22.5.19

Pääomia kertyy


VALEUUTISTEN VANKKA PERUSTA

Jokainen kirjanpitäjä tietää, että tilien pitää aina mennä tasan. Jos niin ei käy, silloin kirjanpidossa on virhe tai virheitä. Yhden sentin ero voi johtaa suuriinkin virheisiin. Siksi kaikki sellainen tilinpito, joka ei mene tasan tai jopa vaatii kirjattava tilastoeron, sisältää vilppiä. Näin ovat asiat kansantalouden tilinpidossa, jossa on peräti tili tilastoerolle.

Aiemmin vain vähän aikaa sitten Tilastokeskus julkaisi kansantalouden tilinpidon taulukot painotuotteena. Nykyajassa ne ovat pelkästään digitaalisessa muodossa. Niiden käsittely on työlästä ja tulee todella kalliiksi.

Palvelu on siis heikentynyt radikaalisti. Niille, jotka tyytyvät Tilastokeskuksen selvityksiin, asia on reilassa, mutta niille, jotka riippumattomina tutkijoina haluavat selittää missä mennään, tilanne on lähestulkoon mahdoton. Siksi media suoltaa jatkuvasti taloudesta valeuutisia. Totuus ei kuulu sinulle eikä minulle.

Olen jo useasti todennut, että nykyinen laskentajärjestelmä pimittää totuuden ja on harhaanjohtava. Sen muokkaamiseen ovat osallistuneet maailman taloustieteen huiput, jopa monet Nobel-palkitut,

Bruttokansantuotteen (BKT) puolustajat sanovat, että se on hyvän tavan mukaan kaksipuolinen. Sillä annetaan kuva, että se on hyvän kirjanpitotavan mukainen, vaikka se ei ole sitä. Sen kaksi puolta eivät korreloi keskenään siksi siinä on tilastoeron tili. Tilit eivät täsmää.

Ensimmäinen ongelman BKT laskelmissa on perustuotos. Maailma etevimmät tiedemiehet ovat sen keksineet. Samalla he ovat selvittäneet minkälaisia tilastoja pitää ottaa, että perustuotoksen ja BKT:n väliin jää sopiva rako. Se täytetään välituotteella. Jostain syystä siitä vähennetään tuoteverot ja lisätään tuotetukipalkkiot, vaikka tuotannon verot ja tukipalkkiot ovat jo BKT:ssä.

Tämä temppuilu on valtava jallitus. Kekseliäät tiedemiehet ovat antaneet kokonaistuotannolle nimen ”perustuotos”. Se hämää niitä, jotka eivät usko BKT:n olevan kokonaistuotannon, vaikka niin sanotaan. Nyt utelias ihmettelee mitä kummaa ovat nuo mielettömän suuret summat (yli puolet kokonaistuotannosta), jotka kylmästi heitetään roskiin.

Kun alkaa kysellä asian perään, niin kukaan ei tiedä mitä ja mistä ne ovat tulevat. Niihin ei ole käytetty ainuttakan työtuntia, ei työkaluja eikä mitään muutakaan. Nyt ne näyttävät pelkältä taivaan lahjalta.

Kokonaistuotannosta lähtien kansantaloudesta voi varsin helposti tehdä hyvää kirjanpitotapaa noudattavan ja korreloivan tuloslaskelman. Sillä selviää, että välituotekokoelma onkin talouden energian, raaka-aineiden, puolivalmisteiden ja lopputuotteiden varastojen arvo.

Kansantaloustieteilijät eivät ymmärrä tai uskovat ettei kukaan ymmärrä, että kaikki tavarat alusta loppuun tehdään aina varastoon. Niistä ne toimitetaan edelleen jatkokäsittelyyn tai loppukäyttäjille.

Tästä olen tehnyt laajan tutkimuksen. Siinä olen korvannut BKT:n korreloivalla tuloslaskelmalla. Tutkimus on julkaistu joulukuussa 2018 nimellä UUTEEN AIKAAN. Se on julkaistu myös netissä, johon on linkki https://1drv.ms/b/s!Aj6yIfNAF9s0hVc4gOTsQpt0GE7c.  

Tuloslaskelman mukaan varastot vaihtuvat periaatteessa lähes kaksi kertaa vuodessa. Sen seurauksena varastoissa on työtä suhteessa yhtä paljon kuin sitä koko vuosituotannossa. Kun varastojen arvosta vähennetään niihin käytetyn työn osuus, jäännös on se pääoma, joka yrittäjät ovat tavaroihin sijoittaneet. Se on heidän ikiomaa pääomaa. Sitä sanotaan pysyväksi pääomaksi.

Viimevuonna, vuonna 2018, varastojen arvo oli 225,5 mrd.e. sanavarasto Siinä oli työtä 47,0 mrd.e ja sijoitettua pysyvää pääomaa 178,5 mrd.e. Kun pysyvä pääoma vähennetään kokonaistuotannosta jäännös 254,1 mrd.e on kansantulo. Samaan aikaan BKT oli 233,6 mrd. siis 20,5 mrd.e. pienempi. Kun kulutus ja muut tekijät ovat suunnilleen samat, niin vähintään se on meiltä jäänyt piiloon.

Kun kansantulosta vähennetään kulutukseen käytetty 177,9 mrd.e, niin jäännös 76,2 mrd.e, oli pääoman kasaantumista. Sitä ennen pääoman muodostuksesta oli jo vähennetty tuotannon välineiden kulumisen korvaaminen.

