14.10.19

Kaksi katastrofia


KAKSI KATASTROFIA…

Ilmaston muutoksesta en tiedä tuon taivaallista. Siitä kuitenkin olen kuullut kerrottavan, että aikoinaan maapalolla oli hiilidioksidia monta kertaa enemmän kuin nykyään. Silloin kuulemma Grönlannissakin kasvoi palmuja eikä navoilla jäätikköjä ollut kuin nimeksi. Elukatkin kasvoivat uskomattomiin mittoihin. Ja sitten yhtäkkiä hiilidioksidin taso romahti. Alkoi jääkausi, jonka rippeet nyt näyttää sulavan.

Onko ihminen hiilidioksidin lisääntymiseen syyllinen sitä en tiedä, mutta sen tiedän, että ilmaston muutoksesta on tehty hirviö. Sen pelko on kasvanut hysterian mittoihin. Mutta miksi?

Ne, joilla on todelliset mahdollisuudet vaikuttaa päästöihin, eivät tee mitään, päinvastoin. USAn armeijalla on 123 maassa 760 sotilastukikohtaa ja valtava sotalaivasto maailman merillä ja presidentti Sauli Niinistö haluaa niitä lisää Itämerelle. Ne ovat yksi maailma suurimmista, ellei suurin hiilidioksidi päästöjen lähde ja koko ajan se kasvaa, ei supistu.

Tulee hakemattakin mieleen, että koko ilmastohysteria on upea harhautus. Sen toivotaan vievän ihmisten mielenkiinnon pois elämän arjen ongelmista. Jos ei ole varaa syödä lihaa eikä juoda maitoa, maailma pelastuu.

Kapitalisteilla on pelko pöksyissä. Heidän järjestelmänsä ahdinko pahenee päivä päivältä. He tietävät, että kansa on ruutitynnyri, joka saattaa räjähtää jonain kauniina päivänä. Fiksuimmat tietävät, että tuo päivä ei ole ikuisuuksien päässä.


Hallitus on saanut kasattua ensimmäisen budjettinsa. Tosin se perustuu varsin optimistiseen arvioon talouden kehityksestä. Työllisyysasteen tavoite 75 % ei ole mistään kotoisin, joten siihen ei kannata tuijottaa. Sen sijaan 60 000 uutta työpaikkaa olisi poikaa.

Tosin senkin merkitys horjuu, kun hallitus ei kerro montako työtuntia silloin itse kukin tekee.

Työvoimatutkimuksella Tilastokeskus saa helposti aikaan työllisten määräksi 2 565 tuhatta, joka olisi 75 %. Sekään ei ole konsti eikä mikään, että tilastoissa työvuosi näyttäisi 1625 tuntia. Silloin normaali työviikko olisi 42 tuntia ja pätkätöissä 35 tuntia, 7 tuntia päivässä. Se tarkoittaisi hyviä aikoja.

Todellisuudessa se ei mene noin. Vaikka 75 % on saavutettavissa, niin siitä huolimatta työllisyys heikkenee. Kun työvoimatutkimuksen haamutunnit poistetaan, niin työtunnit vähenevät 1,7 %. Sen jälkeen työvuosi on keskimäärin 1400 tuntia. Silloin 1 352 000 tekisi töitä normaalit 42 viikkotuntia ja loput 1 213 000 tekisi pätkätöinä pienellä palkalla 20 viikkotuntia, 4 tuntia viitenä päivänä viikossa. Se tarkoittaa huonoja aikoja.

Hallituksella on kovat ajat edessä, jos se jatkaa vanhojen tapojen mukaisesti. Kun valtionvarainministeri Jutta Urpilainen (sd) alensi vuonna 2013 yritysveron 24,5 %:sta 20 %:iin, hän vakuutti, että sillä on dynaamisia työllisyysvaikutuksia ja Vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ja Merja Kyllönen olivat samaa mieltä.

Homma oli kuitenkin vain pelkkä tulonsiirto veronmaksajilta kapitalisteille. Yritykset ovat pitkään vaatineet, että yritysvero pitää laskea 16 %:iin kilpailukyvyn ja työllisyyden turvaamiseksi. Kun hallitus näkee, että talouskasvu jää olemattomaksi, niin ehkä Antti Rinne (sd) ja Li Andersson (vl) ovat samaa mieltä.

Siksi hallitus päättää, että yritysverokantaa pitää vihdoinkin alentaa, kun sillä vakuutetaan olevan dynaamisia vaikutuksia kansantalouteen ja - Suomi pelastuu! Miten käy, se jää nähtäväksi. Joka tapauksessa se olisi taas huikea tulonsiirto kapitalisteille.


Jos ilmaston muutoksesta ei tiedä mitään, sen kuitenkin tiedän, että tulonsiirtoja on tehty kautta maailman sivu. Loppupelissä niiden suurin hyötyjä on aina ollut kapitalistien pieni joukko. Kun perataan kaikki yritysmaailman saamat suorat ja välilliset tuet ja kaikki suurituloisten verohelpotukset summa nousee tähtitieteellisiin lukemiin.

Vuonna 2008 talouskasvu pysähtyi kuin seinään. Siitä kului kymmenen vuotta, ennekuin tuotannon määrä oli yhtä suuri kuin 2008. Siitä on kärsinyt koko kansa, paitsi pieni joukko kapitalisteja. Esimerkiksi 2009 kapitalistien anastama lisäarvo, voitto, oli palkkoihin verraten 216,8 %, mutta 2018 peräti 268,0 %.

Viimevuonna (2018) lisäarvon, siis kapitalistien voiton netto oli 112,3 miljardia euroa. Siitä he käyttivät osan (öky)kulutukseen ja osalla he hankkivat erilaisia tavaroita. Mutta 21,7 miljardia euroa jäi riihikuivaa rahana käteen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kapitalisteille kertyi netto voittoja yhteensä 902,7 miljardia euroa. Niistä jäi pääomina käyttämättä ehkä ulkomaille vietäväksi hurjat 226,0 miljardia euroa.

Hallitusten on turha marista, että ei ole rahaa. Sitä on tolkuttomat määrät ja tavaratuotannossa tehdään koko ajan hurjasti lisää ja tuotannon kasvusta riippumatta kuten on nähty. Hallituksella on korkea aika kääntää tulosiirrot kapitalisteilta kansalle. Mutta onko tahtoa?

Jonain päivänä ihmiset huomaavat, että puheet lihansyönnin rajoittamisesta ja maidontuotannon lopettamisesta ovat osa valtavaa petosta. Kohta, viimeistän pakon edessä, ihmiset lähtevät paitsi meillä myös muualla kaduille ja toreille vaatimaan oikeuksiaan.

Lienee sanomattakin selvää, että Ilmastohysteria on yksi kapitalistien keinoista saada ihmiset hiljaisiksi sen elämää suuremman katastrofiuhan edessä. Tänään se estää kansoja näkemästä suurta ja oikeaa ongelmaa, joka koko ajan kasvaa kohti kapitalistisen järjestelmän viimeistä katastrofia.     

Kai Kontturi