KUMMALLISTA KIIKAROINTIA
Valtioiden päämiehiä on kokoontunut Etelä-Koreaan maailiskuun 2012 ydinaseseminaariin.
Suomesta presidentti Sauli Niinistö ja Yhdysvalloista Barak Obama ovat käyttäneet tilaisuuden hyväkseen ja käyneet kiikareilla katsomassa miltä Pohjois-Korea näyttää!
Herrat tuntuvat olevan oman propagandansa uhreja: suljettua maata pääsee katsomaan vain aidan takaa tai panssareilla – ei passilla.
Voi näitä aikoja!
Kai Kontturi
26.3.12
21.3.12
Haamuja ennusteessa
JOKAINEN VUOSINA 1976–90 SYNTYNYT ON ELOSSA 2055
Helsingin Sanomat (12.3.12) kertoi pääkirjoituksessa, että tällä vuosisadalla syntyvistä puolet elää lähelle sataa vuotta.
Väestö ikääntyy syntymästään asti. Se on selvä, mutta huoltosuhteen huonontuminen ei. Huoltosuhde tarkoittaa lasten (alle 15) ja vanhusten (yli 64) yhteistä määrää verrattuna työikäisten (15–64) määrään. Vuonna 1960 se oli 60, mutta 2010 vain 52 prosenttia. Nyt Tilastokeskus ennustaa, että 2055 se on 77 prosenttia. Huoltosuhteen heikkeneminen johtuu siitä, että silloin 65 vuotta täyttäneiden määrä on 1 726 000 henkeä, lähes kaksikertainen nykyiseen verraten.
Ennuste koskee pienentyneitten ikäluokkien aikaa. Ennusteessa on yli 80 vuotiaita 616 tuhatta eli lähes kolmenkertainen määrä nykyiseen verraten. Ikäluokissa 65–79 vuotiaat on 960 tuhatta eli jokainen kaudella 1976–1990 syntyneistä on silloin maassa ja elossa. Lisäksi yli 64 vuotiaita maahanmuuttajia on 150 000.
Ennuste on mahdoton, mutta kuten joskus ennen, sen mahdottomuuden vuoksi se on muuttunut uskottavaksi – varsinkin, kun samat ennusteiden laatimisohjeet koskevat koko Eurooppaa!
Ilmeisesti ja parhaassa tapauksessa käy kuitenkin niin, että maassa ja elossa on nykyistä enemmän 9 prosenttia yli 80 vuotiaiden ja 15 prosenttia 65–79 vuotiaiden ikäluokista. Mikäli niin käy, silloin yli 64 vuotiaiden määrä on 896 tuhatta. Sotien jälkeen syntyneistä ikäluokista yhä useampi saavuttaa 65 vuoden iän ja elävät aikaisempia sukupolvia pitempään.
Maahanmuuttajat ovat yleensä nuorta väkeä, josta vain osa jää pysyvästi maahan joten ennusteen kaudella heistä vain marginaalinen ryhmä ehtii eläkeikään.
Syntyvyyden perusteella voi suhteellisen helposti laskea, että eläkeikäisten määrä ei koskaan ylitä miljoonan rajaa. Siihen ei yksinkertaisesti elossa olevan väestön määrä riitä! On hämmentävää, että yksikään arvostettu tutkimuslaitos ei ole asettanut ennusteita kyseenalaiseksi ja oikaisut väärää tietoa, vaikka sitä pidetään työura- ja eläkepolitiikan perustana.
Kai Kontturi
Helsingin Sanomat (12.3.12) kertoi pääkirjoituksessa, että tällä vuosisadalla syntyvistä puolet elää lähelle sataa vuotta.
Väestö ikääntyy syntymästään asti. Se on selvä, mutta huoltosuhteen huonontuminen ei. Huoltosuhde tarkoittaa lasten (alle 15) ja vanhusten (yli 64) yhteistä määrää verrattuna työikäisten (15–64) määrään. Vuonna 1960 se oli 60, mutta 2010 vain 52 prosenttia. Nyt Tilastokeskus ennustaa, että 2055 se on 77 prosenttia. Huoltosuhteen heikkeneminen johtuu siitä, että silloin 65 vuotta täyttäneiden määrä on 1 726 000 henkeä, lähes kaksikertainen nykyiseen verraten.