Pääomia kasaantumisessa oli erilaista uutta kiinteää ja pysyvää pääomaa yhteensä 54,5 mrd. Loput 21,7 mrd. oli vapaata pääomaa, joka aiemmin on jäänyt näkymättömiin. Mitä sille on tehty, on selvittämättä. Tässä kyse ei ole sattumasta, eikä pikkuasiasta, sillä 2011–18 näitä vapaita pääomia kertyi peräti 162,3 mrd.e. Ne ovat teillä tietämättömillä.

On yksiselitteisen selvää, että BKT on rakennettu ja sitä on kehitetty palvelemaan kapitalistien ja sen talousjärjestelmän etuja. Samaa tarkoitusta palvelee taloustietojen tietojen käsittely, joka on tehty todella työlääksi. Ne helpottavat harhaanjohtavien tietojen tuottamista.

Bruttokansantuotteesta ja vääristä tiedoista on vahinkoa koko kansantaloudelle. Sitä osoittaa mm. kestävyysvaje, jonka sanotaan olevan jopa 10 mrd.e.. Sen perusta ovat tietoisesti tehdyt väärät väestöennusteet. Koko kestävyysvaje on pelkkää pötyä. Se muodostaa merkittävän perusta niille keinoille, joilla sosiaaliturvaa heikennetään. Se on koko väestöön kohdistuvaa riistoa.

Kaikki sellainen tilinpito, jossa on kirjattava tilastoero, sisältää vilppiä. Tilastokeskus tuottaa maan viralliset mm. muokatut verotiedot, väestöennuste- ja kansantalouden tilinpidon tilastot. Ne muodostavat vankan perustan maata hallitseville valeuutisille.

Kai Kontturi

8.5.19

Kansantulon loppujako


KANSANTULON JAKO 2018

Aiemmin julkaisin taulukon, josta näkyi kuinka palkkatulojen osuus on vuoden 1990 jälkeen supistunut 18,2 miljardia euroa. Samaan aikaan yksityisten lisäarvon, voittojen osuus on kasvanut 25,0 miljardia euroa.

Vuonna 2018 kansantulo oli 254,1 mrd.e, josta kulutukseen käytettiin 177,9 mrd.e. Yksityisestä lisäarvosta, kapitalistien voitosta 112,3 mrd.e käytettiin (kerska-) kulutukseen 25,3 mrd.e. Loppu käytettiin tuotantovälineiden kulumisen korvaamiseen 10,8 mrd.e, muuhun kiinteään pääomaan 54,4 mrd.e ja lopuksi jäi 21,7 mrd.e joutilasta vapaata pääomaa.

Mielenkiintoista kaiken lisäksi on se, mihin tuo valtava määrä joutilasta pääomaa on joutunut. Onko se pankkien taseissa vai veroparatiisissa. Olkoon miten hyvänsä niin niillä saisi julkisessa taloudessa paljon hyvää aikaan eikä kestävyysvajeesta olisi tietoakaan. Tämä joutilaan pääoman määrä on jo lähes 25 vuoden ajan vaihdellut 20–30 miljardin välillä.

Joutilaasta rahasta ei siis ole puutetta. Sen sijaan on huutava puute poliittisesta tahdosta ottaa sitä yhteiseen hyvään. On syytä korostaa, että se on palkansaajien työn arvosta pieni osa joten sen siirtäminen yhteiskunnan käyttöön on vain vähäinen tulonjaon oikaisu.

Kai Kontturi

 

2.5.19

Väestö


VÄESTÖ 2040

Tilastokeskuksen viimeinen väestöennusteen mukaan kaudella 1921–1960 syntyneistä voisi olla elossa 454 980. Kaudella 1961–2018 syntyneestä 3 669 679 olisi elossa ja maassa jokainen ja kaudella 2019–2040 syntyvien määrä olisi 1 477 054. Näin vuonna 2040 Suomen väkiluku olisi 5 601 713.

Mikä on se taikatemppu, jolla Tilastokeskus saa jokaisen 1960 jälkeen syntyneen pysymään hengissä ja maassa? Mikä on se taikatemppu, joka saa jo kuolleet ja maasta pysyvästi poismuuttaneet näyttämään elossa ja maassa olevilta?

Erinomaisista tilastoista huolimatta ne ovat jotenkin kadonneet eivätkä näy ennusteissa. Vaikuttaa siltä, että tilastokokoelmat ovat oma lukunsa ja ennusteet omansa. Ehkä siitä johtuu, että Tilastokeskus ei ole koskaan onnistunut väestöennusteissaan, ne ovat aina epäonnistuneet.

Siten vielä syntymättömien kaudella 2019–2040 ennuste povaa, että silloin vuosittain syntyy 67 139 lasta, joista jokainen jäisi henkiin ja eläisi vuonna 2040. Kun syntyvyys on pitkään laskenut ja oli vuonna 2018 vain 47 577, niin tulevina vuosina syntyvyys räjähtäisi huimaan kasvuun.  

Kaudella 1961–1975 syntyi 1 069 572 lasta, jotka ennusteen mukaan ovat elossa 2040. Kun arvioidut vanhempien ikäluokista olevan elossa 454 980, saadaan ennusteeseen ikääntyneiden määräksi 1 524 552.

Tarkastelemalla tiivistettyjä tilastoja, jokainen jopa sokea Reetakin näkee, että ennuste ei ole missään mielessä vakavasti otettava.

Paitsi, että sillä tuotetaan tukuittain valeuutisia, niin eikö se näytä aivan tietoiselta toimintana petokselta. Sen tekee raskauttavaksi se, että se ohjaa kansantaloutta väärään suuntaan mm. siksi, kun se on keskeinen tekijä kestävyysvajelaskelmissa ja eläkerahastojen riittävyyttä arvioitaessa.

Kai Kontturi