keskiviikko 18. maaliskuuta 2015

Neuvoja Ruotsista


Neuvoja Ruotsista – palkat alas voitot ylös

Meillä on tilapäinen pääministeri. Kokoomuksen puheenjohtajana ja pääministerinä Alexander Stubb on osoittanut olevansa politiikassa oikealla äärilaidalla. Se on aiheuttanut ongelmia paitsi hallitukselle myös Kokoomuksen kannatukselle.

Hädissään Stubbin rukoilee apua Ruotsin Kokoomukselta. Avunpyynnön motiivina lienee se, että aiemmin on heiltä jo lainattu demareita apinoivan työn retoriikan. Siinä jyrkän oikeistolainen puhe korvattiin uudella petollisella puheella, jossa julkisten palveluiden yksityistämisestä sanotaan vain palveluiden valinnanvapauden ja monipuolisuuden lisäämiseksi ja työttömyys on vain itse valittua ulkopuolisuutta, vapautta.

Näin Kokoomus nosti propagandan ytimeksi työpaikkojen luomisen. Se puri äänestäjiin. Kokoomus menestyi vaaleissa ja sai pääministerin salkun. Jatkamalla valitun linjan hokemisella Kokoomus tempaisi mukaansa muutkin puolueet. Siitä syntyi onneton sixpack-hallitus ja politiikka, jolla rikkaat rikastuivat eikä työpaikkoja syntynyt ja köyhät köyhtyivät. Kansan huonot kokemukset hajottivat sixpackin ja Kokoomuksen kannatus romahti.

Ilman poliittista pelisilmää Stubb on nyt esittänyt suorasanaisesti raakalaismaisen leikkauslistansa. Siinä ovat vain heikoimpien kurjistamista. Listalla ovat kylmän raa’asti eläkkeiden, sosiaaliturvan ja terveydenhuollon menojen jäädyttäminen. Listalla on ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahojen ajan lyhentäminen, että 400 tuhatta työtöntä menisi nopeammin töihin. Siis töihin, joita ei ole saatavilla eikä tarjolla.

Jokseenkin kaikki eduskuntapuolueet Kokoomus etunenässä puhuvat vain leikkauksista. Ketään ei kiinnosta (suur-) yritysten huonoinakin aikoina tekemät mielettömät ja tarpeettomat voitot/osingot eikä suurituloisten tarpeettomat miljarditulot. Niissä olisi varaa leikata ja kääntää valtion budjetti ylijäämäiseksi.

Suomi on EU:n periferiaa ja kaukana sen suurista sisämarkkinoista. Niillä Suomi on ainutlaatuinen, kun kaikki kuljetukset Eurooppaan on hoidettava meriteitä, laivoilla. Se on kallista puuhaa. Siksi hyvästä kilpailukyvystä ja korkeasta työn tuottavuudesta huolimatta merirahdit syövät voitot EU:n markkinoilla.

Korkeat rahtikustannukset vaikuttavat myös tuontitavaroiden hintaan. Mutta ylikansalliset jättiyritykset kompensoivat ne tilapäisesti voitoillaan. Siten ulkomaiset yritykset turvaavat asemansa ja ylituotantonsa myynnin Suomessa. Kun pk-yritysten toimintamahdollisuudet on ajettu alas, tuontihinnat nousevat voittoa tuottaviksi.      

Ennen EU:ta ja vapaakauppaa nämä talouden vientiongelmat hoidettiin tulleilla. Nyt näistä ydinongelmista vaietaan - niistä valtamedia ei saa puhua.

Näissä ankeissa oloissa, kun vienti ei vedä pääministeri Jyrki Katainen (kok) huusi apuun Pekka Himasen. Himanen lupasi kestävän kasvun mallin 700 tuhannella eurolla. Kaikki ovat jo varmaan huomanneet, että siitä ei ole ollut mitään hyötyä kenellekään.

Nyt Stubb ja Kokoomus ovat huutaneet apua Ruotsista. Auttavan kätensä ojensi entinen kokoomuslainen valtionvarainministeri Anders Borg. Hän lupasi tehdä Suomi nousuun raportin yhdessä demareista kokoomukseen loikanneen VATT:in ylijohtaja Juhana Vartiaisen kanssa. Tässä kohtaa kannattaa panna merkille Helsingin Sanomien haastattelu (8.3.15). Siinä todetaan, että Borgin ministerikaudella Ruotsissa työttömyys ja työttömyysaste nousivat ja köyhyys lisääntyi voimakkaasti.

Haastattelussa Borg tunnustaa, että Suomi on yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista. Hän on ilmeisesti huomannut Maailma talousfoorumin viimeisen tutkimuksen, jonka mukaan Suomi on 144 maan kilpailukyvyn vertailussa 3 sijalla. Edellä ovat vain Sveitsi ja Singapore. Ruotsi on sijalla 4 ja Saksa sijalla 6.

Suomen kilpailukyky ei ole romahtanut. Anders Borg kuitenkin kylmän rauhallisesti väittää, että Suomen kustannustaso Ruotsiin ja Saksaan verraten on 15–20 prosenttia korkeampi. Joten sen verran pitää vielä repiä palkkatyöläisten selkänahasta.

Tällaiseen voi päätyä vertaamalla Saksassa ja Suomessa tuotetun saman tavaran hintaa Saksan markkinoilla. Siinä ei ole päätä ei häntää. Jos sama vertailu tehdään Suomen markkinoilla, silloin tulos kääntyy päälaelleen ja Saksa putoaa kilpailusta kuin Jämsänäijä junasta. Sillä kilpailukyky arvioidaan pääsääntöisesti työn tuottavuuden mukaan. Viennin/tuonnin rahdit ovat samat molempiin suuntiin. Vapaakaupan oloissa ne ovat Suomen vientiongelmien ydin.    

Valtamediassa vapaakaupan turmiollisuudesta ja hyvinvointiyhteiskunnan alasajosta puhuminen on kiellettyä. Sen sijaan on puhuttava kauniisti tehdystä tulevien eläkkeiden romuttamisista ja yrityksistä tehdä kunta- ja soteuudistus. Tavoitteena on kunnallisen päätösvallan antaminen entistä harvemmille sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen keskittäminen yhä useamman ulottumattomiin.

On toivottavaa, että kunta- ja soteuudistus pannan turkinhihaan, sillä ne ovat samanlaista puhetta kuin kokoomuslainen työpaikkojen luomisen valheretoriikka. Niissä tavoite on itsensä vastakohta. 

Tätä hyvinvoinnin alasajoa Borg-Vartiaisen raportti tukee minkä pystyy. Kokoomuslaiseen politiikkaan siinä eikä ole mitään uutta. Kaikista on puhuttu jo iät ja ajat. Sen vuosikymmenien päähän ulottuva punainen lanka sisältyy neljään sanaan; palkat alas – voitot ylös. Siksi se vaatii lisää työvoiman tarjontaa.  Siihen ei riitä tarjolla olevat 400 tuhatta työtöntä. Tarjolle pitää saada enemmän työvoimaa, siis enemmän työttömiä.

Tilapäinen pääministeri Alexander Stubb (kok), on nyt hankkinut hallitukselle muka virallisen ja muka asiantuntijoilta tulevaisuuden raportin. Oikeistolaista äärilaitaa tukevana sillä pitää olla sama unholaan jäämisen kohtalo kuin Himasen kestävän kehityksen raportilla. Vain sen se ansaitsee!
 
Kai Kontturi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.