27.6.20

Tulevaisuus


KURKISTUS TULEVAISUUTEEN

Kautta aikojen ihmiset ovat kuvitelleet ja rakentaneet erilaisia kuvitelmia, fantasioita tulevaisuuden maailmasta. Sen sijaan vain harvat ovat yrittäneet kuvitella miltä maailma voisi näyttää talouden ja työllisyyden kannalta. Porvarillisessa taloustieteessä ei ole sopivia teorioita tai laskentamalleja. Joskus jopa usein törmää ajatukseen, että kansantalous vaatii korkeaa matematiikkaa ja siitä synnytettäviä yhtälöitä. Se on puhdasta pötyä.

Viralliset ennustajat ovat harhaanjohtajia. Tilastokeskus ennustaa, että 1961-90 syntyneistä lähes puolet 1991-2005 syntyneistä on jokainen elossa ja maassa vuonna 2070. Ennuste on vähintään puhdasta pötyä.

Nykyinen bruttokansantuote (bkt) perustuu 1700-luvulla vaikuttaneen Adam Smithin teoriaan, joka jättää pois laskuista noin puolet tuotannosta.1800-luvulla myös Karl Marx tutki kapitalistista taloutta ja löysi sitä ohjaavan ihmisistä riippumattoman arvolain.

Siitä huolimatta porvarillinen taloustiede ei tiedä, ei ainakaan hyväksy sitä, että aina kaikki tavarat tuotetaan varastoon, josta ne myydään edelleen käyttöön ja lopulta kulutukseen. Se hylkää tämän tavaravarastoissa olevan arvo-osan, noituu sen olemattomiin, vaikka varastoja kulutetaan ja työllä uusitaan joka hetki. Meillä varastot uusitaan keskimäärin 1,8 kertaa vuodessa.

Kapitalismin kannalta bkt on hieno järjestelmä, vaikka sen tulot ja menot eivät mene tasan. Ne eivät hyvän kirjanpitotavan mukaan vaikuta toisiinsa, ne eivät korreloi. Siksi sitä on helppo manipuloida ja järjestellä poliittisen vaatimusten mukaan. Se on poliittisesti tarkoituksenmukainen, mutta ei missään suhteessa luotettava kansantalouden mittari.

Tuotanto (kokonaistuotos) on ainoa talouden perustan kestävä mitta. Suomessa sitä ryhdyttiin julkaisemaan vasta vuonna 1998. Kun kansantalouden muut osat ovat tiedossa, voidaan helposti selvittää koko tuotannon rakenne ja tehokkuus. Jakamalla tuotanto tehdyillä työtunneilla saadaan esiin oikea työn tuottavuus ja tarvittaessa myös toisinpäin, jos tuottavuus tunnetaan.

Samalla, kun ryhdyttiin julkaisemaan tuotannon lukuja, lopetettiin todellisten työtuntien kerääminen ja siirryttiin ns. työvoimatutkimukseen. Se tehdään kyselynä puhelimitse. Sillä kuten kyselytutkimuksilla yleensäkin, voidaan tuloksia järjestellä tarpeen mukaan. Samalla työpaikat nostettiin työllisyyden mitaksi.

Työllisyyden mittaamisessa työtunnit unohdetaan, kun lyhyet pätkätyöt lisäävät työpaikkoja, parantavat työllisyyttä vähenevistä palkallisista työtunneista huolimatta. Heti ensimmäisenä tutkimusvuonna työtunnit lisääntyivät 2,7 %. Nyt haamutunnit ovat lähes kuusikertaa enemmän. Näin ”tutkimus” kaunistaa työllisyys/työttömyys lukuja, mutta samalla heikentää työn tuottavuutta.

Pitkäaikaisella tilastollisella seurannalla (tuotanto, tuonnit, tuottavuus) päästään lähelle todellisia tehtyjä tunteja. Oikaisemalla tutkimuksen haamutunnit saadaan oikea työn tuottavuus ja ainekset tulevaisuuden ennakointiin.

Kansantalouden kehityksen suhteen on erityisesti korostettava, että kukaan ei todella tiedä mitään tulevaisuudesta, mutta menneisyyden tietojen perusteella taloutta voidaan mielekkäästi ennakoida. Lisäksi yleinen käsitys tulevasta maailmanlaajuisesta kehityksestä on hyvää ainesta. Arvolain perusteella tiedetään, että yritysten välisen kilpailun vuoksi työn tuottavuus kasvaa lähes aina tuotantoa nopeammin - työn tarve vähenee ja työttömyys lisääntyy. Tähän vaikuttaa myös ennakoimaton väestökehitys mm. syntyvyys.   

