HALLITUS KULKEE TUHON TIETÄ
Suurituloisia henkilöitä oli vuoden 2014 verotietojen mukaan
vain 9 % tulonsaajista. He saivat vuodessa tuloja vähintään 55 000 euroa
ilma ylärajaa, keskimäärin 90 519 euroa
vuodessa. Siitä he maksoivat veroa 32,9 %. Sen 32,7 % maksoi myös palkansaaja,
jonka vuoden bruttopalkka oli 43 200 euroa. Jos suurituloisten
keskimääräinen veroprosenttinsa nostettaisiin 51,3 %:iin, heille jäisi käteen nettona keskimäärin 44 083 euroa vuodessa.
Näin tulonsaajien 9
%:in nettotulo olisi 36 %:n verolla alimmasta
tuloluokassa (55000 – 74999) keskimäärin 3 364 ja ylimmässä (yli 300 000
ilma ylärajaa) 80,0 %:n verolla 11 820
euroa kuukaudessa. Näin parhaimmillaan. Vertailun vuoksi voi todeta, että
konkreettisen työn ja rikkaudet luoneet 72,8 % tulonsaajista sai nettotulona 14 235 euroa vuodessa!
Vuonna 2013 yli 300 000
euroa ilma ylärajaa tuloluokassa keskimääräinen kuukausitulo oli 73 378 euroa, mutta 2014 se oli 59 101 euroa. Suurissa
tuloluokissa on siis veroparatiisien jälkeen varaa osallistua ihan kunnolla yhteiskuntatalkoisiin
ja julkinen talous saisi suurista tuloista asiallisena osana lisää verotuloja 7,8 miljardia euroa.
Hallitus kuitenkin
ratkaisee asian toisin. Menoja leikataan ja kuten näyttää veroja mulkkaamalla loppupelissä
mm. diesel ja bensaverojen korotuksen vuoksi lopullinen veroaste nousee alapäässä,
mutta sitä vähemmän mitä suuremmat tulot. Tässä hallitus kulkee tuhon tiellä;
kysyntä vähenee ja nälkä lisääntyy.
Yritysveron keventämistä on perusteltu työllisyydellä,
dynaamisilla työllisyysvaikutuksilla. Tänään tiedetään, että niin se ei
toiminut eikä toimi. Niin kauan, kuin hyvinvointia on rakennettu, yritysten
voitoista on kannettu veroa 50 %. Nyt enää 20 %. Vuonna 2014 Tilastokeskuksen
mukaan yritykset saivat voittoja 38,7 miljardia euroa, josta vero oli 7,7
miljardia euroa. Jos palattaisiin vanhoihin hyviin aikoihin, yritysten
voitoista tulisi lisää verotuloa 11,6
miljardia euroa.
EK:n taholta (sen
hallitus on todellinen maan hallitus) on väläytetty yritysverojen alentamista
16 prosenttiin. Hurjimmat ovat jo esittäneet 0 veroa. Tässä yritykset kuitenkin
suuntaavat ulkomaille investointien ja veroparatiisien suuntaan, sillä periferiaan
mielettömien logistiikkakustannusten vuoksi ei kannatta panostaa joten hallitukset
tukevat jatkossakin kulkua tuhon tiellä.
Yritysverolla ei ole
mitään tekemistä kilpailukyvyn kanssa, vaikka niin väitetään. Yritysten voitto
on toiminnan lopputulos, toiminnan jäännös. Yritysten, jokaisen erikseen,
voitto syntyy niiden keskinäisessä kilpailussa niin kotimaassa kuin
ulkomaillakin. Kulloinkin paras tai suurin voittaa.
Tässä suomalaisyrityksillä
on ylipääsemättömiä ongelmia – ne toimivat kaukana suurten läntisten maiden
markkinoista, periferiassa. Lisäksi niillä on aivan liian pienet resurssit,
pääomat, kun kaikki yritysten voitot ja yritysmyynneistä (!) saadut pääomat
viedään poismaasta. Vuonna1990 ulkomailla oli suomalaista pääomaa 27,5 miljardia euroa, 2015 puolessa
niitä oli 754,4 miljardia euroa.
Hallitus toimii määrätietoisesti maan etujen
vastaisesti leikkaamalla jo ennestäänkin vaatimattomia julkisia koulutus-,
sosiaali- sekä terveyden- ja sairaanhoidon menoja suurituloisten ja erityisesti
tulonsaajien 1 %:n hyväksi, niiden jotka omistavat määräävän osan
tuotantopääomista. Se on suomalaisen yhteiskunnan tuhon tie.
Kai Kontturi