24.5.16

Historian väärennös


HÄIKÄILEMÄTÖNTÄ HISTORIN VÄÄRENTÄMISTÄ

   TV:ssä alkaa (24.5.16) kolmiosainen Ranskalainen dokumentti ”Historiaa: Stalin”. Katso-lehden mukaan ohjelma kertoo Stalinin johtaman Venäjän verisen historian. Lehden esittelyssä sanotaan, että yleisen arvion (!) mukaan Neuvostoliitossa kuoli kymmeniä miljoonia pakkotyöhön, nälkää ja teloituksiin. Mikäli esittely vastaa, ja miksi ei vastaisi, esitettävää ohjelmaa, niin kyseessä ei olekaan dokumentti vaan fiktiivinen, vilkkaan mielikuvituksen tuottama historian väärennös. 

   Kaikki siis lähtee yleisestä arviosta. Se tarkoittaa, että ohjelman tekijät eivät ole halunneet koskea pitkällä tikullakaan historian faktoihin. Heidän tavoitteenaan on vain demonisoida Neuvostoliiton historia ja sen ohella myös nyky-Venäjä. Ohjelma on osa sitä laajaa kampanjaa, jota Venäjää vastaan käydään aggressiivisesti ja sapeleita kalistellen. 

   Jokainen joka vähänkin tunteen Venäjän ja Neuvostoliiton historiaa tietää, ettei keisarillisten valtarakenteiden, maa- ja lääniruhtinaiden, heidän valtavan virkamieskuntansa, vanhan armeijan, poliisin ja laajan maaseudun ns. riistäjätalonpoikien, kulakkien (nyrkkien) vastarinnan murtaminen ollut pelkkä jutustelujuttu. Heidän vastarintansa ja ilkivaltansa mm. elintarvikkeiden piilottaminen paikoin jopa niiden tuhoaminen aiheuttivat runsaasti puutetta ja vahinkoa.

   Yleensä, kun vankien määriä tarkastellaan eri maissa, vertailuna on vankien määrä sataatuhatta asukasta kohden. Esimerkiksi vuonna 2007 Yhdysvalloissa oli 766 vankia sataatuhatta asukasta kohden.

   Neuvostoliitossa pantiin mahdollisimman vähän porukkaa rautoihin tai pakkotyöleireille. Syy on yksinkertainen. Maa oli valtava ja väkeä vähän siksi jokainen kynnelle kykenevä oli saatava tuottavaan työhön. Niinpä norjalainen kriminologi Nils Cristie, tohtori Erkki Vettenniemen ja Jukka Rislakki osoittavat, että vaikeimpina aikoina l930-luvulla Neuvostoliitossa oli 610 vankia sataatuhatta asukasta kohden.  

   Näistä luvuista ei päästä kymmeniin miljooniin vaikka kuinka mieli tekisi. Niihin päästään vain mustan, häikäilemättömän ja lennokkaan mielikuvituksen siivittämillä valheilla. Tehdään poliittista historian väärennöstä.

   Samaan viittaa myös Neuvostoliiton väestökehitys. Vuonna 1920 sen väestö oli 139,4 miljoonaa. Tästä lähtien historian väärentäjät sanovat, että 1920- ja 1930-luvuilla Neuvostoliitossa tapettiin eri tavoin 31 miljoonaa henkeä. Lisäksi 2. maailmansota tappoi 26 miljoonaa henkeä. Näin vuonna 1945 Neuvostoliiton koko väkiluku olisi ollut 82,4 miljoonaa, josta aikuisväestöä 65,8 miljoonaa.

   Sota raunioitti 70 % Euroopan puoleisesta maasta. Tällaisella joukolla jälleenrakentaminen olisi vaatinut kymmeniä vuosia, mutta tuhot korjattiin pääosin kymmenessä vuodessa ja tehtiin paljon, paljon enemmänkin, mentiin jopa avaruuteen.  

