keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Kävelevä katastrofi


Sipilä – ei ole rohkea johtaja vaan kävelevä katastrofi

Hallituksen yhteiskuntasopimus kaatui, kun sillä olisi kupattu vain palkkatyöläisiä ja kun sen kurjuus olisi kaadettu ay-liikkeen niskaan, ei hallituksen. Nyt hallitus suunnittelee kostoa, jolla työntekijät menettävät ja työantajat saavat enemmän.

Hallitus tietää takuuvarmasti, että tähänastinen niin sanottu kolmikanta on aina toiminut maltillisten ja nollatupojen vuoksi yritysten kilpailukyvyn tukemiseksi. Siitä ei ole pienintäkään epäilystä, sillä sopimuksissa on aina ollut sekä työnantajien EK:n että ay-liikkeen nimet. Siksi ne ovat toimineet ja turvanneet maassa työrauhan.   

Miksi Sipilän hallitus nyt, ilman mitään näkyvää tai tiedossa olevaa syytä, alkaa potkia yli aisan. Siinä luulisi olevan ihmettelemistä itse kullekin. EK ja Sipilä ovat tulleet hartaudessaan yhteiseen uskoon, että ay- ja koko työväenliike on niin heikoissa kantimissa, ettei siitä tarvitse välittää. Nyt on mehevä aika tehdä kunnon tulonsiirto kansalta kapitalisteille.

o o o

Sipilän ja sitä mukaan hallituksen puheissa on vaadittu yksikkötyökustannusten alentamista viidellä prosentilla. Ne parantaisivat kilpailukykyä ja toisi lisää työpaikkoja. Se, joka viitsii muistella menneitä huomaa, että vuoden 1992 jälkeen tätä virttä on veisattu niin ahkerasti, että siitä on tullut pelkkä uneen tuudittava mantra.

Hokemisen ytimenä on väite sadastatuhannesta uudesta työpaikasta, joskus pienemmästä joskus suuremmasta. Aina on jätetty sanomatta, montako työpaikkaa samaan aikaan katoaa, katoaako 150 vai 200 tuhatta. Kukaan ei ole koskaan sitoutuneet uusien työpaikkojen luomiseen, puhumattakaan sitoutumisesta työpaikkojen nettolisäykseen. On vain tarjottu uskonkappaleita.

Viimeisen 20 vuoden aika yritykset ovat saaneet hallituksilta vero- ja maksuhelpotuksina miljardin toisensa perään ja aina saatesanoilla; näin turvataan työllisyys ja saadaan uusia työpaikkoja. Toisin on kuitenkin käynyt, työttömyys on lisääntynyt 340 tuhannella.

Siitä huolimatta sama peli jatkuu. Nyt hallitus puhuu 110 tuhannesta uudesta työpaikasta, joka edellyttää 5 %:in tuottavuushyppyä. Hallitus sanoo, että viennin kannalta tuottavuutta pitää nostaa alentamalla yksikkötyökustannuksia. Hallituksen kaavaili, että vähennetään palkkoja ja sotuja julkiselta puolelta 1,4 ja yksityiseltä 3,2 miljardia, yhteensä 4,6 miljardia euroa.   

Meille on tyrkytetty kuvaa, että tuottavuus tarkoittaa työn tuottavuutta, mutta hallitus tai ainakin Sipilälle se tarkoittaa yrityksille puhdasta ansiotonta voittoa.

Voiton tavoittelun vuoksi Sipilä ei asettanut työnantajille minkäänlaisia vaatimuksia, vaikka heidän vastuunsa tuottavuudesta on 85,1 %, 105,5 miljardia euroa. Kuitenkin 5 % olisi 5,3 miljardia euroa. Siinä olisi pitänyt yllyttää kapitalistit oikeaan kilpailuun, jossa yritykset voisivat itse päättää alentavatko ne kulujaan viisi vai kymmenen prosenttia.

Mutta maailman markkinat ovat jo täynnä joten vienti ei vedä, kysyntä puuttuu. Siksi Sipilä juonii ja vaatii väärin perustein työkustannuksia alas. Hän haluaa, että hallitus ottaa vastuun kapitalistien voitoista, olkoon tilanne mikä hyvänsä. Sitä Sipilä ei uskalla tunnustaa.

Kapitalistisen järjestelmä rakentuu yksityisistä yrityksistä, jotka kilpailevat keskenään. Kilpailussa jokainen yritys pyrkii alentamaan yksikkökustannuksiaan. Se on yritysten elinehto. Yritys, joka jää kilpailussa jälkeen häviää markkinoilta. Voittajat jatkavat. Näin kapitalisi toimii joten hallitus vain tyrkyttää kapitalisteille enimmäisvoittoja.

Lisäksi globaaleilla vapaakaupan markkinoilla suurilla mailla ja yrityksillä on suuret resurssit, pääomat. Niillä ne voivat itse hankkia tai ostaa tehokuutta, johon pienillä ei ole mahdollisuuksia. Tässä pelissä suomalaiset suuretkin yritykset ovat pieniä. Vapaakauppa on suurten ylikansallisten pääomien ja yritysten projekti, jolla pienet nujerretaan.        

o o o

Maailmassa ihmisten työ ja ostovoima koko ajan vähenee, mutta samaan aikaan ylikansallinen suurtuotanto työntää markkinoille lisää tavaraa. Vuoteen 1990 verraten Suomen varastoissa oli 2014 liikaa tavaraa 130 miljardia euroa. Ne ovat tyhjän panttina ja pilaantumassa, kun kysyntä puuttuu meillä ja maailmalla.

Hallituksen suunnitelma ei ollut läpihuutojuttu. Nyt on pöydällä hallituksen vaatimus palkkojen 2,7 miljardin leikkauksesta ja yksityisten yritysten sotumaksujen 0,3 miljardin euron leikkauksesta. SAK:n vastaehdotus on, että palkkoja leikattaisiin 2,0 miljardia ja sotumaksujen 0,3 miljardia euroa. Näin kapitalistien voitoksi tulisi ay-liikkeen lahjana vähintään 2,3 miljardia euroa.

Tämän perusteella pääministeri Juha Sipilä ei ole rohkea johtaja vaan kansantalouden kävelevä katastrofi, jota SAK tukee. Tilanne on mieletön, sillä World Economic Forumin mukaan Suomi on maailman kilpailukykyvertailussa EU-maista Saksan ja Hollannin jälkeen kolmanneksi paras.  

Vaikka yhteiskuntasopimus kaatui, sitä kuitenkin aletaan toteuttaa ay-liikkeen tuella. Takki on käännetty ja suuri mielenosoitus meni hukkaan. Hallitus saa kostonsa. Palkkoja ja sivukuluja leikataan tavalla tai toisella kuten insinööri-miljardööri pääministeri Juha Sipilä siipiveikkoineen vaativat. Nopeus jää nähtäväksi.

Oli miten tahansa, meillä on pelastava vaihtoehto. Työläisten on vain näytettävä ay-liikkeelle ja kapitalisteille sekä poliittiselle eliitille kaapinpaikka. Ensiksi; kun yritysten verohelpotukset ja suurituloisten alimittaiset verot eivät ole tuoneet työpaikkoja, helpotukset on peruttava ja pääomien virtaaminen pois maasta on estettävä. Toiseksi; on erottava EU:sta, eurosta ja Suuren Rahan projektista, vapaakaupasta – ja Suomi pelastuu!
 
Kai Kontturi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.