Euroopan unioniin liittymisen jälkeen on tapahtunut rajuja muutoksia. 1980-luvulla tuotanto kasvoi 50,5, mutta työn tuottavuus poikkeuksellisesti vain 46,2 prosenttia silloin työtunnit lisääntyivät. Mutta EU:n ennakkoehtojen toteutus muutti kaiken.

Ensin poistettiin pääomien liikkumisen esteet. Niinpä pankit ottivat mielettömät määrä ulkomaisia lainoja, kasvattivat taseitaan. Nyt, kun rahaa oli, pankit antoivat sitä kaikille halukkaille. Lukemattomat yritykset ja yksityisetkin velkaantuivat. Toiseksi toteutettiin tavaroiden palvelusten vapaa liikkuminen. Tuonti lisääntyi hurjasti. Sen seurauksena 50 000 kotimarkkinayritystä menin nurin. Siitä syntyi pankkikriisi ja tuotannon kasvu hidastui oleellisesti. Työttömyys lisääntyi dramaattisesti.

Tilastokeskus antaa kuitenkin toisenlaisen kuvan. Sen mukaan vuonna 2019 työttöminä oli vain 3,5 %. Kun kukaan ei moista usko, se tekee uskomattoman tempun ottamalla työttömyyslukuun mielettömän määrän vanhuuseläkeläisiä ja saa siitä huolimatta työttömyydeksi olemattomat 164 tuhatta henkeä, 6 %.

Samanlainen haamuleikki jatkuu työtunneilla. Kun työvoimatutkimuksen mukaan tunneista poistetaan haamutunnit, jää todella tehtyjä työtunteja 3633 miljoonaa. Kun tarjolla oli 4775 miljoonaa tuntia, haaskattiin työttömyyteen 23,9 %. Siitä puuttuvat (120000 henkilön) vaikeasti työllistettävien tunnit.

Kaudella 1994–2018 edellisiin kausiin verraten kasvuvauhti hidastui, niin siitä huolimatta talous kasvoi. Sitten tuli lama. Kasvu pysähtyi kuin seinään. Kului kymmenen vuotta ennen kuin lamaa edeltänyt tuotannon taso saavutettiin. Ja kas! kului vain parivuotta, kun tuli uusi romahdus. Nyt kaikki merkit viittaavat hitaaseen globaaliin kasvuun, joka vaikuttaa myös meille. Näyttääkin siltä, että 2019 taso saavutettaisiin vasta viidentoista vuoden kuluttua. (Kaavio).

Jos tai kun 2020 tuotanto supistuu noin 10 %, työtuntien määrä vähenee ja työttömyys lisääntyy, sillä joka tapauksessa työn tuottavuus kasvaa. Noin 352,9 miljardin euron tuotanto vähentää merkittävästi työtunteja. Siksi laaja työn puute, työttömyys (pätkätöiden tuntivajeet, työvoiman ulkopuolelle siirretyt ja piilotyöttömät) kipuaa hurjaan 1753 miljoonaan työtuntiin, 35,3 %:iin! (Taulukko)

Ennusteessa kaudella 2021–70 tuotanto on todella kivuliasta muun maailman mukana ja muassa toistuvien taantumajaksojen vuoksi. 50 vuoden kuluttua tuotanto lienee 423,7 miljardin euron tienoilla. Siihen tarvitaan ehkä/noin 1935 miljoonaa tuntia. Jos tarjolla (työikäisten määrästä riippuen) on 4602 miljoonaa tuntia, niin käyttämättä jää mielettömät 2668 miljoonaa tuntia, 58 prosenttia.

Nykyisen normaalin työvuoden perusteella se tarkoittaisi 1,5 miljoonaa henkilövuotta. Paljon riippuu työaikalaista. Onko viikkotyöaikaa ylitöineen lyhennetty jos yleensä lyhennetään. Nykyisellään hampaaton työväenliike (poliittinen ja ay-liike) tarvitsee hurjan ryhdistäytymisen, että työaikaa oleellisesti lyhennettään palkkaa alentamatta. Tehtäköön sen suhteen mitä tahansa, se ei kuitenkaan poista työn ja pääoman välistä syvenevää ristiriitaa.  