Ennuste koskee pienentyneitten ikäluokkien aikaa. Ennusteessa on yli 80 vuotiaita 616 tuhatta eli lähes kolmenkertainen määrä nykyiseen verraten. Ikäluokissa 65–79 vuotiaat on 960 tuhatta eli jokainen kaudella 1976–1990 syntyneistä on silloin maassa ja elossa. Lisäksi yli 64 vuotiaita maahanmuuttajia on 150 000.
Ennuste on mahdoton, mutta kuten joskus ennen, sen mahdottomuuden vuoksi se on muuttunut uskottavaksi – varsinkin, kun samat ennusteiden laatimisohjeet koskevat koko Eurooppaa!
Ilmeisesti ja parhaassa tapauksessa käy kuitenkin niin, että maassa ja elossa on nykyistä enemmän 9 prosenttia yli 80 vuotiaiden ja 15 prosenttia 65–79 vuotiaiden ikäluokista. Mikäli niin käy, silloin yli 64 vuotiaiden määrä on 896 tuhatta. Sotien jälkeen syntyneistä ikäluokista yhä useampi saavuttaa 65 vuoden iän ja elävät aikaisempia sukupolvia pitempään.
Maahanmuuttajat ovat yleensä nuorta väkeä, josta vain osa jää pysyvästi maahan joten ennusteen kaudella heistä vain marginaalinen ryhmä ehtii eläkeikään.
Syntyvyyden perusteella voi suhteellisen helposti laskea, että eläkeikäisten määrä ei koskaan ylitä miljoonan rajaa. Siihen ei yksinkertaisesti elossa olevan väestön määrä riitä! On hämmentävää, että yksikään arvostettu tutkimuslaitos ei ole asettanut ennusteita kyseenalaiseksi ja oikaisut väärää tietoa, vaikka sitä pidetään työura- ja eläkepolitiikan perustana.
Kai Kontturi
16.3.12
Eläkkeet ja rahoituspohja
KESTÄÄKÖ VAI EIKÖ KESTÄ?
Helsingin Sanomat kertoi (12.3.12), että tällä vuosituhannella syntyneistä joka toinen elää lähes satavuotiaiksi. Nykyisellään se tarkoittaisi, että työurat olisivat 30–40 vuotta ja eläkkeellä olo toiset 30–40 vuotta. Niinpä lehti kysyy kestääkö rahoituspohja, ellei koroteta eläkeikää, eläkemaksuja ja tyydytä pienempiin eläkkeisiin.
Tässä on kyse yhdestä osasta elämää suuremmasta huijauksesta. Sillä yritetään haalia lisää rahaa, pääomia, eläkevakuutuslaitoksille. Meillä tätä huijausta on harjoitettu pitkään, mutta nyt sitä johdetaan EU:sta. Se on antanut muutama vuosi sitten ohjeet valtioiden tilastolaitoksille siitä, miten väestöennuste on laadittava.
Ohjeen ytimenä on, että ennuste ei saa olla alakanttiin. Tilastokeskusta kerrottiin, että siksi 30.9.2009 julkaistu ennuste tehtiin yläkanttiin. Sitä ei myönnetty, että vain iäkkäitten määrää kasvatettiin, vaikka niin tehtiin. Vuonna 1975 syntyvyys oli jo alhainen ja maastamuutto korkea. Niistä voi laskea, että vuoden 2040 kohdalla ennusteen yli 64 vuotiaissa on 765 tuhatta haamua, joille ei koskaan makseta eläkettä joten rahoituspohja kestää.
Vuonna 2005 hyväksytty eläkelaki rankaisee työläisiä työttömyydestä ja pienestä palkasta kovalla kädellä – rankaisee syytöntä työn puutteesta!
Media sai kansan riemuitsemaan, kun vanhaa eläkelakia muutettiin niin, että eläke kertyy jo 18 ikävuodesta alkaen ja jatkuu 63 ikävuoteen saakka. Täyteen eläkkeeseen tarvitaan nyt entisen 40 vuoden sijasta 45 vuotta. Se pidensi työuraa viisi vuotta ja muutti eläkkeen laskentaperusteet radikaalisti huonompaan suuntaan. Aiemmin eläkepalkka laskettiin viimeisten työvuosien palkoista ja tehdyistä työkuukausista. Enää ei lasketa eläkepalkkaa, nyt kunkin eläke lasketaan 45 vuoden palkkasummasta. Ensimmäisen 34 vuoden aikana eläkettä kertyy 1,5 ja seuraavan 11 vuoden aikana 1,9 prosenttia. Lopuksi eläkettä leikataan elinajan odotteella, jota pidentää ennusteeseen ujutetut haamut – ne eivät odota eivätkä koskaan saa eläkettä.