   Väestötilastot kertovat, että vuonna 1938 väestöä oli 170,0 miljoonaa. Kasvuvauhdin perusteella ja ilman sotaa vuonna 1945 väestöä olisi ollut 184,4 miljoonaa, mutta sodassa menetysten jälkeen väestöä oli 158,2 miljoonaa, josta aikuisväestöä 126,6 miljoonaa. Stalinin kuollessa 1953 väkiluku oli jo 180,3 miljoonaa, josta suurten ikäluokkien jälkeen aikuisväestöä 131,6 miljoonaa. 

   Suomen väkiluku kasvoi kaudella 1920–1991 keskimäärin vuodessa 0,83 %. Kaikki asiakirjat tietävät, että vuonna 1991 Neuvostoliiton väkiluku oli 293,7 miljoonaa, joten sodasta huolimatta väestö kasvoi 154,3 miljoonalla keskimäärin vuodessa 1,56 %. Kasvuvauhti Suomeen verraten oli kaksinkertainen.

   Stalinin johtaman Venäjän verinen historia on pelkästään julmaa historian väärentämistä. Vain Natsi-Saksan häikäilemätön hyökkäyssota muodostui veriseksi. Sen neuvostoarmeija kansan tuella voittoisasti lopetti. Samalla se lopetti verisen fasismin keskitysleireineen koko Euroopasta.



   Stalinin aikana Neuvostoliitto kasvoi kurjuudesta, alikehittyneestä puuauroilla kyntäneestä ja risusahroilla äestäneestä nykyaikaiseksi leikkuupuimureiden hallitsemaksi maatalousmaaksi, teollisuuden, tieteen ja taiteen kiistattomaksi suurvallaksi – myös sotilaallisesti. Vastaavaa yhteiskunnallista kehitystä ihmiskunnan historia ei tunne.

   Kapitalismissa historiankirjoitus ei harrasta väärentämistä huvin tai pelkän pahuuden vuoksi. Väärentämisen syynä ovat kapitalismin suunnattomat ongelmat, kansojen kasvava työttömyys, pahoinvointi ja näköalattomuus. Syynä on pelko, että kansat huomaavat ongelmien johtuvan kapitalistisesta yksityisomistuksesta, joka on sen vuoksi lakkautettava. Kapitalismissa historian väärentäjät tietävät, että suuressa hädässä tarvitaan suuria valheita, niinpä mitä suurempi valhe sitä uskottavampi.

   Suomen Kuvalehti numerossa 11 vuonna 1953:”Josef Vissarionovitsh Stalin on niitä maailmahistorian suuria hahmoja, joiden persoonasta, elämäntyöstä ja vaikutuksesta maailman tapahtumien kulkuun kaikkein vähimmin kiistellään hänen kuolemansa jälkeen.”. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin kaikki muuttui. Ilmestyi romaani, romaani, joka on aina fiktio. Se antoi Stalinin ja sosialismin vastustajille idean. Se käynnisti länsimaisen propagandamyllyn, joka on tietoisesti, mitään häpeämättä ja voimalla väärentänyt ja väärentää historiaa.  

 
Kai Kontturi

19.5.16

Haluaako Venäjä sotaa?


HALUAVATKO VENÄLÄISET SOTAA?

Koko läntinen media on valjastettu vetämään Yhdysvaltojen rakentamaa ”aggressiivinen Venäjä”-propagandaa. Tähän propagandapeliin ovat alistuneet paitsi Ruotsi myös läheisempi naapuri Suomi. Ketään ei häiritse se, että NATO Yhdysvallat etunenässä tunkeutuu yhä lähemmäksi Venäjän rajoja. 

Venäjä on alueellisesti valtava käsittäen maapallon kahdestatoista leveysasteesta kuusi, Helsingin leveysasteelta Alaskaan, maan äärestä toiseen on matkaa 8 000 km. Sen pinta-ala on maailman valtioista suurin 17 miljoonaa km2. Sen maaperässä on suunnattomat rikkaudet, kaikki tarvittavat mineraalit. Venäjän rikkauksia ovat havitelleet Napoleon, ensimmäisessä imperialistisessa maailmansodassa Saksa-Itävalta-Unkari ja uudelleen toisessa maailmansodassa Natsi-Saksa. Kaikki yritykset ovat kuitenkin epäonnistuneet.

