USA eliminoi

YHDYSVALLAT ELIMINOIVAT

 

Yhdysvallat ovat turvassa kahden valtameren takana. Sillä on kuitenkin maailma suurin sotilasbudjetti. Mitä he pelkäävät? Vai pelkäävätkö he mitään? On siis ihmeteltävä mihin he tarvitsevat suhteettoman suurta sotavoimaa. Mitä he ovat saaneet sillä aikaa?

 

Yhdysvalloilla ei ole, toisin kuin muilla, pitkää historiallisen kehityksen kokemusta. Siksi sillä on kapitalismin syvin olemus ja myötäsyntyinen kuvitelma sen pysyvyydestä, iankaikkisuudesta iankaikkisuuteen. Rikkauden kasautuminen harvojen käsiin on luonnollista ja yhteiskunnan tasa-arvoinen kehitys luonnotonta. Heillä jokainen on kirjaimellisesti oman onnensa seppä, amerikkalaisen unelman vanki.

 

USA näyttää katsovan koko sodanjälkeisen ajan, että sen taloudellista etupiiriä on koko maailma, jossa sen on valvottava kansallisia etujaan. Siksi se miehittää 135 maata sotilastukikohdillaan ja eliminoi politiikkaa, jonka se katsoo sosialismilla tai muuten uhkaavan sen etuja. Heidän käsityksenä mukaan rikkaiden (USA:ssa 1 % väestöstä) rikastuminen tuo hyvinvointia muillekin, kun kasvavien rikkauksien pöydiltä tippuu köyhille joitakin murusia. Siksi kaikki yhteiskunnallisesti sosiaalinen kehitys, joka hidastaa rikkauksien kasvua ja keskittymistä, on estettävä.

 

Sosialististen neuvostotasavaltojen liitto oli kummitus Yhdysvalloille. Mutta sen antama näyttö toisessa maailmansodassa teki siitä huomioonotettavan suurvallan. Se synnytti kylmät väreet, jotka värisyttivät jokaista superrikasta. Yhdysvalloissa sosialismin hajua kammotaan. Kaikesta, joka vähänkin haiskahti tai haiskahtaa sosialismille oli ja on siivottava pois, eliminoitava.

 

Yhdysvalloilla on Venäjän suhteen kaksi ongelmaa. Venäjällä on perintönä kansan kollektiivisena muistina sosiaalinen kehitys, joka ajan oloon saattaa olla uhka Yhdysvaltojen kansallisille eduille. Toisaalta Venäjällä on rajattomat mineraalirikkaudet, joiden omistus Yhdysvaltojen harvojen rikkaiden mielissä voitaisiin jakaa uudelleen. Näistä syistä Yhdysvallat haluavat demonisoida Venäjän ja saartaa sen omilla ja länsiliittoutuneiden valmiudessa olevilla asevoimilla.     

 

Tällä hetkellä on kuitenkin menossa lopullinen siivous, joka kohdistuu arabisosialismiin, jossa koko väestölle on taattu ilmainen koulutus ja terveydenhuolto. Niiden rahoittaminen vaatii eräiden pankkien ja öljytuotannon julkista omistusta. Yhdysvaltojen suurkapitalistien hengitystä vaikuttavat ne, jotka kuvittelevat itse omistavansa maansa luonnonvarat. Kaikki sosialismille haiskahtava ärsyttää sen sieraimia, salpaa hengitystä. Siksi niiden vaikutus on eliminoitava.

 

Toisaalta alusta alkaen Yhdysvaltoja ovat rakentaneet erilaiset revolverisankarit ja heitä aseistaneet asesepät. Nopeasti nuo kuoleman kauppiaat kasvoivat suurteollisuudeksi, jolle kotimainen reviiri kävi ahtaaksi joten markkinoita oli laajennettava. Tänä päivänä aseteollisuus sivutuotteineen lienee Yhdysvaltojen suurpääoman kannattavin sijoitus, tuottoisin lähde kotimaassa.

 

Akselivallat romahtivat Euroopassa toukokuussa 1945 ja toinen maailmansota päättyi, mutta USA jatkoi omaa päätymätöntä sotaansa.     

 

(1)   Japani elokuussa 1945. Okinawassa haudattiin elävänä 20 000 japanilaista sotilasta. 300 000 japanilaista siviiliä tapettiin atomipommeilla Hiroshimassa ja Nagasakissa. Myöhemmin menehtyneiden määrä ei tiedetä.

(2)   Korea1950–53 kriisi jatkuu. USA menetti 54 246 sotilasta. Henkilötappiot olivat yli 3 000 000 henkeä.

(3)   Vietnam 1964–75. Välittömiä uhreja oli 1 500 000. Kokonaismäärä ei tiedetä, USAn levittämään Agent Orange myrkkyyn menehtyneitä ja vammautuneina syntyneiden määrä on tuntematon mutta valtava ja vaikutus ulottuu tähän päivään saakka. Yhdysvaltalaisia kaatui 58 209, neuvostoliittolaisia vain16.

(4)   Afganistanin 1978- kriisi jatkuu. USA:n uusi taktiikka synnytti hirviön, jota synnyttäjä ei enää hallitse. Nopeasti Lähi-idän öljyvaltioiden rahalla ja USA:n aseilla syntyi 2 000 000 Mujahideen-taistelijan sissiarmeija. 1979–89 Neuvostoliitto, Afganistanin hallituksen kutsusta auttoi hallitusta ja menetti kaatuneina 14 453 sotilasta, Afganistanin oma armeija menetti 18 000 kaatunutta. Myöhemmin USA:n koalitio uhrien määrää lienee 60 000. Montako Mujahideen taistelijaa kaatui on epäselvää.

