Mihin menet, USA

Päivitetty 27.1.2018

MIHIN MENET – USA?

Yhdysvallat ovat mielipidemuokkauksen mestareita. Ainakin Suomessa sillä on suorastaan taivaallinen vaikutus. Hollywood on sen tärkein mielikuvien luoja. Sen tuotannossa rikkaus, alituiset murhat ja sodat paketoidaan silmää positiivisesti hiveleviksi ja mieltä kiihottaviksi. Edelleen amerikkalainen unelma on voimissaan, vaikka elämä on osoittanut sen peläksi unelmaksi.   

Perussyy löytyy taloudesta ja siitä, että Yhdysvalloissa kuten muuallakin koulutetaan vain yhdenlaisia talouden asiantuntijoita. Niistä yhdet puuhastelevat makrotaloudessa ja toiset touhuavat mikrotaloudessa. Heidät on koulutettu ikään kuin maailma olisi kehityksensä päätepisteessä. Ikään kuin kapitalismi olisi lopullinen. Yliopistot ja korkeakoulut tuottavat pelkkiä opportunisteja. Opiskelijat sementoidaan oppiin, jonka mukaan tuotanto- ja finanssipääomien yksityisomistus on ainoa mahdollisuus. Siksi he eivät näe, että omistuksen jatkuvan keskittymisen vuoksi kapitalistinen järjestelmä on muuttunut kaiken yhteiskunnallisen kehityksen jarruksi.

Jokainen Yhdysvaltojen kansalainen on pakotettu jatkuvasti käsi sydämellä vannomaan uskollisuuttaan, joka mottona on ”Me luotamme Jumalaan”. Niinpä jokaisen pitää uskoa, että sen kansalliset edut ovat kaikkialla maailmassa. Jokaisen on uskottava, että maailman maiden suvereenisuus on uhka sen kansalisille eduille ja turvallisuudelle. 

Yleisesti voi sanoa, että Yhdysvallista on lähes mahdotonta saada todellista tietoa. Wikipedian mukaan 2017 väestömäärä on 322,1 miljoonaa. Mutta Yhdysvaltojen väestölaskentakeskus kertoo, että väestömäärä ylitti 300 miljoonan hengen rajan 27.8.2017. Tällainen liioittelu vaikuttaa kaikkialla. Ne peittävät laskelmissa esiintyvät mittavat manipuloinnit.

Bruttokansantuotteessa (bkt) he käyttävät niin sanottua hintaindeksiä. Sillä kasvatetaan bkt:tä. Sanotaan, että kuluneen vuoden aikana syntynyt uusi teknologia tuottaa tulevina vuosina entistä paremmin. Siksi tuleva parempi tuotanto lisätään erikseen määritellyllä hedonisella hintaindeksillä kuluneen vuoden tuotannoksi. Näin joka vuosi saa bkt:hen hyvänmiehen lisää. Kaudella 2003–15 Yhdysvalloissa vuosittainen seurannan mukaan bkt kasvoi keskimäärin enintään 2,1 %, mutta hyvänmiehen lisän ansiosta maailmalle kerrotaan, että kasvua oli 4,2 %.

Vuonna 2015 Yhdysvaltojen bkt:ksi ilmoitettiin 18 040 miljardia, jossa oli kasvua 3,6 %. Todellisuudessa se oli 13 157 miljardia dollaria, jossa oli kasvua 1,6 % joten virallisessa luvussa oli rutkasti hyvänmiehen lisää. Se oli tarpeen, että velkaantuminen ei näyttäisi liialliselta.

Yhdysvaltojen ongelmien keskiössä on vinoutunut tuotantorakenne. Maan tuotantorakenne on surkea, kun lisäarvoa tuottamattoman palvelusektorin osuus on 77 %. Se työllistää kolme neljästä työllisestä. Lisäarvoa, todellista voittoa tuottavien maatalouden ja teollisuuden osuus on vaatimaton 23 %. Onnettoman tuotantoranteen vuoksi työllisyyskin on heikko. Virallisesti 2015 maan työllisyysaste oli 62,9 %. Kun työvoimaa oli 178,6 miljoonaa, niin työttömien määrä oli 41,5 miljoonaa. Heistä oli työvoiman ulkopuolella sotilaina (koti- ja ulkomailla), vankiloissa, vaikeasti työllistettäviä, epäsosiaalisia yhteensä 32,5 miljoonaa. Näin on saatu työttömiksi 9,0 miljoonaa ja työttömyysasteeksi 5,0 %.

