KARKOTUS VAI
PELASTUS?
Toimittaja
Lea Pakkanen kertoo 20.1.2019 Hesarin Sunnuntai osassa 7 sivun mittaisessa
jutussa kauhistuttavan tarinan siitä kuinka Stalin karkotti kymmeniä tuhansia
inkerinsuomalaisia eri puolille Neuvostoliittoa. Yksi oli hänen mummonsa Katri
Savolainen. Hän oli koulutukseltaan opettaja.
Lea
kertoo, että 23 v Katri kaivoi piiritetyssä Leningradin juoksuhautoja. että 20.3.1942
hänet karkotettiin Leningradista Bykovskiin Siperiaan. Siellä hän oli lyhyen
ajan töissä kalatehtaalla. 18.11.1942 hän aloitti opettajana paikallisessa
koulussa. 1953 Katri lähti Bykovskista ja 1954 Nordliskissa synnytti tyttären. 1998
Katri kuoli Petroskoissa.
Mitä
siis oikeasti tapahtui Katri Savolaiselle? Oliko Katrin kohtalona karkotus vai
evakuointi? Joutuiko Katri Stalinin terrorin uhriksi, kun hänet vietiin
turvaan, kauas sodan kauhuilta? Oliko Katrilla kova kohtalo kun hän sai toimia
koulutustaan vastaavassa työssä opettajana sodan ulottumattomissa? Olisiko ollut
parempi jättää Katri Leningradiin, jossa kuoli joka piirityksen päivä yli tuhat
siviiliä kylmään ja nälkään? Kirjoittaja
antaa kuvan, että Katri oli vanki, vaikka hänet vain vietiin pois sodan
jaloista? Sodan jälkeen Katri kasvatti tyttären ja eli 80 vuotiaaksi.
Saksalaiset
piirittivät Leningradia vuodesta 1941 runsaat 900 päivää. Sinä aikana
kaupungissa kuoli nälkään ja kylmyyteen noin 1.000.000 siviiliä. Siltä
kohtalolta Katri Savolainen säästyi.
Näyttää
täysin selvältä, että Stalinin toimeenpanema ”karkotus” piiritetystä Leningradista
pelasti Katrin hengen. Tuskin Lea Pakkasta olisi edes olemassa, jos mummo ei
olisi päässyt kymmenin tuhansien inkerinsuomalaisten tavoin turvaan Siperiaan
ja muille turvallisille alueille Neuvostoliitossa.
Mutta
kun kyse on Stalinista ja Neuvostoliitosta niin politiikka vaatii, että juttu
on käännettävä päälaelleen.
Tarinasta
näkyy, että toimittaja Lea Pakkanen ei ole ymmärtänyt yhtään mitään sodasta ja sen
julmasta vaikutuksesta siviiliväestöön. Siitä on kovia kokemuksia myös
suomalaisilla.