29.7.17

Luokaksi itseään varten


LUOKAKSI ITSEÄÄN VARTEN

Joskus 150 vuotta sitten Saksan yhdistäjä ja ensimmäinen valtakunnankansleri Otto von Bismarck tuli tunnetuksi kovista otteistaan. Hän osasi kovalla kädellä kurittaa työläisiä ja talonpoikia. Siksi häntä sanottiin rautakansleriksi. Mutta Bismarck on sanonut: ”Älkää luulkokaan, että politiikasta syrjässä pysyminen varjelee teitä sen seurauksilta.” ja näinhän se menee tänäkin päivänä.

Bismarck oli siis niin oikeassa kuin olla ja voi. Ongelma on vain siinä, että nykyaikana palkkatyöläisten on kovin vaikea tietää kuka politiikassa pyyteettömästi ajaa ja osaa ajaa heidän asiaansa. Sotien jälkeen valinta oli helppoa, kun kansandemokraattinen liike oli todistanut poliittisen linjansa oikeaksi. Siksi sillä oli väkeä ja voimaa.

Vähitellen 1960-luvun alusta saakka sinne kuitenkin pesiytyi eriseuraista joukkoa, joka tietoisesti ja tietämättäänkin nielaisivat oikealta heitetyn syötin näkemättä sen sisällä olevaa tappavaa koukkua. Tänään vanhasta työväenliikkeen taistelevasta vasemmistosta on jäljellä enää pelkät rauniot. Kuitenkin sille on edelleen ja suorastaan elämää suurempi tilaus.

Vuoden 1990 jälkeen Suomessa on tapahtunut järkyttäviä, palkkatyöläisten elämää kurjistavia muutoksia. Niistä suurimasta päästä on työttömyyden raju kasvu. 1990 työläiset menettivät työttömyyteen 0,4 miljardia tuntia, 8,5 %. Mutta 2016 työläisillä oli työhön käytettävissä yhteensä 5 miljardia tuntia. Siitä käytettiin (haamutunnit on poistettu) vain 3,7 miljardia tuntia joten työttömyyteen kului 1,3 miljardia tuntia, 26 %.

Niinpä tulonjako on muuttunut radikaalisti. Vuonna 2016 palkat ja lisäarvo eli lyhyesti kansantulo oli 234,3 mrd.e. Se jakaantui – suluissa muutos vuodesta 1990 – palkat 39,7 mrd.e (-15,5 mrd.e, 28,5 %), julkinen talous 63,8 mrd.e (-13,4 mrd.e, 17,7 %), sotu 27,8 mrd.e (7,0 mrd.e, 33,7 %) ja yksityiset voitot 103,0 mrd.e (21,9 mrd.e, 28,0 %).

Palkkasumman raju lasku johtuu sekä työttömyydestä että sen ja pätkätöiden seurauksena alentuneista palkoista. Julkisen talouden menetykset johtuvat työttömyydestä, mutta ennen kaikkea suurituloisten alhaisesta veroasteesta ja yritysverojen rajusta alentamisesta 50 prosentista nykyiseen 20 prosenttiin. Sosiaaliturvatulojen kasvu johtuu työttömyyden aiheuttamista työttömyyspäivärahoista ja muista toimeentulotukiaisista sekä eläkeläisten määrän kasvusta.    

Yksityisten voittojen kasvuun ovat vaikuttaneet yritysverokannan alentaminen 60 prosenttia ja kelamaksujen poistaminen. Osinkojen verotusta on alennettu 57,7 prosenttia, pääomaverokantaa on alennettu keskimäärin 40 prosenttia. Lisäksi varallisuusvero on poistettu kokonaan.

Viimeaikoina on pidetty ääntä kuinka talous taas kasvaa vauhdilla. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että vuoden 2008 taso saavutettaisiin parhaassakin tapauksessa vasta 2019. Viimeiset 25 vuotta on todistanut, että Suomen talouskasvu on jatkuvasti hidastunut. Maamme on tuomittu hitaan kasvun maaksi. Tämän hetken ennusteet tuotannon ja työn tuottavuuden kasvun mukaan 2050 työtunneista jäisi käyttämättä yli 40 prosenttia. Se tarkoittaa, että pahoinvointi ja kurjuus koko ajan lisääntyvät.

Neljä viidesosaa työvoimasta on jo nyt monin eri tavoin ahtaalla. Siitä huolimatta he eivät ymmärrä tai halua ymmärtää, että politiikasta syrjässä pysyminen ei varjele sen seurauksilta.

Kaikki palkkatyöläiset ovat, halusivat tai ei, kapitalistien häikäilemättä riistämää työväenluokkaa. Riiston kovetessa kansan mitta täyttyy. Siksi se lähtee hädissään kaduille spontaanisti vaatimaan oikeuksiaan ja saa vastaansa kapitalistien väkivaltakoneiston. Syntyy yhteydenottoja, jossa aseettomien siviilien menetysten määrää on mahdotonta edes kuvitella. Menetysten minimoiminen vaatii työläisten järkevää järjestäytymistä riistetystä luokasta luokaksi itseään varten. Luokaksi, joka kykenee lakkauttamaan kapitalistisen tuotanto- ja finanssipääomien yksityisomistuksen.

Kai Kontturi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.