Demokratia Suomeen

DEMOKRATIA TULI SUOMEEN 1944

Joulukuun alussa pari ministeriä, sisä- ja oikeusministerit kirjoittivat yhteisen artikkelin, joka oli valheellinen. Itse asiassa, vaikka se oli julkaistu Hesarin (3.12) pääkirjoitussivulla, sitä voi sanoa paitsi valeuutiseksi myös röyhkeäksi historian väärennökseksi.

Väite, että demokratia pelasti Suomen 1918, on todella röyhkeä. Jutusta jäi maku, että sen oli kirjoittanut joku oikeistolainen ajatushautomo ja että arvon ministerit olivat vain sen allekirjoittajia. Näin valheelliselle historiankirjoitukselle toivottiin tavallista enemmän uskottavuutta. 

Olkoon miten tahansa, niin jutussa ei ollut totuutta edes siteeksi. Luokkasodan päätyttyä ei alkanut onnen aika eikä demokratia. 1918 joulukuun neljännen päivän kunnallisvaaleihin osallistuvat myös sosialidemokraatit. Nuo tannerilaiset sosialidemokraatit olivat työväenluolan pettureita. He hylkäsivät puolueen tavoitteet.    

Demarit olivat ottaneet ensimmäisen ja ratkaisevan askeleen kohti sitä puoletta, joka on aina sopinut kapitalistien kanssa. Se otti ohjeekseen bernsteiniläisyyden, jolle tärkeää on vain matka, ei päämäärää. Niinpä demarit ovat olleet sata vuotta matkalla ilman päämäärää.

Nykyinen sos.dem. puolue markkinoi itseään ”Forssan kokouksen” itseoikeutettuna perillisenä. Sen satavuotinen historia mm. fasististen sodanajan hallitusten tukeminen todistaa aivan muuta.

Stalin saneli ns. jatkosodan aseleposopimuksen. Sen mukaan Suomen oli ajettava Hitlerin noin 200 tuhatta sotilasta pois maasta. Kaikki fasistiset organisaatiot ja järjestöt kuten Suojeluskunnat ja Lotta-Svärd oli välittömästi lakkautettava. Myös kaikki poliittiset vangit vankiloista, vanki- ja keskitysleireiltä oli välittömästi vapautettava. Lisäksi kaikille kansalaisille on turvattava yhtäläiset demokraattiset oikeudet.

Suomalaiset alistuivat Stalinin aseleposopimuksen ehtoihin. Sopimuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi Neuvostoliitto lähetti Suomeen valvontakomission.

Kaudella 1918–1944 demokratiaa eivät tuoneet poliittiset puolueet eivätkä Suojeluskuntien fasistiset lahtarikaartit. Sen teki Stalin, joka saneli ja istutti Suomeen (porvarillisen) demokratia perustan. Se on kestänyt näihin päiviin saakka.

Sisä- ja oikeusministerien ajatushautomoiden artikkeli oli siis juuriaan myöden valheellinen. Sotaisista vehkeilyistä huolimatta Venäjän ja Neuvostoliiton, lähihistorian henkilöinä Stalinin, ovat vaikuttaneet Suomeen pelkästään myönteisesti. Suomi ei ole saanut vastaavaa kohtelua mistään muualta.

Todettakoon, että J. V. Stalin syntymästä (18.12.1878) on tänään kulunut 140 vuotta.

Kai Kontturi

Tulot ja verot 2017

OLIS KIRVEELLÄ TÖITÄ

Viimevuoden verotilastot ovat sellaista luettavaa, että oksat pois. Meille on koko median voimalla hoettu hokemasta päästyä kuinka työllisyys on parantunut ja palkat pyörii kolmentonnin korvilla. Ne ovat oikeiston valeuutisia.

Verotilastot kertovat karua kieltä siitä politiikasta, joka tuottaa kurjuutta kiihtyvällä vauhdilla. Ne ovat politiikan sisältöjä ja rakennelmia, jotka on pantava kokonaan uusiksi. Niiden paranteluun ei höylääminen enää riitä – siinä on kirveellä töitä.

Kaikki ovat varmasti kuulleet kuinka jenkkilässä tuotannon, pankkien ja muiden rahalaitosten pääomien omistus on keskittynyt väestön yhdelle prosentille. Luultavasti tämä tieto on vanhentunut. Siihen ainakin viittaa meillä tapahtunut pääomien omistuksen keskittyminen.

Tosin on korostettava, että nykyään ei enää ole julkisia tilastoja omistuksista. Ne on piilotettu vaarallisina. Jos haluaa tulo- ja verotietoja niin ne ovat Tilastokeskuksessa, joka on piilottanut tulojen yläpään. Sen mukaan ylin tuloluokka on satatuhatta euroa ja sitä enemmän saaneet. Juju on siinä, että kun kaksi ylintä tuloluokkaa yhdistettiin alempiin tuloihin, niin todella suurituloiset katoavat näkyvistä.       

o o o

Viimevuonna ylimmässä tuloluokassa oli 6378 tulonsaajaa, 0,1 % tulonsaajista. Tämän joukon omistuksessa on tuotantopääomien määräävä osuus. Vaikka he ovat omistajina piilossa, heillä on kova ääni. Se kaikuu ja kuuluu kaikissa neuvottelupöydissä. Tämän joukon tulot on vähintään 300 000 euroa vuodessa ja vain taivas on yläraja. Näin on ollut pitkään.  

