AMERIKKALAINEN UNELMA
Jokainen on varmasti kuullut puhuttavan amerikkalaisesta
unelmasta. Sen mukaan Amerikassa jokainen voi nousta ryysyistä rikkauteen. Ajatus
taitaa olla vanhentunut. Siitä puhutaan yhä harvemmin. Miksi niin on käynyt,
sitä pitää tarkastella vähän lähemmin.
Kansantalouden mittana on bruttokansantuote, bkt on järjestelmä,
joka antaa hyvät mahdollisuudet tulosten manipulointiin. Siitä taas seuraa,
että kaikki muutkin kansantalouden tilastot voivat joutua politiikan uhriksi.
Näin voi käydä väestötilastojenkin.
Kansantalouden tilinpidon hyvänä esimerkkinä ovat
Yhdysvallat. Se kohtelee kaikkia kansantalouden tilastoja varsin
vapaamielisesti. Yhtenä sen uhrina käyvät väestötilastot. Poliittinen tarkoituksenmukaisuus
on vaatinut, että alle 15 vuotiaiden määrästä (2029) on siirretty 30,6
miljoonaa työikäisiin. Siten työikäisten määrä on 253,0 miljoonaa. Kun siitä
vähennetään opiskelijat ja työvoiman ulkopuolelle siirretyt 63,5 miljoonaa jää työvoimaksi
165,7 miljoonaa, 50,2 % työikäisistä.
Kun työllisten määrä on 159,9 miljoonaa, on työttömyys 5,8
miljoonaa 3,5 %, mutta työllisyysaste vain 63,2 %. (Katso Taulukko). Tällainen
työttömyysluku palvelee amerikkalaista unelmaa. Taulukosta on kuitenkin helppo
päätellä, että todellinen työttömien määrä on lähes kymmenkertainen.
Tässä kannattaa lisäksi todeta, että Tanskassa työvoimaa on
82 % työikäisistä ja meilläkin Työministeriö arvioi (2007), että se voisi olla jopa
83 %.
Toisena vapaamielisyyden uhrina on bkt. Yhdysvallat rakentaa
myös sen palvelemaan amerikkalaista unelmaa. Siinä käytetään niin sanottua
hedonista menetelmää. Lyhyesti sanottuna se tarkoittaa, että kunakin vuonna tuotettu
arvo arvioidaan uudelleen laskemalla sille sen tulevaisuudessa saatava mahdollinen
hyöty. Eli jos tänä vuonna tuotettu arvo on sata, niin tulevaisuuden oletetun hyödyn
vuoksi sen arvo bkt:ssä onkin vaikka sataneljäkymmentä.
Alkujaan hedonisen menetelmän merkitys oli varsin vähäinen,
mutta vuoden 2006 jälkeen sen merkitys ja määrä alkoi nopeasti kasvaa. Siihen
sakka hedonin luova lisä kasvatti bkt:tä alle 8 %, mutta jo 2010 luova lisä oli
13,8 % ja vauhti kiihtyi kovaa vauhtia.
Kaudella 2003- 2019 virallisen tiedon mukaan bkt kasvoi
10 731 miljardista 21 400 miljardiin dollariin. Keskimäärin kasvu oli
4,7 % vuodessa. Mutta esimerkiksi kaudelle 2011- 2014 sisältyy mahdottomia (6,5
%, 5,8, 2,2 ja 8,5 %:in) kasvun vuosia. Luvut ovat tuulesta temmattuja, mutta
mielettömän kokonsa vuoksi niihin uskotaan. Tässä toimii vanha ajatus; mitä
suurempi vale sitä helpommin se uskotaan todeksi.
Todellinen bkt ilman hedonista luovaa lisää näyttää olevan
14 275 miljardia dollaria. Silloin keskikasvu on 2,5 % vuodessa. (Kaavio) Tämä
näyttää oikealta ja sitä puoltaa mm. se, että silloin työn tuottavuus olisi
52,82 $/tunti, joka nykykurssin mukaan on 57,57 €/tunti. Suomessa työn tuottavuus
oli 55,67 €/tunti.
Kun tiedetään, että yhtäältä Yhdysvalloissa henkilötyövuodet
ovat tavattoman pitkiä ja lomat olemattomia, niin ylenmääräinen rasitus vähentää
työntekijöiden työn tehokuutta. Toisaalta sama tehokuutta heikentävä vaikutus
on turvattomilla ja nopeasti vaihtuvilla pätkätöillä.
Näin ollen vuonna 2019 hedonista luovaa lisää, bkt:hen
pumpattua ilmaa olisi uskomattomat 49,9 %. Mikäli työn tuotavuus onkin Suomea
heikompi, niin todellisuus muuttuu entistä surkeammaksi.
Yhdysvaltoja rasittaa se, että bkt:stä 77 % on mitään
tuottamattomia palveluja. Siksi se joutuu elämään tuonnin varassa. Kauppataseen
alijäämän on mieletön. Se on synnyttänyt huimaavat velat, jotka kasvavat koko
ajan ja vääjäämättä.
Yhdysvallat on tuhonnut amerikkalaisen unelman, mutta sen se
salaa keinoja kaihtamatta. Tässä salailussa keskeisellä sijalla on sen
sotilaallinen läsnäolo kaikkialla maailmassa. Salailusta huolimatta Yhdysvallat
ajautuu kiihtyvällä vauhdilla umpikujaan, josta sillä ei ole rauhanomaista
ulospääsyä.