Ennusteet ovat kuitenkin aina ennusteita. Ne eivät koskaan toteudu sellaisenaan. Kansantalous ja koko yhteiskunta sisältää rajattoman määrän muuttuvia tekijöitä. Se on kuitenkin varmaa, että kapitalismin ihmisten tahdosta riippumaton arvolaki pakottaa kapitalistit keskinäiseen kilpailuun. Häviäjä poistuu tuotannosta ja pääomat keskittyvät harvojen omaisuudeksi. Olkoon miten tahansa, niin tämän verisen kapitalistien välisen kilpailun maksavat palkkatyöläiset, työväenluokka Siksi kapitalistien ja palkkatyöläisten etujen välinen ristiriita kärjistyy.

Niin sanotut kehittyneet teollisuusmaat ovat joutuneet pysyvään hitaan kasvun aikaan. Heillä ei ole siitä pois pääsyä. Globaali kapitalismi on yleisen kriisin vanki - työtunnit vähenevät, työttömyys ja kurjuus lisääntyvät. Kautta aikojen ihmiset ovat kuvitelleet ja rakentaneet omaa tulevaisuuden maailmaansa. Ehkä nyt maailman alta kaksikymppiset ja heidän jatkokseen syntyvät joutuvat, halusivat tai ei, vapauttamaan maailman kapitalismin yleisestä kriisistä lakkauttamalla kapitalistisen yksityisomistuksen.

Tulevaisuuden vaihtoehdot ovat vähissä. Siksi sosialismin aave kummittelee kapitalismin yllä!

Kai Kontturi

                   KAAVIO


                 TAULUKKO

8.6.20

Laman elvytystä



ELETÄÄN IHMEIDEN AIKAA…

Jokainen on kuullut ja lukenut, että koronaviruksen seurauksena talous ajautuu, on ajautunut talouslamaan. Tätä on toitotettu koko median voimalla ja jokainen uskoo ja luulee tietävänsä, että niin se on; koronan vuoksi talous lamaantui. Mutta kuten aina, niin valtamedia levittää siitä valheita herkeämättä.

Tietysti on kiistatonta, että koronan vuoksi taloutta tuhottiin ihan tietoisesti. Talouden taantuma ja jopa todellisen talouspulan merkit ilmaantuivat jo viimevuoden lopulla. Siitä huolimatta kaikki torvet huusivat, että nyt menee taloudessa lujaa. Joidenkin hentojen merkkien perusteella valtavirrasta huolimatta niin saattoi sanoakin. Sen toitottamisen juju oli siinä, että koronaviruksen syyllisyys saatiin näyttämään uskottavammalta.

Laman merkit oli nähtävissä meillä, mutta ennen muuta Yhdysvalloissa taloustutkijat ja suurpääoma kävivät todella kuumina. Jos kyse olisi pelkästä koronaviruksen aiheuttamista ongelmasta, niin se olisi suhteellisen helposti korjattavissa. Mutta kun on kyse kapitalismiin kuuluvasta lamasta, tilanne on aivan toinen.

Meillä, kuten näyttää käyneen muuallakin, vuoden 2009 lamasta oli juuri ja juuri selvitty tuotannon määrässä lamaa edeltäneelle tasolle, mutta työtunnit vähenivät noin 9 %. Uuden talouslaman ilmaantuminen heti edellisen jälkeen ilman hengähdystaukoa, on järkytys koko kapitalistiselle maailmalle.

Rehelliset talousgurut ilmaisivat huolensa siitä, että tämä järjestelmän itse synnyttämä lama saattaa olla vaarallinen koko kapitalismin olemassaololle. Yhdysvalloissa arvioitiin, että lama supistaa taloutta seuraavan kymmenen vuoden aikana 3 % joka vuosi. Tämän arvion on äskettäin julkaissut Yhdysvaltojen kongressin budjettivirasto CBO (HS 3.6.20).

Kun Yhdysvaltoja on pidetty koko kapitalistisen maailman talouden veturina, niin tieto on järkyttänyt paitsi suurpääoman omistajia myös koko järjestelmän lukemattomia ylläpitäjiä. Siksi asialle piti tehdä jotain, että harvojen käsissä ja omistuksessa oleva järjestelmä pääomien yksityinen omistus pelastuisi.

