VALEUUTISTEN VANKKA
PERUSTA
Jokainen
kirjanpitäjä tietää, että tilien pitää aina mennä tasan. Jos niin ei käy,
silloin kirjanpidossa on virhe tai virheitä. Yhden sentin ero voi johtaa
suuriinkin virheisiin. Siksi kaikki sellainen tilinpito, joka ei mene tasan tai
jopa vaatii kirjattava tilastoeron, sisältää vilppiä. Näin ovat asiat
kansantalouden tilinpidossa, jossa on peräti tili tilastoerolle.
Aiemmin
vain vähän aikaa sitten Tilastokeskus julkaisi kansantalouden tilinpidon
taulukot painotuotteena. Nykyajassa ne ovat pelkästään digitaalisessa muodossa.
Niiden käsittely on työlästä ja tulee todella kalliiksi.
Palvelu
on siis heikentynyt radikaalisti. Niille, jotka tyytyvät Tilastokeskuksen
selvityksiin, asia on reilassa, mutta niille, jotka riippumattomina tutkijoina
haluavat selittää missä mennään, tilanne on lähestulkoon mahdoton. Siksi media
suoltaa jatkuvasti taloudesta valeuutisia. Totuus ei kuulu sinulle eikä minulle.
Olen jo
useasti todennut, että nykyinen laskentajärjestelmä pimittää totuuden ja on
harhaanjohtava. Sen muokkaamiseen ovat osallistuneet maailman taloustieteen huiput,
jopa monet Nobel-palkitut,
Bruttokansantuotteen
(BKT) puolustajat sanovat, että se on hyvän tavan mukaan kaksipuolinen. Sillä
annetaan kuva, että se on hyvän kirjanpitotavan mukainen, vaikka se ei ole sitä.
Sen kaksi puolta eivät korreloi keskenään siksi siinä on tilastoeron tili. Tilit
eivät täsmää.
Ensimmäinen
ongelman BKT laskelmissa on perustuotos. Maailma etevimmät tiedemiehet ovat sen
keksineet. Samalla he ovat selvittäneet minkälaisia tilastoja pitää ottaa, että
perustuotoksen ja BKT:n väliin jää sopiva rako. Se täytetään välituotteella. Jostain syystä siitä
vähennetään tuoteverot ja lisätään tuotetukipalkkiot, vaikka tuotannon verot ja
tukipalkkiot ovat jo BKT:ssä.
Tämä
temppuilu on valtava jallitus. Kekseliäät tiedemiehet ovat antaneet kokonaistuotannolle
nimen ”perustuotos”. Se hämää niitä, jotka eivät usko BKT:n olevan
kokonaistuotannon, vaikka niin sanotaan. Nyt utelias ihmettelee mitä kummaa
ovat nuo mielettömän suuret summat (yli puolet kokonaistuotannosta), jotka kylmästi
heitetään roskiin.
Kun alkaa
kysellä asian perään, niin kukaan ei tiedä mitä ja mistä ne ovat tulevat. Niihin
ei ole käytetty ainuttakan työtuntia, ei työkaluja eikä mitään muutakaan. Nyt
ne näyttävät pelkältä taivaan lahjalta.
Kokonaistuotannosta
lähtien kansantaloudesta voi varsin helposti tehdä hyvää kirjanpitotapaa
noudattavan ja korreloivan tuloslaskelman. Sillä selviää, että
välituotekokoelma onkin talouden energian, raaka-aineiden, puolivalmisteiden ja
lopputuotteiden varastojen arvo.
Kansantaloustieteilijät
eivät ymmärrä tai uskovat ettei kukaan ymmärrä, että kaikki tavarat alusta
loppuun tehdään aina varastoon. Niistä ne toimitetaan edelleen jatkokäsittelyyn
tai loppukäyttäjille.
Tästä
olen tehnyt laajan tutkimuksen. Siinä olen korvannut BKT:n korreloivalla
tuloslaskelmalla. Tutkimus on julkaistu joulukuussa 2018 nimellä UUTEEN AIKAAN.
Se on julkaistu myös netissä, johon on linkki https://1drv.ms/b/s!Aj6yIfNAF9s0hVc4gOTsQpt0GE7c.
Tuloslaskelman
mukaan varastot vaihtuvat periaatteessa lähes kaksi kertaa vuodessa. Sen seurauksena
varastoissa on työtä suhteessa yhtä paljon kuin sitä koko vuosituotannossa. Kun
varastojen arvosta vähennetään niihin käytetyn työn osuus, jäännös on se
pääoma, joka yrittäjät ovat tavaroihin sijoittaneet. Se on heidän ikiomaa
pääomaa. Sitä sanotaan pysyväksi pääomaksi.
Viimevuonna,
vuonna 2018, varastojen arvo oli 225,5 mrd.e. sanavarasto Siinä oli työtä 47,0
mrd.e ja sijoitettua pysyvää pääomaa 178,5 mrd.e. Kun pysyvä pääoma vähennetään
kokonaistuotannosta jäännös 254,1 mrd.e on kansantulo. Samaan aikaan BKT oli
233,6 mrd. siis 20,5 mrd.e. pienempi. Kun kulutus ja muut tekijät ovat
suunnilleen samat, niin vähintään se on meiltä jäänyt piiloon.
Kun
kansantulosta vähennetään kulutukseen käytetty 177,9 mrd.e, niin jäännös 76,2
mrd.e, oli pääoman kasaantumista. Sitä ennen pääoman muodostuksesta oli jo vähennetty
tuotannon välineiden kulumisen korvaaminen.
Pääomia
kasaantumisessa oli erilaista uutta kiinteää ja pysyvää pääomaa yhteensä 54,5 mrd.
Loput 21,7 mrd. oli vapaata pääomaa, joka aiemmin on jäänyt näkymättömiin. Mitä
sille on tehty, on selvittämättä. Tässä kyse ei ole sattumasta, eikä
pikkuasiasta, sillä 2011–18 näitä vapaita pääomia kertyi peräti 162,3 mrd.e. Ne
ovat teillä tietämättömillä.
On
yksiselitteisen selvää, että BKT on rakennettu ja sitä on kehitetty palvelemaan
kapitalistien ja sen talousjärjestelmän etuja. Samaa tarkoitusta palvelee
taloustietojen tietojen käsittely, joka on tehty todella työlääksi. Ne
helpottavat harhaanjohtavien tietojen tuottamista.
Bruttokansantuotteesta
ja vääristä tiedoista on vahinkoa koko kansantaloudelle. Sitä osoittaa mm. kestävyysvaje,
jonka sanotaan olevan jopa 10 mrd.e.. Sen perusta ovat tietoisesti tehdyt väärät
väestöennusteet. Koko kestävyysvaje on pelkkää pötyä. Se muodostaa merkittävän
perusta niille keinoille, joilla sosiaaliturvaa heikennetään. Se on koko väestöön
kohdistuvaa riistoa.
Kaikki
sellainen tilinpito, jossa on kirjattava tilastoero, sisältää vilppiä. Tilastokeskus
tuottaa maan viralliset mm. muokatut verotiedot, väestöennuste- ja
kansantalouden tilinpidon tilastot. Ne muodostavat vankan perustan maata hallitseville
valeuutisille.