MARX JA KAPITALISMI
Marx ja Engels yhteiskunnallisissa ja filosofisissa
tutkimuksissa totesivat, että ihmiskunnan kehityksen on aikojen alusta ja
ihmisten tahdosta riippumatta määrännyt tuotantovoimien kehitys eli ihmisen
kyky tuottaa hyödykkeitä. Se on puolestaan vaikuttanut tuotantosuhteiden
muutoksiin eli ihmisten asemaan tuotannossa.
Marx ja Engels totesivat, että ihmiskunnan kehitys tapahtuu alusta
asti hamaan tulevaisuuteen ihmisen tahdosta riippumatta dialektisen ja
historiallisen materialismin lakien mukaan; tuotantovoimien ja
tuotantosuhteiden kehityksenä. Aina, kun tuotantosuhteet muuttuvat
tuotantovoimien kehityksen jarruksi ne muuttuvat. He kuitenkin totesivat, että
vaikka kehitys tapahtuu luonnon lakien tapaan, siinä on yksi poikkeus, sillä ihmiset
voivat niin halutessaan tietoisesti muuttaa kehitystä jarruttavia
tuotantosuhteita.
Aikojen alussa vallitsi matriarkaalinen yhteisö, jossa naisten
asema oli ensisijainen. Ihmisen osaamisen kehityksen seurauksena siirryttiin
patriarkaaliseen yhteisöön, jossa miesten asema oli ensisijainen. Kun ihmiset vihdoin
oppivat tuottamaan hyödykkeitä yli oman tarpeensa, se muutti myös tuotantosuhteet.
Vahvat perheet alistivat heikommat omaisuudekseen. Syntyi orjanomistusyhteiskunta
ja ensimmäinen riistosuhde.
Ajan kuluessa orjanomistajista tuli tuotantovoimien
kehityksen este. Siksi orjanomistus loppui. Se korvattiin harvojen yksityisellä
maanomistuksella, maaorjilla, vuokraviljelijöillä ja käsityöläisillä. Syntyi
feodaalinen talousjärjestelmä. Se muuttui tavaratuotannon j palkkatyön esteeksi
joten feodalismi korvattiin pankki- ja tavaroita tuottavalla pääomalla. Ajan
kuluessa feodalismi korvattiin kapitalismilla, joka aikanaan korvataan uusilla
tuotantosuhteilla.
Karl Marxin syntymästä on kulunut 200 vuotta, mutta se ja
itse Marx ovat Somessa saaneet vain vähän huomiota osakseen. Se on hieman
hämmentävää. Näin siitä siksi, että englantilaisen BBC:n maaliskuussa 1999
järjestämässä yleisöäänestyksessä Marx sai kunnian maailman vuosituhannen suurimpana ajattelijana.
Toinen vastaava äänestys järjestettiin elokuussa 2005. Silloin Marx nimitettiin
maailman kaikkien aikojen suurimmaksi
filosofiksi.
Suomessa Marx tunnetaan huonosti paitsi filosofina myös ja
ennen kaikkea kapitalismin tutkijana. Suomessa on kyllä joukko, joka nimittää itseään
tai jota nimitetään marxilaisiksi. Todellisuudessa he ovat erikoisuutta
tavoittelevaa joukkoa tai joukkoa, joka elää pelkkien Marx-kuvitelmien varassa.
Nämä ”marxilaiset” ovat Marxi-tutkimusten kannalta tietoisesti tai tietämättään
hyödyttömiä elleivät suorastaan vahingollisia.
Tänään todelliset Marxin tuntijat ovat keskittyneet lähinnä filosofiaan
siitä yksinkertaisesta syystä, että Marxin mukaan filosofien tehtävänä on
maailman muuttaminen. Vakavasti otettavan marxilaisuuden ongelmana on, että
Marxin ajattelua ei ole käytännössä todistettu. Marx tiesi, että ilman sitä
kaiken maailman spekulaatiot ja vääristelyt ovat voimissaan. Siksi hän sanoi jo
27 vuotiaana, vuonna 1845, että ”Ihmisen täytyy todistaa käytännössä
ajattelunsa totuus, ts. sen todellisuus ja voima, tämän puolisuus.”.
Pääoman I osa ilmestyi vuonna 1867 Marxin ollessa 50
vuotias. Sen jälkeen hän kirjoitti vielä 16 vuotta Pääoman II ja III osaa,
joita hän ei ehtinyt tarkistaa lopulliseen asuun ja painokuntoon.
Puhumattakaan, että hän olisi ehtinyt todistaa käytännössä niiden toimivuus.
Itse asiassa on kummallista, että sitä ei ole kukaan muukaan tehnyt.
Lienee helppo huomata, että yleisesti käytössä oleva
bruttokansantuote (bkt) on vain pelkkä tilastokokoelma. Se ei noudata hyvää
kirjanpitotapaa. Lisäksi se on vain noin puolet tuotannosta, kun siitä on
vähennetty välituote, mutta missä ja kuka sen on tuottanut, jäi vaille
vastausta. Kukaan ei sitä tiedä!
Marxin mukaan kapitalismin ytimenä on arvolaki. Sen toimivuuden selvittäminen onnistui, kun
kansantaloudesta tehdään hyvän kirjanpitotavan mukainen tuloslaskelma (Tulot: Kokonaistuotannosta vähennetään
palkat, voitto, verot, sotu- ja muut pakolliset maksut jäännös on liikkuva
pääoma [varastot]. Menot:
Kokonaispääomasta vähennetään varastot, kulutus, viennin ja tuonnin erotus
jäännös on pääoman muodostusta [so. muuta kuin tuotantopääomaa]). Se avasi
mahdollisuuden jatkaa, kun saatiin näkyviin tuotantoprosessiin sijoitettu
liikkuvan pääoman kierto, sen kuluminen, uusintaminen ja vähennys/lisäys.