Heikon työllisyysasteen lisäksi yritysten ja suurituloisten verotus on kevyttä ja sotilasmenot mielettömät joten velkaantuminen on huimaa. 2015 julkista velkaa oli 16 849 miljardia dollaria ja se kasvaa. Vuonna 2017 se on jo 19 900 miljardia dollaria, 61 610 dollaria asukasta kohden. Velka on niin suuri, että sitä se ei pysty koskaan maksamaan. 

Yhtenä velkaantumisen syynä ovat valtavat sotilasmenot. 2015 ne olivat 596 miljardia ja kuluvana vuonna 638 miljardia dollaria, 1 990 dollaria asukasta kohden. Yhdysvaltojen sotilasmenoja selittää mm. se, että se miehittää 132 maailman maata ja sen sotalaivasto purjehtii lähes kaikilla maailman merillä. Kiinan vastaavat menot ovat 214,8 miljardia dollaria, 165 dollaria asukasta kohden. 

Helsingin Sanomissa julkaistiin 5.8.17 kaavio Yhdysvaltain, Ruotsin, Saksan ja Suomen henkeä kohti ostovoimalla korjatun bkt:n kehityksestä. Siinä sodan jälkeisenä aikana 1945–2008 Yhdysvaltojen talous asukasta kohti on kasvanut vaatimattomalla vauhdilla, keskimäärin 1,3 % vuodessa. Sen jälkeen 2009–2015 se on jähmettynyt 1,0 %:in vuodessa.

Monet yhdysvaltalaiset asiantuntijat ovat korostaneet, että sen bkt on kokonaan laskijoiden mieltymysten varassa (HS 27.5.2001). Ottaen huomioon Yhdysvaltojen hätääntyneeltä vaikuttava laskutapa, niin ostovoimalla korjattua henkeä kohti laskettu bkt vaikuttaa luotettavammalta. Kun julkinen sosiaali-, terveyden- ja sairaanhoito ovat olemattomat jää väestön keski-ikä 37 vuoteen (Suomessa 43) ja yli 65 vuotiaiden osuus väestöstä 12,5 % (Suomessa 19), koko kurjuus paljastuu.

Yhdysvalloissa tikittää yhteiskunnallinen aikapommi. Aikanaan, viimeistään omasta kokemuksestaan kansa huomaa kurjistumisen ja pahoinvoinnin lisääntymisen. Aikanaan kansa huomaa, että jatkuva käsi sydämellä uskollisuuden vakuuttaminen onkin uskollisuuden vakuuttamista kaiken omistaville kapitalisteille. Kun kansa huomaa ja että Jumala on dollari, joista yksi prosentti omistaa lähes puolet ja yhdeksän prosenttia kansasta kolmanneksen ja rikkaat yhä vain rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Ehkä silloin yhteiskunnallinen pommi räjähtää.

Kaiken tämän asiantuntijat tietävät ja pelkäävät. Siksi Yhdysvallat on jo varautunut laajoihin mellakoihin. Jokaisen osavaltion on pitänyt rakentaa ja varustaa 300–2000 hengen keskitysleirejä. Valmiina on jo tuhatkunta FEMA:n (Federal Emergency Agency) leiriä. Lisäksi poliisi ja kansalliskaarti on raskaasti aseistettu. Maassa on valmiina (vielä uinuva) presidentti Bushin hallinnon luoma poikkeuslaki (Patriot Act). Sen perusteella ”kotimaisen terroristin” – kenet tahansa – pidätyksen voi tehdä määräämättömäksi ajaksi ilman syytteen nostamista. 

Finanssien ja tuotannon globaaleissa oloissa Yhdysvallat, EU ja kaikki muutkin maat ovat kansakuntina joutuneet suurpääoman rakentamaan vapaakaupan ansaan, kaikkialla rikkaat rikastuvat ja kansat köyhtyvät. Tästä herää kysymys – mihin olet menossa USA?

Vähin eri yhä useampi taloustieteilijä huomaa, että Smithin talousteoria on jo aikapäiviä vanhentunut, silloin talouden kellokkaiden ääni kelossa muuttuu. Vähin erin yhä useampi huomaa, että kapitalismi on muuttunut yhteiskunnallisen kehityksen jarruksi joten se on vaihdettava uuteen. Pääomien kapitalistinen yksityisomistus on lakkautettava. Se jää nähtäväksi, onko USA tämän muutoksen etujoukko.

Kai Kontturi