torstai 25. helmikuuta 2016

Kuviteltu uhka


Kuviteltu uhka vai todellinen mahdollisuus?

Suomen valtamediassa on ilmoitettu, että Venäjä on Suomelle uhka, jota vastaan pitää varustautua. Kukaan valtion johdossa ei ole suoraan sanonut, että Karjala ja Suur-Suomi pitää saada takaisin, mutta sitomalla itsensä käsistä ja jaloista Yhdysvaltoihin voi märkiin uniin ilmestyä vihollisen hävittäminen 250 tuhannen jenkkisotilaan aktiivisella tuella ja tekniikalla. Niiden käyttöä on yhteistoimin harjoiteltava.  

Yhteistoiminnan valmistelu natsi-Saksan kanssa tapahtui puheiden tasolla. Käytännön toimiin ryhdyttiin, kun Saksan armeijan 220 tuhannen miehen sijoittuminen Suomeen alkoi 1941. Yhdysvaltojen armeijan läsnäolo ja harjoittelu Suomen maaperällä näyttää aikaisempaa paremmalta valmistelulta. Ikään kuin Suomi olisi oppinut jotain.

Yhdysvallat antaa maailmalle kuvaa ikään kuin se olisi maailman pelastaja. Todellisuudessa se on aina toiminut aseteollisuuden omistajien hyväksi. Itse asiassa se on aina käyttäytynyt varsin raukkamaisesti. Toisesta maailmansodasta se on antanut itsestään kuvan suurena voittajan. Kaikki ovat varmasti nähneet sen sankarillisten sotilaiden nostavan voitonlippua Iwo Jimassa, mutta moniko tietää, että saarella oli vain 20 000 japanilaista sotilasta. Myös vallatulla Okinawalla oli vain vaivaiset 130 000 japanilaista sotilasta, joista kaatui 95 000. Okinawalla Yhdysvallat hautasi 20 000 japanilaista elävänä, kun pelkäsivät sotavankeja!

Toiseen maailmansotaa Yhdysvallat osallistui vasta, kun se pelästyi, että Neuvostoliitto voi kohta olla Englannin kanaalilla. Maailmansota oli jo kolme kuukautta aiemmin päättynyt Euroopassa, kun Yhdysvallat tappoi atomipommeille noin 300 000 siviiliä Hiroshimassa ja Nagasakissa. Raukkamaisuus ei ole päättynyt, kun muistamme tuoreina raakalaismaisen pienen Vietnamin tuhoamisen ja valheiden uhrin Irakin – muista sen uhreista puhumattakaan.

Nyt Suomi väärässä uskossa harjoittelee sotaa Yhdysvaltojen kanssa; Kesäkuussa 2005 USA:n laivaston järein nyrkki ohjusristeilijä USS Anzio kävi näyttäytymässä. Heinäkuussa 2015 USA:n laivaston ohjushävittäjä USS Jason Dunham oli Helsingissä. Tammikuussa 2014 USA:n merijalkaväki harjoitteli Santahaminassa ja Kymenlaaksossa. Tammikuussa 2016 USA:n sotilaat harjoittelivat talvisotaa Lapissa. Keväällä 2016 USA:n ilmavoimat tulee Suomeen harjoittelemaan Venäjän rajan tuntumaan. Keväällä 2016 myös USA:n Stryker-panssareita tulee harjoituksiin. Keväällä 2016 USA:n laivasto harjoittelee Itämerellä maihinnousuja Suomeen. Meno on siis tosi kovaa.

Venäjä on suhtautunut näihin rauhallisesti ikään kuin neulanpistoihin. Siellä uskotaan, että lopultakin suomalaiset ymmärtävät, että sota Venäjän kanssa olisi lopputuloksesta riippumatta Suomelle ääretön katastrofi. Venäjällä tiedetään sekin, ettei Yhdysvalloilla ole yksinkertaisesti varaa, kun sen velka ulkomaille on jo aivan lähiaikoina käsittämättömät 20 000 miljardia dollaria. Tosin se voi painaa katteettomia dollareita eurooppalaisten tukikohtien vahvistamiseksi.

Kaikesta huolimatta Venäjän on varustauduttava läntistä yltiöpäisyyttä vastaan. Yhdysvallat osoittavat tavattoman suurta halua hyökätä Venäjälle (siitä Obama voi yksin päättää, kun kongressi on jo antanut hänelle siihen valtuudet), saada aikaa 3. maailmansota, vaikka sen omat resurssit ovat riittämättömät. Siksi se pyrkii rakentamaan sellaisen yhteisen länsiliittouman, joka voisi hajottaa Venäjän pieniin osiin, joista ei olisi sille mitään vastusta ja voisi helposti rosvota.   

