OECD ANTAA
KEHUJA – VAI ANTAAKO
OECD on
kehittyneiden teollisuusmaiden taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö.
Sen on 1948 perustetun Euroopan taloudellisen yhteistyöjärjestön toiminnan
jatkaja. Sen jäseninä on 34 maata. Kuten muillakin, myös Suomella on pysyvä
edustusto OECD:ssä, joka saa sen ansiosta saa nopeasti tiedot kaikista
talouteen vaikuttavista asioista, talouden kehityksestä ja näköaloista.
Ajoittain se tekee
eri jäsenmaista omat arvionsa, raporttinsa. OECD on julkaissut Suomea koskevan
raportin torstaina 24,11. Seuraavana päivänä Helsingin Sanomat, Teemu Luukka, teki siitä jutun sivun
ylittävällä otsikolla; OECD kehuu Suomen työmarkkinoita joustaviksi.
Hesarin mukaan
raportissa tarkastellaan lähinnä sitä miten irtisanotut työllistyvät. Työ- ja
elinkeinoministeriön (TEM) raporttia koskevassa tiedotteessa sanotaan, että
suurin osa irtisanotuista löytää nopeasti uuden työn.
Itse OECD:n
raportissa sanotaan, että Suomessa irtisanotaan vuosittain noin 5,5 prosenttia työtekijöistä, jotka ovat olleet
vähintään vuoden vakituisessa työssä. Jos heitä olisi kaksi miljoonaa, silloin
joka vuosi vakituisen työn menettäisi 110 000. Kun TEM sanoo, että lähes viisi
kuudesta, siis 91 000 (83 %) irtisanotusta löytää uuden työn vuoden sisällä,
niin pitkäaikaistyöttömien jono pitenee joka vuosi 19 000 työttömällä. Ruotsia
lukuun ottamatta muualla tilanne on huonompi.
Tänä vuonna
taloustieteen Nobelin sai suomalainen professori Bengt Holmström. Se ilmiselvästi tarkoittaa sitä, että hänet
nostetaan talouspolitiikan guruksi, joita kaikkien on kuunneltava. Hän sanoo,
että Suomen pahin ongelma talttuu, kun luovutaan
palkkojen yleissitovuudesta. Kuuntelun on jo aloittanut eduskunnan
valtionvarainvaltiokunta.
Kun
siis luovutaan työehtosopimusten yleissitovuudesta, työmarkkinoiden jäykkyys ja
ongelmat katoavat. Yleissitovuudesta luopuminen synnyttää työn tasa-arvon, sillä
kun työttömälle annetaan rahaa, hän on onneton. Mutta kun lopetetaan rahan
antaminen, silloin työtön tienaa sen itse ja hän on onnellinen. Kun vielä
poistetaan verot ja tel-maksut eli kuten Holmström sanoo työn leveä vero- ja
maksukiila, niin taivas aukeaa. Näin opastaa taloustieteen Nobel-voittaja
Bengt Holmström.
On todella
uskomatonta, että arvon Nobel-professori sanoo protektionismin kaikuvan sadan
vuoden takaa, vaikka sieltä kaikui suurpääoman haave vapaakaupasta. Protektionismia
on purettu vasta vuonna 1995, kun tullisopimus GATT purettiin ja perustettiin vapaakauppajärjestö
WTO.
OECD:llä on valtavat
maailmalaajuiset ja valtiolliset aineistot ja tutkimusresurssit. Professori Bengt
Holmströmillä on vain kapitalisteille sopivia ”tutkimustietoja”. Sen sijaan OECD
tietää, että pienellä Suomella ei ole riittäviä resursseja, joilla se voisi
kilpailla ylivoimaista ylikansallista suurpääomaa ja sen tuotantokoneistoja
vastaan. Kun maailmalla ei ole kaikille tuottajille riittävästi kysyntää,
tuotanto keskittyy suurille. Heikot sortuu elon tiellä.
Nykytiedon valossa tarvittava
maailmanlaajuisen tavaroiden ja palvelusten kysynnän hiipumisen vuoksi
työttömyys kokoajan kasvaa niin pitkälle kuin silmä siintää, pitkälle horisontin
taakse. Sen Holmströmkin tietää. Hän ei ole esittänyt ainuttakkaan todellista keinoa
kysynnän lisäämiseksi, kun se edellyttää protektionismia, tuonnin rajoittamista
ja omavaraisuuden parantamista. Hän puhuu kapitalistien voittoista. Niiden kasvun
tieltä on poistettava kaikki esteet. Työllisyyden kannalta hän puhuu, kuten
kaikki poliitikot, pelkkää roskaa, joka tuottaa vain tuskaa ja kyyneleitä.