Toisessa maailmasodassa neuvostokansat menettivät kaatuneina sotilaina 10 miljoonaa miestä ja naista sekä siviiliuhreina 15 miljoonaa eri-ikäistä ihmistä. Haavoittuneiden ja invalidisoituneiden määrää on moninkertainen. Neuvostoliiton henkilömenetykset koskivat jokaista perhettä. Venäläisten, sotakokemukset ovat niin raskaat, että venäläisiltä voi kysyä runoilija Jevgeni Jevtushenkon sanoin; Haluavatko venäläiset sotaa?

Eurooppalaisilla kokemukset ovat samanlaisia, vaikka eivät olekaan yhtä raskaita.

Yhdysvalloissa ja Amerikan mantereella tilanne on toinen. Sillä sodat ovat vain työllistäneet ja suorastaan sikamaisesti rikastuttaneet Yhdysvaltojen aseteollisuutta ja sen kuolemankauppiaita, ökyrikkaita kapitalisteja. Yhdysvallat on ainoa maailman maa, joka on käyttänyt atomiasetta puolustuskyvyttömiä siviilejä vastaan. Toisen maailmansodan lopussa Japanissa ei ollut enää ilmapuolustusta joten Yhdysvaltojen atomipommittajat saattoivat toimia kaikessa rauhassa.

Yhdysvallat eivät ole koskaan vierastaneet enempää pikkukahakoita kuin suurta tuhoa aiheuttavia ja miljoonia ihmishenkiä vaativia sotia, kunhan ne ovat tapahtuneet muiden maiden alueilla. USA:n tuhoama viimeinen miljoona ihmistä tapettiin Irakissa vuoden 2003 jälkeen todella julkeiden joukkotuhoasevalheiden (mm. YK:ssa) perusteella.

Toisen maailmansodan jälkeinen aika on ollut lähialueille rauhallista aikaa ja Itämeri on ollut Rauhan meri. Kaikki muuttui sen jälkeen, kun Neuvostoliitto hajotettiin ja Yhdysvallat (Nato) tuli alueelle panssarivaunuineen, hävittäjineen ja sotalaivoineen. Alueella on kasvanut sotainen jännitys eikä Itämeri ole enää rauhanmeri.

Ukrainaan ilmaantui 2000 luvulla rahamiesten (oligargien) joukko, joka halusi muuttaa Ukrainan kerjäläismunkeista alkanut tuhatvuotisen slaavilaisen historian perinnön. Näiden oligargien lännettyminen alkoi toisen maailmansodan aikana, kun heidän edeltäjänsä liittyivät osaksi Natsi-Saksan sotavoima Stepan Banderan johdolla. Nämä joukot toteuttivat lukuisia julmia joukkomurhia Ukrainassa.

Lännettymisen perinteitä hierottiin EU:n, mutta myös Yhdysvaltojen kanssa. Se merkitsi, että maahan syntyi kaksi linjaa; yhtäältä lännettyminen toisaalta Venäjän kumppanuus. Janukovytsh oli sillä kannalla, että idästä oli saatavissa sellaisia etuja ja kauppaa, jota länsi ei voi tarjota. Niinpä vuonna 2010 Viktor Janukovytsh voitti vaalit ja valittiin Ukrainan presidentiksi. 

Se ei kuitenkaan kelvannut lännettäjille, jota tavoitelleet oligargit organisoivat Kiovan mielenosoitukset. Ne alkoivat marraskuussa 2013. Saadakseen mielenosoituksiin painoa, eripuolille Kiovan Maidanin aukiota sijoitettiin mielenosoittajia ampuvia tarkka-ampujia, joita yritettiin härskisti nimittää Janukovytsh tukijoiksi. Kovassa valtapelissä kuolee ensimmäisenä totuus.

