perjantai 1. kesäkuuta 2018

Montako köyhää


MONTAKO KÖYHÄÄ?

Suomessa on Tilastokeskus. Se tuottaa maan viralliset tilastot. Monet niistä ovat oikeita, tosia ja siksi korvaamattoman hyödyllisiä. Mutta niiden lisäksi on monia oleellisen tärkeitä tilastoja, jotka ovat pelkkää puuta heinää jopa tarkasti harkittuja temppuja ja tietoisia valheita.

Tarkkaan harkitusta temppuilusta Hesari julkaisi (25.5) köyhyystilaston. Juttunsa se on perustanut Tilastokeskuksen tietoihin. Sen mukaan 2015 köyhiä oli 896 tuhatta, 2016 oli 849 tuhatta. Tavoitteena on päästä 770 tuhanteen. Ilmeisesti siinä onnistutaan, sillä köyhyysraja laskutapa on salatiedettä, josta tavallisen ihmisen on täysin mahdotonta ymmärtää. Ensinnäkin sitä miten se yleensäkään voidaan määritellä jonkun euromäärä perusteella ja toiseksi sitä on mahdoton käsittää, miksi köyhyysraja lasketaan muiden tulojen (mediaanitulon) perusteella.

Jos esimerkiksi 2015 yhden aikuisen kuukauden nettotulo oli 1190 euroa ja kahden aikuisen 1785 euroa kuukaudessa tai sitä vähemmän silloin he olivat köyhiä. Kun tulot olivat 1191 tai 1786 euroa kuukaudessa, he eivät enää olleet köyhiä. Jokainen näkee jo pelkällä otsaluulla, että tällaisessa menetelmässä ole mitään tolkkua. Kaiken lisäksi tulojen mediaanitulo on supistunut joten seuraavana vuonna köyhyysraja laski 0,4 %. Se tarkoitti, että köyhien määrä tilastoissa laski peräti 47 tuhannella, 5,2 %. Että näin!

Eikä tässä ole kaikki. Erilaisia tuloryhmiä pitäisi verrata vähintäänkin elinkustannusindeksiin. Vuonna 2016 köyhyysraja laski 0,4 %, vaikka elinkustannusindeksi kasvoi 0,4 %. Näin köyhyysrajan olisi pitänyt kasvaa yksineläjän osalta vastaavasti, vähintään 7,68 euroa, 7,6 %, pyöreästi 1199 euroon. Se oli merkinnyt, että köyhien määrä olisi kasvanut vähintään 945 tuhanteen. Virallisen laskentatavan ja tämän mukaan köyhien määrä ei olisi laskenut vaan kasvanut 96 tuhannella.

Tässä elinkustannusindeksi on kasvanut vain vajaat 0,4 %, mutta 2010–2016 kasvu on 1,5 %, joten köyhyysraja ja köyhien tilastollinen määrä olisi paljon korkeampi, jos se perustuisi elinkustannusindeksiin.

Itse asiassa koko köyhyysrajapolitiikka on todella syvältä. Vuoden 2016 verotilastojen mukaan tulonsaajista 0,8 miljoonaa saajista, 18,6 % kaikista tulonsaajista sai nettona keskimäärin 2773 euroa. Yli 3,4 miljoonaa, 72,0 % sai nettona keskimäärin 1201 euroa kuukaudessa. Nämä 90,7 % tulonsaajista sai keskimäärin 1524 euroa kuukaudessa. Kun kahden hengen köyhyysraja on määritelty 1786 euroon, niin voi ja on aiheellisesti kysyä, montako köyhää on Suomessa?

Väestön tulot ovat tavattoman pienet, siitä ei pääse mihinkään, eikä tulevaisuudessa ole näköaloja paremmasta. Kaikki muuttui presidentti Mauno Koiviston ja erityisesti hänen nimittämänsä pääministeri Harri Holkerin ja valtionvarainministeri Erkki Liikasen kaudella. Silloin valmisteltiin EU:n liittymistä vapauttamalla pääomaliikkeet. Sen seurauksena ulkomailta otettiin päätähuimaavat määrät lainoja. Yritykset ja kansa velkaantuivat. Tässä saumassa tuli pääministeriksi Esko Aho, jonka hallitus päätti tavaroiden ja palvelusten vapaasta liikkumisesta.

Näin oli täytetty EU:n ennakkoehdot ja katastrofi oli valmis. Tuonnin rajun kasvun seurauksena 50 000 yritystä lakkasi olemasta ja lukemattomat maatilat pistivät hampaansa naulaan. Työtunnit romahtivat ja työelämään vakiintui uudet pätkä- ja määräaikaiset työt. Näin syntyi järkyttävä joukkotyöttömyys ja köyhyys maassa muuttuivat arkipäiväksi. Sen seurauksena myös eläke- ja sosiaaliturvaa on pala palata vähennetty.

Vähin erin paremman tulevaisuuden näköalat katosivat ja pikkuhiljaa ihmiset mukautuivat jatkuvaan kurjistumiseen. Vähin erin kansa on tottunut pieniin tuloihin ja näköalattomuuteen. Sitä on tukenut Tilastokeskus harhaanjohtavilla tilastoillaan, mutta ennen kaikkea sitä ovat tukeneet hiljaisuudella ja saamattomuudellaan vasemmisto, demarit ja ammattiyhdistysliike.

Kai Kontturi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.