18.2.19

Kestävyysvaje


MIKÄ IHMEEN TYÖLLISYYSASTE JA KESTÄVYYSVAJE?

Näin vaalien alla, viime viikkoina on puhuttu paljon asiaa. Erityisesti vanhusten- ja lastenhoidosta. Eikä puheet jää näihin, sillä muillekin luvataan sata hyvää ja tuhat kaunista. Mutta kuten tavallista, niin vaalien jälkeen hyvät ovat pelkää sanahelinää.

Sen varmistamiseksi valtio korkeat virkamiehet on pantu asialle. He ovat kasanneet kaikkia mahdollisia menoja, että tulevaan eduskunnan taival näyttäisi talouden kannalta lähes mahdottomalle.

Kansliapäällikkö Martti Hetemäki uhoaa, että meillä on tulevalla vaalikaudella kauhea kahden miljardin kestävyysvaje. Pitkällä tähtäimellä vielä seitsemän miljardia lisää. Sen tulevan hallituksen on leikattava tavalla tai toisella, kun tavallisen tallaajan veroja ei voi enää nostaa.

o o o

Valtionvarain ministeriö ennustaa (HS 2.2.19), että talous kasvaa seuraavat kaksikymmentä vuotta tasaisesti 0,8 prosentin vuosivauhtia. Jos ja kun työn tuottavuus kasvaa helpostikin 2,5 prosenttia, työtunnit vähenevät todellinen työttömyys lisääntyy 30000 työvuoden vuosivauhtia.

Tässä suhteessa ei hyvältä näytä, mutta kyllä herra saa tässäkin mustan näyttämään valkoiselta. Näin varsinkin nyt, kun ay-liike on asettunut avoimesti työnantajien kanssa samaan rintamaan.

Vai mitä pitäisi ajatella siitä, että työläisten tärkeimmän ammattiliiton puheenjohtajan Riku Aalto ja työantajien liiton toimitusjohtaja Jaakko Hirvola julistavat Hesarin jutussa (19.2) ja valtavassa yhteiskuvassa poseeranten työantajien huolia. Yhteisymmärrys on niin saumaton, että Hirvola jopa ilmoitti, että teollisuusliiton teollisuuspoliittinen ohjelma on kuin heiltä lainattu.   

Sen jotenkin ymmärtää, että 20000 kuukausituloja nostava Aalto samaistuu herrakansaan, mutta miten Teollisuus(työväen)liitto antaa moisen veljeilyn tapahtua. Mitä ihmettä nuo duunarit oikein ajattelevat vai ajattelevatko yhtään mitään?

o o o

Jossain, ellei Tilastokeskuksessa tuossa virallisessa ajatushautomossa, on aivan tehty oivallinen keksintö. Nyt jokainen itseään kunnioittava puhuu  vain työllisyysasteesta. Yksikään herra eikä valtamedia enää puhu työttömyydestä eikä työttömyysprosentista.

Työllisyysasteessa on positiivinen lataus, kun työttömyysasteessa se on negatiivinen. Työllisyys tarkoittaa hyvinvointia, mutta työttömyys kurjuutta. Tästä näkyy kuinka duunareita viedään teuraaksi kuin lammaslaumaa.

Jos työllisyysasteen suhteen oltaisiin rehellisiä, silloin se mitattaisiin työtunneissa. Työllisyysasteen lähtökohtana on 18–64 vuotiaat. Heillä on hallussaan pyöreästi 6 miljardia työtuntia. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 niistä käytettiin 70 prosenttia. Kun työvoimatutkimuksesta poistetaan haamutunnit, oikea työllisyysaste 62 prosenttia.

Itse asiassa nämä luvut ei kerro tavalliselle duunarille hittojakaan. Niistä syntyy vain herrojen haluama mielikuva ihanasta työllisyydestä.