Marxin teoriasta ei aiemmin ole tunnettu liikkuvaa pääomaa
(varastojen arvo), joka on avain koko
arvolain selvittämiseen. Ennen sitä ei selviä kumpikaan sen osista, ei
yksikertainen uusintaminen eikä laajennetun ja kasautuvan uusintamisen pysyvä
pääoma eikä sen lisäarvo. Liikkuva pääoma tuli näkyviin syntyi mahdollisuus
ratkaista molempien uusiutumisten ongelmat ja edelleen koko kansantalouden
sisältö.
Ensin yksinkertainen uusintaminen, joka on arvotuote. Sen teoreettisessa kaavassa
on kokonaistuotanto (C’), liikkuva pääoma (C), palkat (v) ja lisäarvo (m). Vuoden
2016 tuloslaskelmassa olevat (miljardia euroa) arvot on tässä lisätty
teoreettiseen kaavaan: C’395,1= C 204,4+ v 84,3+
m 106,4. Toiseksi on laajennettu ja kasautuva uusintaminen, tuotearvo. Siinä C on nyt
kokonaistuotanto: C395,1=c160,8+v84,3+m150,0
ja lisäarvoon on siirtynyt liikkuvassa pääomassa oleva ilmainen lisätyö, jonka
suhteellinen arvo on yhtä suuri kuin palkkojen osuus (21,3 %)
kokonaistuotannosta. Tässä on huomattava, että vain pysyvä pääoma on
kapitalistien ikiomaa pääomaa, jonka he ovat sijoittaneet tuotantoprosessin
aineksiin, tavaravarastoihin.
Tässä vaiheessa palkoissa on mukana myös sellaiset jättipalkat
(14,0 mrd.e), jotka ovat suuremmat kuin työn arvo työtunnissa, joten ne ovat
kapitalistien itselleen ja kaltaisilleen jakama voittoa. Siksi ne on
siirrettävä lisäarvoon, jonka suhdeluku (m/v*100) eli pakkatyöläisten riiston
aste on 164,8/69,5*100=237,1 %.
Kasantaloudessa palkat (84,3) ja lisäarvo (150,0) joutuvat tämän
jaon jälkeen vielä uudelleen ja lopulliseen jakoon verojen ja sotumaksujen sekä
lisäarvon sisällön erittelyn vuoksi. Lopullisessa jaossa kaikki summat ovat
nettomääräisiä. Lopullisen jaon jälkeen lisäarvon suhdeluku 103,0/39,7*100=259,4 %.
Kokonaispääoman kierron selvittäminen vaatii, että
laskelmiin otetaan mukaan myös tuotantovälineisiin sijoitettu pääoma. Vuoden 2015
lopussa sitä oli 492,0 miljardia euroa ja 2016 lopussa sitä oli 514,6 miljardia
euroa, joten se kasvoi 4,6 %. Nämä tuotantovälineiden kulumiset ja lisäykset
maksettiin lisäarvosta.
Marx esitti myös, että kapitalistisessa tuotannossa
vaikuttaa Voiton suhdeluvun laskutendenssin laki, joka lasketaan jakamalla
lisäarvo kokonaispääomalla (m/C*100). Ennen vuotta 1990 voitonsuhdeluku liikkui
tasolla 15–20 %. Sen jälkeen kasvu oli hurja, sillä vuonna 2001 se oli 28,6 %.
Sen jälkeen ajoittain laski ja nousi niin, että 2007 se saavutti kaikkien
laskenta-aikojen ennätyksen 29,3 %. Sen jälkeen se on taistellut laskua vastaan.
Ajoittain se nousi, ajoittain laski. Vuonna 2016 se oli 164,8/675,4*100=24,4
%. Se on siis edelleen korkealla tasolla.
Tässä on äärimmäinen tiivistelmä siitä kuinka Marxin arvolaki
ja kapitalistisen talouden teoriat toimivat käytännössä. Demokraattinen Sivistysliitto
DSL:n on kustantanut neljä aiempaa julkaisuani. Viimeistä tätä koko Marxin
arvolain toimivuuden kattavaa todistusta DSL ei enää julkaissut. Kieltäytymisen
ainoaksi syyksi kerrottiin, että
sille ei ole kysyntää! Koko 65 vuotta kestäneen järjestöurani aikana kuulin
moisen perustelun ensimmäisen kerran.
Tässä taisi käydä niin, että porvarillisten yliopistojen
kasvattamat ”marxilaiset” säikähtivät. On sopimatonta, että joku ulkopuolinen todistaa
Marxin ajattelun käytännössä totuudeksi, jossa on tämän päivän todellisuus ja
voima, tämänpuolisuus. ”Marxilaiset” säikähtivät, kun Marxin arvolain
selvittäminen konkreettisesti todistaa, että kapitalismi on synnyttänyt suuren suhteellisen
liikaväestön ja on muuttunut kehityksen jarruksi. Kapitalismi on jo lähellä
sitä hetkeä, kun tuotantosuhteet muutetaan tai muuttuvat vastaamaan tuotantovoimien
kehitystä. Kapitalisteja pelottaa omaisuuksien ja vallan menetys!
Kaikesta huolimatta väitökseni julkaistiin Kommunistisen
Liiton kustantamana viimevuoden joulukuussa nimellä ”Uuteen aikaan - Adam
Smithistä Karl Marxiin”.
Kai Kontturi
Blogi: kaikontturi.blogspot.com/