee 729 900 euroa. Kun se jaetaan työuran (45 vuotta) 540 kuukaudella, on eläke 2 145 e/kk, 25 316 e/v ennen elinaikakertoimen ja verojen vähennystä.

Palkansaajista pätkätyöläisiä on jo iankaiken ollut yli 40 %. Heillä keskimääräinen vuosiansio on jäänyt 8 000–9 000 euron tasolle. Jatkuvan työn puutteen vuoksi työuran aikainen palkkasumma saattaa hyvässä lykyssä jäädä edellisestä puoleen ja koko työuran ajalta 810 000 euroon, silloin vastaavan kaavan mukaan olisi eläke 1 073 e/kk ennen elinaikakertoimen ja verojen vähennystä.

Hyvin ansaitsevan pakoista kerääntyy rahastoon nykyisen eläkemaksun mukaan 392 000 euroa. Sääntöjen mukaan sen pitää kasvaa korkoa korolle 4 % vuodessa, joten 45 vuoden kuluttua rahasto on kasvanut 862 488 euroon. Jos hän on eläkkeellä 20 vuotta, rahastosta kuluu eläkkeeseen 506 311 euroa – 356 177 euroa jää netoksi. Jälkimmäisessä esimerkkitapauksessa luvut ovat puolta pienemmät. Lisäksi, ennen eläkeikään menehtyneen eläkerahat jäävät vakuutusyhtiölle.

Järjestelmä on huono eläkeläisille, mutta ilman uudistustakin vakuutusyhtiöille valtaisa rahasampo. Kaudella 1991–13 niiden varat kasvoivat 151,1 miljardia euroa, 803,7 %. Uudistuksen jälkeen vain kasvu kiihtyy!

Uudistuksen tarpeellisuuden perusteluissa on kolme tietoista väärennöstä. Väestöennuste, jossa kaudella 1961–75 syntyneistä 1 069 572 kukaan ei kuole, eikä muuta pois maasta. Elinajanodote on siitä johdettu pelkkä kuvitelma.  Kestävyysvaje on valtiontalouden, ei eläkejärjestelmän ongelma.

Eläkeuudistus muuttaa järjestelmän eläkeläisille entistä huonommaksi ja vakuutusyhtiöille entistä paremmaksi, se on huikea tulonsiirto. Eläkkeiden taso jotenkuten säilyy, mutta se vaatii 4-5 työvuotta lisää. Uudistus varmistaa, että eläkevakuutusyhtiöt voivat, kuten Hesari (27.9) asian ilmaisee, sijoittaa enemmän (!) kapitalistien osakkeisiin, kun ne kestävät tuottojen heilahtelua eli pörssikeinottelun tappioita.    

o o o

Tiedon puuttuessa pääministeri Aleksander Stubbin on luvannut (HS 19.8.14) kansalle verta, hikeä ja kyyneleitä. Hän pitää lupauksensa – kulkee sutena veristä Golgatantietä kääriytyneenä lampaan taljaan ja muut seuraavat kuin lampaat kiltisti perässä.

Eduskuntapuolueilla ei ole mitään käsitystä eikä aikomustakaan nostaa maa surkeuden suosta ja kulkea toista tietä. Mikäli puolueet ymmärtäisivät, että kapitalismin oloissa ainoa mahdollisuus selvitä edes jotenkuten on erottava EU:sta, vapaakaupasta ja saatava oman rahan. Se on pienemmän riesan tie.

Kai Kontturi