Hävittäjiä

SOTAKALUSTOA – MILLÄ RAHALLA

Maailmasta on tullut paikka, jossa läntinen teollisuusmaailma on valjastettu rakentamaan Venäjälle pelotetta. Usein ja kaunistelematta se sanotaan mainitsematta Venäjän uhkaa, kun sitä ei ole edes olemassa sen pienen, vaikkakin tehokkaan sotilaspotentiaalin vuoksi. Esimerkiksi Viron presidentti puhui suoraviivaisesti pelotteesta ja jättämällä uhan toistamiseen mainitsematta. 

Meillä näyttää olevan toisin. Sotakiihkoilijat puhuvat julki ja salaa Venäjän uhasta. Siksi meilläkin sotilaallista pelotetta on parannettava. Julkisuuteen on esitetty hävittäjä- ja laivahankintoja, jotka maksaisivat yhteensä noin 11,5 miljardia euroa. Kokemuksesta tiedetään, että kun tilausvaltuudet on saatu, moiset arviot osoittautuvat aina reippaasti alimittaisiksi.

Oli niin tai näin pääkysymys on, kun maan talous on täysin kuralla, millä moiset jättihankinnat maksetaan? Sitä on vaivihkaa yritetty selittää sillä, että talous on kääntynyt taas kasvu uralle. Totuus kuitenkin on, että ura on kovin loiva. Se on niin vaatimaton, että työn tuotavuuden kasvu on sitä suurempaa joten työn tarve vähenee ja työttömyys lisääntyy.

Vuoden 2015 lopussa virallinen julkinen velka oli 133,1 miljardia euroa, joka oli 63,6 % bkt:stä. Totuus on toisenlainen. Suomi ei 90-luvun alussa täyttänyt tässä velkaantumisasiassa EU:n 60 %:n kriteereitä, joten tie EU:n jäseneksi oli tukossa. Joku neropatti keksi, että kirjataan yksityiset eläkevarat valtion saataviksi. Tällä homma hoitui. Kun eläkevarat (180,9 miljardia euroa) poistetaan julkisista saatavista, todellinen velka kasvaa 314,0 miljardiin euroon, 150,2 % bkt:stä.

Meille on vuosikausia tuputettu, että kestävyysvaje on ainakin 10,0 miljardia euroa. Mistä se tulee, sitä hallitus ei kerro joten kerrotaan se tässä. Tilastokeskuksen mukaan julkisen talouden virallinen alijäämä vuonna 2015 oli 5,8 miljardia euroa. Mutta siinä on mukana vajausta pienentämässä siihen kuulumatonta eläkevarojen kasvu 7,4 miljardia euroa joten todellinen alijäämä, kestävyysvaje olikin 13,2 miljardia euroa.

Tämän kaiken lisäksi VTT:n selvityksen mukaan rakennetun ympäristön korjausvelka on jo nyt lähes 50 miljardia euroa ja velka kasvaa 5,7 miljardia euroa vuodessa. Lopuksi ja kaiken kukkuraksi meitä odottaa vielä 45,3 miljardin euron takausvastuiden laukeaminen. Kun Suomi antaa ulospäin itsestään kuvan mallioppilaana, jolla asiat ovat kunnossa, niin se saa edullista lainaa ja kykenee pyörittämään valtavaa velkataakkaansa – toistaiseksi.

Nyt pitää kysyä millä ihmeen rahalla Suomi aikoo maksaa hävittäjä- ja laivahankinnat. Sitäkö varten hallitus etsii koko ajan uusia jopa pieniäkin leikkauskohteita, leikkauksia, jotka aina rasittavat vain pienituloisia. Se jää nähtäväksi kuinka ja koska julkisessa taloudessa tulee seinä vastaa, kun leikattava loppuu.

Se on kuitenkin selvää, että valtavat kestävyysvaje ja velka vain kasvavat. Jonain päivänä se voi Kreikan asehankintojen malliin räjäyttää koko julkisen talouden.

Kai Kontturi