lauantai 8. lokakuuta 2011

Kreikalta takuita

Hallitusta on jallitettu ja se yrittää jallittaa meitä

Suomi joutuu takaamaan Kreikkaa 2 200 miljoonalla eurolla. Sen vakuudeksi Suomi vaatii takauksia, panttia. Niitä luvattiin esimerkiksi Kreikan joukkovelkakirjoina 880 miljoonaa euroa. Ne Suomi voi sijoittaa parhaaksi katsomallaan tavalla. Suomelle on vakuutettu, että sijoituksina ne tuottavat kolmessakymmenessä vuodessa korkoa korolle yhteensä 1 320 miljoonaa (150 %), jonka jälkeen Suomella on vuonna 2040 panttina sekä velkakirjat että tuottona yhteensä 2 200 miljoonaa euroa.

Tämän takuun ehtona on, että Suomi maksaa väliaikaiselle vakausvälineelle Kreikalle osoitettua 1 440 miljoonaa euroa. Se on Suomelle heti ja välitön menoerä. Jos Suomi sijoittaisi sen kuten em. velkakirjat, sille kertyisi korkoa 2 160 miljoonaa euroa (150 %). Suomi ei kuitenkaan saa tuota korkoa joten 30 vuoden kuluttua takuiden hinta on 3 600 miljoonaa euroa.

Jos nyt oletetaan, että Kreikka ei maksa vuoteen 2040 mennessä Suomelle velkaansa, niin Suomi saa pitää vakuutena olevat velkakirjat ja niiden toivotun tuoton 2,2 miljardia euroa. Kun Suomi joutui maksamaan koko velkaosuuden kerralla, se on kokonaan menetetty. Näin Suomi saa 2,2 ja menettää 3,6 miljardia joten takuiden ansiosta menetys on 1,4 miljardia euroa siis todella suuri raha. Vaatimatta takuita, Suomi olisi joutunut saman summan viidessä vuodessa. Suurella varmuudella voi päätellä, että tämän EU:n herrat ovat laskeneet. Sitä Suomen hallitus ei ymmärrä, mutta jos ymmärtää sitä pahempi.

Pääministeri Katainen ja valtionvarainministeri Urpilainen ovat kovalla äänellä toistamiseen toistaneet, että 880 miljoonaa euron vakuudet on Suomelle iso raha. Sen sijaan he ovat vaienneet suuremmasta 1 440 miljoonaa euron rahasta. Nämä rahat kuuluvat samaan pakettiin. Niistä ensimmäinen ja niitä vastaavat joukkovelkakirjat saattavat piankin osoittautua nollan arvoisiksi. Mutta niistä toinen on maksettava heti ja käteisenä rahana eikä siihen sisälly pienintäkään epävarmuutta!

Ministerit Katainen ja Urpilainen puhuvat myös sen puolesta, että joukkovelkakirjat tuottavat korkoa 3 prosenttia vuodessa ja korkoa korolle. Joukkovelkakirjat on kuitenkin ensin jonkun pankin kautta tarjottava yleisölle. Mutta huoliiko yksikään pankki tai yleensä kukaan maksukyvyttömän Kreikan velkapapereita?

Kauppatavan mukaan niiden myyntiä yleisölle voi vauhdittaa reippaalla korolla. Suomelle on jo taattu kolme ja mahdollinen välittäjäpankin on saatava ainakin puolitoista, joten tässä vaiheessa velan korko olisi neljä ja puoli prosenttia. Mutta montako prosenttia on maksettava yksityisille, että he ottaisivat näitä velkakirjoja? Riittääkö kolme vai pitääkö yksityisen saada viisi-kuusi prosenttia? Näiden lukujen mukaan Kreikka joutuisi maksamaan tästä lainasta korkoa 7,5 – 10,5 prosenttia. Kuinka tässä lopulta käy, se jää nähtäväksi. Koko juttu vaikuttaa pelkältä kuplalta.

Mutta mistä löytyy pankki, joka ottaisi muuttaakseen roskapapereiksi tunnetut Kreikan joukkovelkakirjat rahaksi? Tässä on elämää suurempi ongelma, ellei EU ole luvannut tiskin alta jollekin pankille ylimääräistä pääomittamista. Luultavasti Suomen kuten muidenkin käy paljon pahemmin. Kun 30 vuodessa inflaatio syö takuusta varovasti arvioiden 500 miljardia, niin suhteellisesti saman verran (55–60 %) katoaa myös kuvitelluista korkotuloista. Mene ja tiedä!

Tähän tulee vielä runsaasti lisää uusia pankeille maksettavia tukiaisia, joita EU on suunnitellut. Väliaikaisen rahoitusvakuusvälineelle, ERVV:lle, Suomi takaa 14 miljardia euroa. Mutta nyt näyttää siltä, että kyse ei olekaan takuusta, vaan selkeästä lahjoituksesta. Takuu se on vain siksi, että laina ei ole Suomen vaan EU:n hallinnassa.

Kun lainalle ja sen korolle ei ole osoitettu muuta tai muita maksajia, Suomi vastaa pääomasta ja maksaa korot alusta alkaen. Kuten näyttää pääoma lankeaa maksettavaksi 25 vuoden kuluttua. Silloin sille on kertynyt kokoa korolle 420 miljoonasta eurosta 15,7 miljardiin euroon ja koko summa yhteensä 28,7 miljardiin euroon, 5 340 euroon asukasta kohden. Olisi hyvä tietää mistä Katainen-Upilainen ottavat moisen summan?

Mm. rahamarkkinoiden riskienhallinnan konsultti Urho Lempinen sanoo, että viidessä luottamuspulan euromaassa velkaa on yli 4200 miljoonaa euroa. Englantilaiset eivät kuulu euro-alueeseen, eikä siten tähän vakuuspuuhaankaan. He ovat ulkopuolisia, mutta EU-maana he ovat arvioineet, että vakinaisen rahoitusvakauden pääoman pitäisi olla vähintään 2000 miljardia euroa. Siitä Suomen osuus olisi huikeat 35–40 miljardia euroa.

Olkoon miten tahansa, niin pankit ovat Euroopassa sellaisella ryöstöretkellä, että vastaavaa ei ole nähty. Kaikki viittaa siihen, että Suomen hallitusta on jallitettu pahemman kerran ja nyt hallitus yrittää jallittaa meitä, sinua ja minua. Asia on sitä pahempi, kun se ei kerro onko Suomi menossa mukaan todella suureen vakinaiseksi suunnitellun EVM:n rahoittajaksi ja sitä mukaan EU:n liittovaltioon.

Kai Kontturi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.