Tilastokeskuksen perusteella työvoiman työtunneista jäi käyttämättä 13,6 prosenttia. Kun työvoimatutkimuksen haamutunnit poistetaan, työtunneista jäi käyttämättä 500 miljoonaa tuntia 23,9 prosenttia. Nuo tunnit ovat pois ihmisten palkkapusseista.

o o o      

Teräväkyntinen kansliapäällikkö Martti Hetemäki on onnistunut kaappaamaan uskomattoman sananvallan. Sitä kuuntelevat herkällä korvalla virkamiesten lauma ja moni muu. Hänestä näyttää tulleen virkamieskunnan ylipappi, joka saarnaa muiden kirjoittamaa liturgiaa.          

Tuntuu siltä, että Hetemäki - eikä moni muukaan politiikan yläkerroksissa - ei tiedä eikä ymmärrä kansantaloudesta enempää kuin sika pohjantähdestä. Niinpä valtioneuvosto tilasi maailman suurimmalta yhdysvaltalaiselta konsultointiyhtiö McKinsey selvityksen siitä mitä Suomessa pitäisi tehdä. Kuka ihmeen pölvästi on keksinyt moisen typeryyden? Emmekö enää osaa itse mitään? Häh!    

McKinsey saarnaa ja Hetemäki perässä suurista, mutta muka välttämättömistä valtion menoista. Päällimmäisinä ovat äärimmäiset turhakkeet kuten hävittäjät ja ilmastomuutokset.

Hävittäjien hinta kertarysäyksenä on 10 miljardia euroa ja niiden elinaikaiset vähintään 30 miljardia euroa. Suomi ei niitä tarvitse, mutta Suomi USA:n sillanpääasemana tarvitsee. Suomen kannalta ilmastomuutoskin on turhake, johon ei kannata sijoittaa. Vaikka Suomi ei tuottaisi tippaakaan päästöjä, se ei näkyisi missään. Yksin USA:n armeijan päästöt ovat monikertaiset ja ovat sen määrärahojen lisääntymisen ansiosta jatkuvassa kasvussa.   


Väylähankkeet ovat suurelta osin aiheellisia, kun unohdetaan rautatie Jäämerelle. Sen sijaan puheet ikäihmisten suurista määristä on täyttä pötyä, tietoinen valhe, kun ennustekuvitelman mukaan yksikään 1961 jälkeen syntynyt ei kuole ennen kuin on täyttänyt 80 vuotta.  

Konsulttiyhtiö McKinsey on sitä mieltä, että Suomen on uudelleen koulutettava miljoonan ihmistä. Nämä ihmiset on koulutettava ammatteihin, joita ei ole. Kaiken kukkuraksi kukan ei tiedä mitä ne mahdollisesti voisivat olla. Kaunista!

o o o
                                                                             
Suomessa ei ole kestävyysvajetta, on vain äärimmäisen vinoutunut tulonjako.
Kun kansantulo lasketaan oikein. Silloin nähdään, että 1990 - 2017 työttömien ja eläkeläisten lisääntymisen vuoksi sosiaalitulojen netto kasvoi 8,0 miljardia, mutta julkisen talouden nettotulo supistui 14,5 miljardia euroa. Palkkojen netto supistui 17,4 miljardia, kun yksityinen nettovoitto kasvoi 23,9 miljardia euroa.

Perumalla vuoden 1991 jälkeen suurpääomalle, yritysten, osinkojen ja muut suurituloisten verohelpotukset, asiat ovat laakista kunnossa.

Näin vaalien alla luvataan sata hyvää ja tuhat kaunista. Nyt jenkkikonsulttien ja Tilastokeskuksen ajatushautomot johtavat äänestäjiä harhaan. Ne varmistavat, että hallitusneuvotteluissa vaalilupaukset mitätöidään – ellemme valitse eduskuntaa, joka määrätietoisesti supistaa kasvaneet tuloerot ja mitätöi puheet työllisyysasteesta ja kestävyysvajeesta. Kaikki riippuu sinusta ja minusta.

Kai Kontturi