Jos työuran aikana työntekijä on saanut alussa vähemmän ja lopussa enemmän palkkaa, mutta 45 vuoden ajalta keskimäärin 20 986 euroa vuodessa, silloin hänen eläkekertymäksi tulee hieman yli 1,6 prosenttia vuodessa ja koko työuran ajalta 72,2 prosenttia. Siten keskimääräisestä palkasta tulee eläkettä 15 149 euroa, mutta elinajan odotteen vähennyksen jälkeen 14 619 euroa vuodessa, 1 218 euroa kuukaudessa.
Mutta työelämään pääsee myöhään ja usein se alkaa ja jatkuu tasaisesti pätkätöinä ja jos palkka pysyy tasaisena, niin kaikki menee huonommaksi. Vuonna 2010 pätkätöitä teki 41 prosenttia palkansaajista. Jos heidän saamansa palkan työntekijä saa tasaisesti koko työuran ajan eli keskimäärin 10 424 euroa vuodessa, siitä tulee eläkekertymäksi hieman yli 0,9 prosenttia vuodessa ja koko ajalta 41,9 prosenttia. Keskimääräisestä vuosipalkasta se tekee eläkkeenä 4 372 euroa vuodessa ja elinajan odotteen jälkeen 4 219 euroa vuodessa, 352 euroa kuukaudessa.
Työn puutteesta syyttömiä työntekijöitä rangaistaan kovalla kädellä. Kaikki ennusteet viittaavat siihen, että ainakin vuosisadan loppuun asti tuotanto kasvaa työn tuottavuutta hitaammin, joten työt vähenevät ja pätkätyöläisten määrä lisääntyy ja heillä vuotuinen palkkasumma pienenee. Siksi yhä useampi saa aikanaan vain pienen pientä eläkettä.
Siis; kestääkö rahoituspohja? Kyllä kestää, mutta kansa ei kestä. Kapitalismi on ajautumassa sellaiseen umpikujaan, josta se ei enää pääse pois!
Kai Kontturi
Helsingin Sanomat kertoi (12.3.12), että tällä vuosituhannella syntyneistä joka toinen elää lähes satavuotiaiksi. Nykyisellään se tarkoittaisi, että työurat olisivat 30–40 vuotta ja eläkkeellä olo toiset 30–40 vuotta. Niinpä lehti kysyy kestääkö rahoituspohja, ellei koroteta eläkeikää, eläkemaksuja ja tyydytä pienempiin eläkkeisiin.
Tässä on kyse yhdestä osasta elämää suuremmasta huijauksesta. Sillä yritetään haalia lisää rahaa, pääomia, eläkevakuutuslaitoksille. Meillä tätä huijausta on harjoitettu pitkään, mutta nyt sitä johdetaan EU:sta. Se on antanut muutama vuosi sitten ohjeet valtioiden tilastolaitoksille siitä, miten väestöennuste on laadittava.
Ohjeen ytimenä on, että ennuste ei saa olla alakanttiin. Tilastokeskusta kerrottiin, että siksi 30.9.2009 julkaistu ennuste tehtiin yläkanttiin. Sitä ei myönnetty, että vain iäkkäitten määrää kasvatettiin, vaikka niin tehtiin. Vuonna 1975 syntyvyys oli jo alhainen ja maastamuutto korkea. Niistä voi laskea, että vuoden 2040 kohdalla ennusteen yli 64 vuotiaissa on 765 tuhatta haamua, joille ei koskaan makseta eläkettä joten rahoituspohja kestää.
Vuonna 2005 hyväksytty eläkelaki rankaisee työläisiä työttömyydestä ja pienestä palkasta kovalla kädellä – rankaisee syytöntä työn puutteesta!