Oliko koronan ilmaantuminen vain onnellinen sattuma vai oliko sillä vielä tänään tuntemattomat tekijät. Olkoon miten tahansa, niin koskaan aiemmin ei minkään kulkutaudin vuoksi ole pantu toimeen niin järeitä, ja osin julmiakin ihmisten elämän rajoituksia. On tämä ihmeiden aikaa. Seuraukset näkyvät myöhemmin.

o o o

Suomessa on ainakin kaksi virallista porukkaa tehnyt omat mietintönsä siitä mitä koronan jälkeen. Valtiosihteeri Martti Hetemäen mukaan valtion velkaantuminen voitaisiin estää jos työllistettäisiin 240 000 työntekijää verrattuna siihen, mikä tilanne oli ennen kriisiä (HS 2,6,20). Hetemäki ei sano, että se vaatii vähintään 400 miljoonaa työtuntia lisää eikä sitä, että työtunnit koko ajan vähenevät haluttiin tai ei.

Valtiosihteeri Hetemäki ei sanallakaan komenna kapitalisteja panemaan pääomiaan töihin, että maa pelastuisi. Eihän se sellainen sovi. Elvytyksen nimissä on toimittava päinvastoin. Kapitalisteille on annettava lisää tukiaisia, sillä voittoa on tultava, oli koronaa tai ei. Samoilla linjoilla näyttää olevan myös taloustieteen tohtori Vesa Vihriälän selvitysryhmä.

Näiden herrojen työryhmien suositusten nojalla hallitus on ryhtynyt monien mielestä, kuten ennen sanottiin, veret seisauttavaan elvytykseen. Valtio ottaa uutta velkaa noin 18,8 miljardia euroa.

Oppositio on jo tehnyt politiikkaa rääkymällä hallituksen holtittomuudesta. Vaikka summa on ennen näkemätön, niin kokonaissumma 125,2 miljardia, ei nouse virallisten arvioiden perusteella kuin vajaaseen 55 %:iin, jos bkt supistuu 4,5 %. Mutta kun bkt supistuu todennäköiset 10 %, niin silloin velka ja alle 58 %:in. EU:n vaatima (!) velkaa saisi olla enintään 60 %.

Kuriositeettina kannattaa mainita, että 1990-luvun alkuun asti velka oli alle 10 % bkt:stä. Vasta EU seikkailujen alettua, velkaa alkoi tulla huimaa vauhtia.

Se on selvä, että hurjasta velan lisääntymisessä on vakavia ongelmia. Jää nähtäväksi paljonko siitä valuu suurpääomalle, joka rikkaana ei ole avun tarpeessa. Oikeisto ruikuttaa vaikka se tietää että budjettialijäämä ja velan kasvu ovat tulleet jäädäkseen. Lisäksi itse EU ottaa elvytykseen hurjat määrät velkaa. Tulevina vuosina jäsenvaltiot maksavat sen mm. korkeampina jäsenmaksuina. Sotahullut puolestaan pelkäävät, että velasta tulee jarru hävittäjähankinnoille. Elämme ihmeellisiä aikoja.

o o o

Millään velkarahalla tätä alkanutta talouslamaa ei voi hoitaa. Kaikki on kiinni tuotannosta ja työllisyydestä. Siinä suhteessa ei ole hyviä näkymiä. Päinvastoin. Äsken päättynyt lama kesti tuotannon määrällä mitattuna 10 vuotta. Globaalien talousnäkymien perusteella voi laskemalla arvioida, että tämän voittamiseen kuluu ainakin 15 vuotta. Samalla työttömyys lisääntyy hurjaa vauhtia. Edessä ovat kovat ajat.

Työväenliike on asetettu seinää vasten. Sen vallankahvassa oleva osa on vajonnut syvälle opportunismin suohon. On pelättävissä, että siellä se pysyykin. Siksi sen vasemmalla puolella olevien vastuu palkkatyöläisten toimeentulosta ja historian tuomareiden edessä kasvaa. Siksi voimien yhdistämisellä on kiire!

Valtamedia levittää valheita joka hetki ja herkeämättä. Kapitalistien puolesta se pelkää, että ihmiset ryntäävät kaduille ja toreilla. Valheillaan se on onnistunut hyvin, kun todellinen vasemmisto kommunisteja myöden lymyää omissa pikku, pikku kuppikunnissaan näkemättä, ymmärtämättä, mitä yhteiskunnassa tapahtuu ja on tapahtumassa. Näin siitäkin huolimatta, että tietoa on, enemmän kuin koskaan.  

Eletään ihmeiden aikaa…

Kai Kontturi