(5)   Jugoslavia 1999 sekasorto jatkuu. Jugoslaviaa on yritetty USA:n (CIA) johdolla hajottaa vuosikymmeniä kehitetyillä konflikteilla. Vuonna 1999 USA NATOn lipun alla aloitti Euroopassa ensimmäisen pommitukset toisen seurauksena vahva väestön kasvu pysähtyi vuonna 1990 ja kääntyi laskuun. Sen perusteella yksi vuonna 1991 ihmisiä menehtyi noin 350 000. USA:n 1999 aloittamien pommitusten seurauksena uhrien määrä kasvoi. Jos 1990 alkanut väestökato jatkui 10 vuotta menetys ylittää 3 500 000 henkeä.

(6)   Irak 2003–10 miehitys ja konfliktit jatkuvat. Sodan vuoksi syntyi ainakin 3 000 000 ihmisen pakolaisvirta. Sota vaati välittömästi 1 000 000 irakilaiset hengen. USA menetti kaatuneina 4 174 sotilasta.

(7)   Libya 1969–2011 sekasorto jatkuu. Hyökkäys Libyaan on ollut pitkään työn alla. Yhdysvallat on suunnitellut Libyan arabisosialismin kukistamista vuodesta 1969. CIA on jo 80-luvulla järjestänyt ja aseistanut vastarintaliikettä. 1986 USA tekin ilmaiskun, jossa se menetti yhden hävittäjän ja kaksi miestä. Libya menetti 19 hävittäjää ja 2 helikopteria. 2011 Libyassa (CIA johdolla?) kapinalliset, NATO ja Qatar tekivät vallankaappauksen.  Henkilötappioista ei ole tietoa, mutta pakolaisvirta Eurooppaan on merkittävä ja kaikkien nähtävissä.

(8)   Syyria 2011 sota jatkuu. Jo aiemmin USA yritti yhteistyössä al-Qaidan kanssa savustaa ulos presidentti Bashar al-Assadin. Kesäkuun 2016 alkuun sota on synnyttänyt vähintään 4,5 miljoona ihmisen pakolaisvirran. Lisäksi sota on vaatinut yhteensä 220 000 ihmisen hengen, joista puolet siviilejä, puolet sotilaita ja taistelijoita.

(9)   Ukraina 2014 kriisi jatkuu. Lännen ja länsimielisten organisoimat mielenosoitukset alkoivat 2013 loppupuolella. USA:n tukemaan vallankaappaus, jotka johti Yhdysvaltojen entinen varapresidentti Dick Cheney ryhmineen sekä CIA:n johtajan John Brennanin ryhmineen. Samaan aikaan Mustallamerellä osoitti tukeen USA:n sotalaivat. Kriisi synnytti 1 200 000 ihmisen pakolaisvirran, josta osa suuntautui Valko-Venäjälle ja miljoona Venäjälle. Kuolouhreista tieto puuttuu.

 

Venäjä. Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana Georgia teki 2008 hyökkäyksen Etelä-Ossetiaan, josta Venäjä teki vastahyökkäyksen. Konflikti kesti viisi päivää. Afganistaniin ja Syyriaan Venäjä meni niiden hallitusten pyynnöstä ja avuksi. Ukrainassa Krimillä väestö on venäläistä. Muiden kansallisuuksien väestö on marginaalinen. Venäjällä on ollut Krimillä laivastotukikohta iät ja ajat. Ukrainan vallankaappauksen jälkeen näytti siltä, että USA olisi halunnut sen omaan käyttöönsä. Sen ja venäläisväestön turvaamiseksi ei tarvittu sotaa, kun Krimillä järjestettiin kansanäänestys, haluaako sen väestö pysyä Ukrainassa vai liittyä Venäjään.

 

Millä mittarilla tahansa mitaten, Venäjä ei ole osoittanut minkäänlaisia arvaamattomuuden merkkejä. Venäjän kansan kollektiivisessa muistissa on koetun sodan kauhut. Sellaista muistia ei ole amerikkalaisilla, kun Pohjois-Amerikan mantereella ei ole eurooppalaista sotakokemusta. Venäjä ei ole Ukrainan sisällissodan osapuoli, mutta rahalla ja propagandalla USA ja länsiliittoutuneet ovat.

 

Oma kieltään puhuu sotilasmenot, jotka (2012) olivat Venäjällä 91,0 miljardia dollaria, mutta USA:ssa, joka on suojassa kahden valtameren takana, ne olivat 7,5 kertaiset; 682,5 miljardia dollaria. Jos Yhdysvaltojen budjetti olisi samaa luokkaa kuin Venäjän, se olisi 198 mrd. dollaria. Silloin 480 miljardia dollaria, 1 530 dollaria asukasta kohti, voitaisiin käyttää esimerkiksi sosiaaliturvaan, terveyden- ja sairaanhoitoon.

 

Nyt kysymys kuuluu, kumpi näistä on sotaisempi, arvaamaton? Venäjäkö, jota ympäröivät vihamieliset maat, jotka eristävät sitä pakotteillaan vai USA, joka sijoittaa tukikohtiaan ja harjoittaa sotatoimia sen rajoilla – tuhansien kilometrien päässä omilta rajoiltaan? 

 

Kukaan ei tiedä mikä kulloinkin haiskahtaa USA:n nenässä vastenmieliseltä. Heille rikkauden, pääoman kasautuminen harvojen käsiin on luonnollista ja yhteiskunnallinen kehitys luonnotonta. Se saattaa uhata sen rikkaiden etuja, jotka ovat kansallisia etuja, kansallista turvallisuutta. Ja kuten näyttää kuvitellutkin uhat ovat eliminoitava tavalla tai toisella.

 

Kai Kontturi