Media sai kansan riemuitsemaan, kun vanhaa eläkelakia muutettiin niin, että eläke kertyy jo 18 ikävuodesta alkaen ja jatkuu 63 ikävuoteen saakka. Täyteen eläkkeeseen tarvitaan nyt entisen 40 vuoden sijasta 45 vuotta. Se pidensi työuraa viisi vuotta ja muutti eläkkeen laskentaperusteet radikaalisti huonompaan suuntaan. Aiemmin eläkepalkka laskettiin viimeisten työvuosien palkoista ja tehdyistä työkuukausista. Enää ei lasketa eläkepalkkaa, nyt kunkin eläke lasketaan 45 vuoden palkkasummasta. Ensimmäisen 34 vuoden aikana eläkettä kertyy 1,5 ja seuraavan 11 vuoden aikana 1,9 prosenttia. Lopuksi eläkettä leikataan elinajan odotteella, jota pidentää ennusteeseen ujutetut haamut – ne eivät odota eivätkä koskaan saa eläkettä.
Jos työuran aikana työntekijä on saanut alussa vähemmän ja lopussa enemmän palkkaa, mutta 45 vuoden ajalta keskimäärin 20 986 euroa vuodessa, silloin hänen eläkekertymäksi tulee hieman yli 1,6 prosenttia vuodessa ja koko työuran ajalta 72,2 prosenttia. Siten keskimääräisestä palkasta tulee eläkettä 15 149 euroa, mutta elinajan odotteen vähennyksen jälkeen 14 619 euroa vuodessa, 1 218 euroa kuukaudessa.
Mutta työelämään pääsee myöhään ja usein se alkaa ja jatkuu tasaisesti pätkätöinä ja jos palkka pysyy tasaisena, niin kaikki menee huonommaksi. Vuonna 2010 pätkätöitä teki 41 prosenttia palkansaajista. Jos heidän saamansa palkan työntekijä saa tasaisesti koko työuran ajan eli keskimäärin 10 424 euroa vuodessa, siitä tulee eläkekertymäksi hieman yli 0,9 prosenttia vuodessa ja koko ajalta 41,9 prosenttia. Keskimääräisestä vuosipalkasta se tekee eläkkeenä 4 372 euroa vuodessa ja elinajan odotteen jälkeen 4 219 euroa vuodessa, 352 euroa kuukaudessa.
Työn puutteesta syyttömiä työntekijöitä rangaistaan kovalla kädellä. Kaikki ennusteet viittaavat siihen, että ainakin vuosisadan loppuun asti tuotanto kasvaa työn tuottavuutta hitaammin, joten työt vähenevät ja pätkätyöläisten määrä lisääntyy ja heillä vuotuinen palkkasumma pienenee. Siksi yhä useampi saa aikanaan vain pienen pientä eläkettä.
Siis; kestääkö rahoituspohja? Kyllä kestää, mutta kansa ei kestä. Kapitalismi on ajautumassa sellaiseen umpikujaan, josta se ei enää pääse pois!
Kai Kontturi
3.3.12
Kestävyysvaje
MISTÄ TULEE VALTION KESTÄVYYSVAJE?
Mistä tunnet viimeaikaisen EU:n? Ilmeisesti siitä, että se vaatii meiltä lisää rahaa ja takauksia ja siitä, että se on pakottanut etelän velkaisia maita yksityistämään tuottavia yrityksiään ja leikkaamaan julkisia menoja. Meno on ollut todella hurjaa, vaikka vain kreikkalaiset ovat panneet näyttävästi hanttiin.
Meillä hallitus etunenässä Katainen ja Urpilainen vaahtoavat kestävyysvajeesta eli siitä, että menot ovat tuloja suuremmat. Sen vuoksi on sopeuduttava, on leikattava ja vielä leikattava sekä nostettava veroja.
Tosiasiassa meillä ei ole mitään kestävyysvajetta, jota hallitukset eivät olisi tietoisesti tehneet. Vuodesta 1993 tähän saakka yritysveroja on leikattu 71 prosentilla, osinkoveroja 70 prosentilla ja pääomaveroja 40 prosentilla. Lisäksi on poistettu varallisuusvero ja yritysten kelamaksut yhteensä noin miljardi euroa.
Vuoden 2010 tuloihin verraten vuoden 2012 pääomaveroa nostettiin 30 miljoonaa euroa, mutta yritysveroa laskettiin 260 miljoonaa euroa. Osinkovero oli ennen progressiivinen, mutta sen verotus poistettiin kokonaan. 2005 alkaen sitä on peritty tasaverona. Tälle vuodelle osinkoveroa alennettiin 2 980 miljoonalla eurolla – neljänneksellä. Yhteensä tälle vuodelle suurpääoman veroja on alennettu 3 210 miljoonaa siis 3,2 miljardia euroa.