Yhdysvaltojen maaperällä sotaa ei ole koskaan käyty nykyaikaisilla aseilla, eikä yhtään siviiliä ei ole menetetty sodassa. Se on otollinen maaperä vahvalle kaikkialle ulottuvalle propagandalle: ”me hyviä nuo pahoja” ja luo perustaa aseteollisuutta ja pankkeja hyödyttävälle sotahulluudelle. Toisen maailmasodan jälkeen Yhdysvalat on oma-aloitteisesti yksin Vietnamin ja Irakin sodissa tappaneet yhteensä neljämiljoonaa ihmistä. Venäjä ei yhtään. Ukrainassa tehtiin oikeistolainen vallankaappaus Yhdysvaltojen tuella. Itä-Ukrainan väestö ei sitä hyväksynyt joten maa ajautui sisällissotaan, eikä sotaan Venäjän kanssa kuten sanotaan. Kansanäänestys osoitti, että myöskään Krimin väestö ei vallankaappausta hyväksynyt ja halusi liittyä Venäjään. Niin kävi ilman sotaa.

Yhdysvaltojen Venäjää koskevissa sotasuunnitelmissa on kuitenkin ongelma. Euroopassa on vielä elävä muisto sodan seurauksista ja muisto siitä, että sodassa ei ole lopputuloksesta riippumatta voittajia, on vain häviäjiä. Toisessa maailmasodassa Saksalaiset piirittivät Leningradia, nykyistä Pietaria, 900 päivää. Piirityksessä tapettiin miljoona pietarilaista. Suuri osa heistä on haudattu Piskarjovkan muistojen hautausmaahan. Se päättyi ja miljoonien uhrien jälkeen piirittäjien Berliini oli maan tasalla. Siksi laaja sota Euroopassa voi olla kansalaismielipiteelle liikaa. Sen aika näyttää.

Leningradin piiritys oli mahdollista sen vuoksi, että 30-luvulla Venäjä oli alikehittynyt agraariyhteiskunta, joka oli vasta siirtynyt teollisuusyhteiskunnaksi. Sillä ei ollut valmista puolustusta joten perääntyminen oli väistämätöntä. Nyt tilanne on toinen. Venäjällä on huipputehokkaat puolustusvoimat, jonka puolustuskykyä koko ajan kehitetään, kuten hyvin tiedetään.

Historian hyläten Venäjän puolustukseen Suomessa ei uskota. Yhtenä esimerkkinä on Pietarin ilmapuolustuksen uusi ohjusjärjestelmä, jonka ohjusten kantama on 400 kilometriä. Ne ovat siis vain ilmatorjuntaohjuksia. Media on kuitenkin tehnyt kauhujuttua siitä kuinka ne ovat vakava uhka Suomelle. Uhkakuvan luojille sillä ei ole mitään merkitystä, että se on sotahulluutta, jolla on vahvoja heijastuksia 30-luvuvulta ja 40-luvun alkupuoliskolta.

Toisessa maailmasodassa 220 tuhannesta saksalaissotilaasta huolimatta Suomen itärintama romahti, ”ne jyräävät meittin”. Mutta Neuvostoliitto ei miehittänyt Suomea, kun suomalaiset lupasivat kääntää aseensa saksalaisia vastaan. Neuvostoliitto jätti itsenäisen Suomen rauhaan. Venäjä antoi Suomelle jo toisen kerran itsenäisyyden. Sotien päätyttyä Suomen ja Neuvostoliiton kesken tehtiin ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimus - alkoi Suomen hurja rikastuminen.

Venäjän luoteisen piirin pääkaupunki on Pietari. Piirin väkiluku on 13,6 miljoonaa. Piirin ala on Suomeen verraten asukasta kohden kaksinkertainen. Suomen sodanajan vahvuudeksi on määritelty 230 tuhatta miestä, 4,2 % väestöstä. Jos Venäjällä olisi sama vahvuus, sillä olisi 574 tuhatta miestä, siis 2,5 kertainen ylivoima. Venäjän ylivoimaa lisää aseistus, josta Suomi ei voi nähdä edes unta. Ylivoimasta huolimatta Venäjä ei ole esittänyt yhtään sanaa eikä pienintäkään elettä, että Suomi olisi jollain tavoin sen vihollinen.

Jos Suomessa olisi valtioviisautta kansakunnan turvallisuuden ja toimeentulon turvaamiseksi, meillä esitettäisiin Venäjälle uutta ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimusta sekä yhteinen tahto kappavaihdon lisäämiseksi. Jos meillä nähtäisiin se valtava potentiaali, jonka muodostavat Venäjän lähialueilla olevat 20 miljoonaa ja laajemmin 150 miljoonaa kuluttajaa, jotka ovat maan- ja rautatieyhteyksien päässä, sovittaisiin maiden kahden välisestä ensisijaisuudesta.

Poikkeuksellisen hyvien liikenneyhteyksien ansiosta nykyiset viennin logistiikkakulut romahtaisivat ja hintakilpailukyky kasvaisi jyrkästi. Se kasvattaisi vientiä ja lisäsi myös työllistävien pienyrittäjien tarvetta. Talouden ja työllisyyden nykyistä parempi kasvu ja turvallisuus ovat todellisina käden ulottuvilla.

Sitoutumalla Yhdysvaltojen suurpääoman imperialistisiin valloitus-suunnitelmiin, Suomelle on pitänyt väen väkisin kehittää harha, kuvitteellinen Venäjän uhka, vaikka kumppanuus olisi todellinen mahdollisuus ja toisi taloudellisesti myönteiset näköalat.   
 
Kai Kontturi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.