Heillä keskitulo oli 80 292 euroa kuukaudessa. Osaavan verosuunnittelun ansiosta siitä sai vähentää 4 759 euroa. Jäännöksestä 75 533 e/kk he joutuivat maksamaan veroa 31,5 %. Aiemmin se oli 38,0 %. Näiden huipputuloisten veroaste laski reippaasti ja tulot kasvoi todella julmasti peräti 23,0 % edellisestä vuodesta.

Alimmissa tuloluokissa oli 3,4 miljoonaa tulonsaajaa, 71,5 % kaikista. Heillä tulot olivat alle 35 000 euroa vuodessa siis enintään 2 917 euroa kuukaudessa. Heillä keskitulo oli 1 393 e/kk:ssa, 1,2 % edellistä vuotta vähemmän. Veroa he maksoivat 218 e/kk:ssa, 4,3 % edellistä vuotta enemmän. Näin 3,4 miljoonan tulonsaajan tulot laskivat todella julmasti 26 e/kk:ssa, 1,8 % edellisestä vuodesta.

o o o

Näistä mielettömyyksistä poliitikot eivät tiedä mitään tai eivät ainakaan välitä tuon taivaallista. Sen sijaan he nojaavat Eduskunnan tietopalveluun, joka turvautuu Tilastokeskukseen. Molemmilla on sama tavoite eli ne haluavat todistaa, että tuloerot eivät Suomessa ole kovinkaan suuret.

Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien tuloluokkia on kymmenen. Niitä sanotaan desiileiksi. Niissä kotitalouksien tulot on saatu siirtelemällä tuloluokkien välillä tuloja niin, että erot näyttäisivät todellisuutta pienemmiltä ja kurjuus vähemmän kurjalta.

Jokainen joka on vähänkin tutustunut Tilastokeskuksen puuhiin tietää, että sen tilastolaskelmat ovat niitä kuuluisia emävalheita. Yhtenä esimerkkinä käyvät hyvin ovat nämä niin sanotut kotitalouksien kymmenen desiilin laskelmat. Niiden mukaan korkeimman desiilin kotitalouden tulot ovat 104 867 euroa, vaikka henkilökohtaiset tulot olivat 783 089 euroa. Että näin!

Pääomien omistuksen keskittymisvauhti on ollut päätähuimaava. Luokkajaossa todellisten kapitalistien osuus on kutistunut ja työväenluokan osuus kasvanut. Muutoksen huolimatta kapitalistien tulot ovat kasvaneet aivan uskomattomiin mittoihin.

Meille on koko median voimalla hoettu hokemasta päästyä kuinka työllisyys on parantunut ja keskipalkka palkka pyörii pitkälle yli kolmen tonnin. Ne ovat oikeiston trollitehtaiden, mediapoolin, tuottamia valeuutisia. Verotilasto kertoo, että kun mennään tuloluokissa alemmaksi (alle 35000 e/v), niin palkansaajista 59 % sai palkkana 1 270 e/kk:ssa, 2,2 % vähemmän kuin edellisvuotena, sen sijaan 0,2 % palkansaajista sai 31 420 e/kk, 53,3 % edellisvuotta enemmän.

Epäterve kehitys ei ole kapitalistien ansio tai syy. Kapitalistit voivat kiittää menestyksestään palkkatyöläisiä, heidän puolueitaan ja ay-liikettä. He antavat vapaaehtoisesti kapitalisteille lähestulkoon vapaat kädet ryövätä työnsä tuloksista. Sotun ja verojen jälkeen (2017) nettona 107 miljardia euro ja itselleen he ottavat vain 40 miljardia euroa. Eihän tässä ole mitään tolkkua. Siinä on kirveellä töitä.

o o o

Tulevaisuuden Suomi on matalan tuotannon ja korkean työn tuottavuuden maa. Se merkitsee jatkuvaa työtuntien vähenemistä. Mikäli sen lisäksi on vain joka kymmenes vuosi (!), parin vuoden taantuma niin väestömuutoksista riippuen 2040 työttömyysaste on 39,4–41,2 %, mutta 2060 se on 46,7–52,6 %. Kestääkö kansa tällaisen kurjuuden kasvun?   

Luokkataistelu on taitolaji. Sen kapitalistit osaavat. Nyt pikkunen kapitalisti pieksee jättiläismäistä työväenluokkaa mielin määrin. Työväenliike pyörittelee vain peukaloitaan. Kymmenet vasemmiston kuppikunnat ovat etääntyneet palkkatyöläisistä, sillä ne eivät osaa luoda yhteistä vahvaa rintamaa. Jokaisen pikkuruisen omat pikkuruiset edut ajavat yhteisen edun edelle. Luokkataistelu on muuttunut yksipuoliseksi. Siksi työläiset häviävät.                  

Tilastot kertovat karua kieltä politiikasta, joka tuottaa kurjuutta kiihtyvällä vauhdilla. Siksi vasemmiston pienten kuppikuntien on löydettävä toisensa. On jo korkea aika hyväksyä se totuus, että palkkatyöläisten etujen ajaminen on yhteinen asia, tuloksia syntyy vain toimimalla yhdessä.

Kai Kontturi