Onko tämä vastuullisuutta? Näinkö turvataan hyvinvointivaltio?
Vuodesta 1993 tehdyt kaikki lailliset verovarkaudet ovat kasvattaneet toimintaylijäämät pilviin. Vuoden 2010 toimintaylijäämässä kolmannes, 11,9 miljardia, oli verohelpotuksia. Tänä vuonna siihen tulee lisää 3,2 miljardia euroa. Nämä suurpääomalle tehdyt lahjoitukset ovat synnyttäneet kestävyysvajeen, jonka suuruudesta hallituspuolueet ovat nyt eri mieltä. Olkoon se kuinka suuri tahansa, niin kestävyysvajetta ei paikata suurpääoman voitoista. Se pannaan meidän tavallisten eläkeläisten ja palkansaajien maksettavaksi.
On siis odotettavissa todella hurjaa menoa. Enää ei riitä, että kuntauudistuksella suurin osa maasta tehdään asumiskelvottomaksi. Kestävyysvaje leikataan tavalla tai toisella kansan toimeentulosta. Se on EU:n ja Kataisen hallituksen vastuunkantoa.
Tuntuu todella pahalta sanoa, että nyt kansa saa, minkä se vaaleissa tilasi!
Kai Kontturi
Mistä tunnet viimeaikaisen EU:n? Ilmeisesti siitä, että se vaatii meiltä lisää rahaa ja takauksia ja siitä, että se on pakottanut etelän velkaisia maita yksityistämään tuottavia yrityksiään ja leikkaamaan julkisia menoja. Meno on ollut todella hurjaa, vaikka vain kreikkalaiset ovat panneet näyttävästi hanttiin.
Meillä hallitus etunenässä Katainen ja Urpilainen vaahtoavat kestävyysvajeesta eli siitä, että menot ovat tuloja suuremmat. Sen vuoksi on sopeuduttava, on leikattava ja vielä leikattava sekä nostettava veroja.
Tosiasiassa meillä ei ole mitään kestävyysvajetta, jota hallitukset eivät olisi tietoisesti tehneet. Vuodesta 1993 tähän saakka yritysveroja on leikattu 71 prosentilla, osinkoveroja 70 prosentilla ja pääomaveroja 40 prosentilla. Lisäksi on poistettu varallisuusvero ja yritysten kelamaksut yhteensä noin miljardi euroa.
Vuoden 2010 tuloihin verraten vuoden 2012 pääomaveroa nostettiin 30 miljoonaa euroa, mutta yritysveroa laskettiin 260 miljoonaa euroa. Osinkovero oli ennen progressiivinen, mutta sen verotus poistettiin kokonaan. 2005 alkaen sitä on peritty tasaverona. Tälle vuodelle osinkoveroa alennettiin 2 980 miljoonalla eurolla – neljänneksellä. Yhteensä tälle vuodelle suurpääoman veroja on alennettu 3 210 miljoonaa siis 3,2 miljardia euroa.
Onko tämä vastuullisuutta? Näinkö turvataan hyvinvointivaltio?
Vuodesta 1993 tehdyt kaikki lailliset verovarkaudet ovat kasvattaneet toimintaylijäämät pilviin. Vuoden 2010 toimintaylijäämässä kolmannes, 11,9 miljardia, oli verohelpotuksia. Tänä vuonna siihen tulee lisää 3,2 miljardia euroa. Nämä suurpääomalle tehdyt lahjoitukset ovat synnyttäneet kestävyysvajeen, jonka suuruudesta hallituspuolueet ovat nyt eri mieltä. Olkoon se kuinka suuri tahansa, niin kestävyysvajetta ei paikata suurpääoman voitoista. Se pannaan meidän tavallisten eläkeläisten ja palkansaajien maksettavaksi.
On siis odotettavissa todella hurjaa menoa. Enää ei riitä, että kuntauudistuksella suurin osa maasta tehdään asumiskelvottomaksi. Kestävyysvaje leikataan tavalla tai toisella kansan toimeentulosta. Se on EU:n ja Kataisen hallituksen vastuunkantoa.
Tuntuu todella pahalta sanoa, että nyt kansa saa, minkä se vaaleissa tilasi!
Kai Kontturi
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