EU, mutta ennen muuta USA haluaa Ukrainan valvontansa. Siksi USA:n entinen varapresidentti Dick Cheneyillä ja CIA:n johtaja John Brennanilla esikuntineen oli keskeinen, johtava rooli. Toisin kuin USA Venäjä ei mitenkään osallistunut Kiovan Maidanin aukion tapahtumiin. Joten koko mielenosoitus ja sen siivellä vuonna 2014 suoritettu vallankaappaus Ukrainassa tehtiin USAn tuella ja johdolla. Samalla ja sen ohella natsi-Bandera nostettiin sankariksi ja oligargien omat yksityiset uus-natsien armeijat pantiin takaamaan vallankaappauksen onnistumisen. Nämä ”armeijat” ovat itsevaltaisia.

Mielenosoitusten ja vallankaappauksen jälkeen maa ajautui sotilaalliseen, taloudelliseen ja poliittiseen kaaokseen. Unkarista on paennut Venäjälle runsaat miljoona ihmistä. Tätä pakolaisvirtaa maailmalla ei noteerata. Osa itä-ukrainalaista ei lähtenyt maasta. Itä-Ukrainaan muodostui itsepuolustus, itsehallintoalue, jota Ukraina pommittaa päivittäin. Tätä propagandassa sanotaan Venäjän sodaksi, vaikka Ukraina ja Venäjän välillä ei ole sotatilaa.

Krimillä asiat menivät toisin. Kansanäänestyksen tuloksena Krimin väestö halusi liittyä Venäjään. Lopulta Venäjä hyväksyi liittymisen. Nyt kun Krim on osa Venäjää, Ukraina on sen hiljaa hyväksynyt, eikä tälläkään alueella ole sotatilaa Ukrainan ja Venäjän välillä.     

USAn kapitalistit tietävät, että Venäjä on minereelivaroiltaan äärimmäisen rikas. Niitä kapitalistit USA:ssa himoitsevat. Siksi se piirittää Venäjää, mutta Ukrainassa homma menee huonosti, kun sen talous on romahtanut.

USA kuitenkin kuvittelee, että Venäjän rikkaudet voidaan ottaa haltuun ja ikiomaksi NATOn ja Suomen kaltaisten isäntämaa kumppaneiden kanssa. Näyttää siltä, että USA:ssa ajatellaan, että kun Venäjän saarto on valmis ihmiset uskovat Venäjä uhkaan. USAssa uskotaan, että silloin eurooppalaiset olevan taas valmiita ryntäämään Venäjälle. USA luottaa siihen, että Irakin kaltainen mitään sumeilematon valhe voidaan Euroopassa uusia. 

Näyttää siltä, että USA kuvittelee omaavansa niin ylivertaiset tekniikat ja kumppanit, etteivät tulevassa sodassa heidän omat kätensä pahemmin likaannut. He eivät osaa kuvitella, että konflikti ilman muuta tulee ulottumaan myös heidän omalle alueelleen, Uudelle mantereelle.

On täydellistä hulluutta kuvitella, että Amerikan manner olisi ulottumattomissa. Sen sijaan voisi ja pitäisi kuvitella mitä seuraavassa mahdollisessa suursodassa jokainen Yhdysvaltojen suurkaupunki ja jokainen amerikkalainen vauvasta vaariin joutuisi kokemaan.

Venäläiset eivät halua sotaa yksin äärettömän raskaiden kokemustensa vuoksi. Kaikesta huolimatta meitä sidotaan ”aggressiivinen Venäjä” propagandaan, kun Yhdysvallat etunenässä tunkeutuu aggressiivisesti yhä lähemmäksi Venäjän rajoja. Tähän julmaan propagandapeliin näyttää vähin erin alistuvan paitsi Ruotsi myös Venäjälle läheisempi naapuri Suomi.  
 
Kai Kontturi