10.12.22

HÄTÄVALHE, VALHE JA LOPUKSI TILASTO

 

HÄTÄVALHE, VALHE, EMÄVALHE JA LOPUKSI TILASTO 

Aikojen kulussa on moneen kertaan tullut osoitettua ja toistettua, että Tilastokeskuksen tuottamiin tilastoihin ei voi luottaa. Tässä suhteessa Kansantalouden tilinpito on aivan uskomatonta sekoilua. Sen jälkeen, kun Kansantalouden tilinpidon taulukoitten julkaiseminen paperilla lopetettiin, homma on mennyt todella kurjaksi. Edes alkeellisimmista kirjanpitotavoista ei voi edes haaveilla.

Kaikki on yhtä pötkylää, eikä mikään täsmää.  Paperiversion aikana oli käytössä alkeellinen kaksipuolinen tilinpito. Ensin, toisella puolella olivat tulot ja toisella menot. Molemmat puolet olivat loppusumiltaan yhtä suuret. Muilta osin ne eivät noudattaneet hyvää niin sanottua korreloivaa kirjanpitotapaa, jossa molemmat puolet olivat sidoksissa toisiinsa. Näin siksi, että ne olivat toisistaan riippumattomia tilastoja. Siksi ne eivät koskaan täsmänneet, jonka vuoksi täsmäys tehtiin tilastoero tilillä 

Kun bruttokansatuote (bkt) rakennettiin erillisistä tilastoista, sen antoi hyvät mahdollisuudet lopputulosten manipulointiin, väärentämiseen. Kuinka moni valtio käytti ja missä mittakaavassa tätä mahdollisuutta, sitä tuskin kukaan tietää. 

Yhdysvallat on käyttänyt hyväkseen bkt:n puutteita varsin suuressa mitassa. Sen voi suhteellisen helposti havaita, kun tiedetään, että he käyttävät kansantaloudessa niin sanottua hedoista arviointi ja laskutapaa. Sen mukaan kuluvan vuoden tuotannossa voi olla osia, joilla on merkitystä tulevien vuosien tuotannolle. Siksi niiden oletettu arvo kirjataan heti tekovuoden tuloksi. Näin bkt:hen muodostuu ilmaa, olematonta arvoa. 

Tällä menetelmällä aina vuoteen 2010 sen vaikutus oli suhteellisen maltillinen. Näin bkt oli vuosittain keskiäärin vajaan prosenttiyksikön todellista suurempi. Sen jälkeen homma repesi ja erotus kasvoi 4,1 prosenttiyksikköön. Syynä on se, että Yhdysvaltojen ei voi myöntää maailmalle, että teollisuuden siirto ulkomaille hidasti talouskasvua merkittävästi. Samalla se piilottaa syyn liittovaltion nopeaan velkaantumiseen ja siitä aiheutuvat valtavat käytännön ongelmat. Viime vuosina niistä johtuvalla politiikalla on ollut peräti dramaattiset vaikutukset sen uskollisille liittolaisille ja ennen muuta Euroopassa. 

Suomeen Yhdysvaltojen politiikka on vaikuttanut ehkä kaikkein eniten, sillä se on toteuttanut Yhdysvaltojen pakotepolitiikkaa suorastaan alamaisen nöyrästi. Suomi on jopa oma-aloitteisesti ja yksipuolisesti lopettanut kaikki hyvät ja taloudellisesti erittäin kannattavat naapuruussuhteet. Samaan aikaan Suomi on liittoutunut läntisiin sotilasorganisaatioihin, jotka tuovat vieraita sotilasjoukkoja Suomeen.  Suomi on muutettu Venäjän suhteen epäystävälliseksi jopa uhkaavaksi naapuriksi.

Somen ulkopolitiikan muutos tuli heti kalliiksi, kun se luopui halvoista raakaöljystä, maakaasusta, lannoitteista, raakapuusta ja painopaperista muista mineraaleista ja sähkökaupasta puhumattakaan. Lisäksi junien tavaraliikenne ja Venäjän ilmatilan sulkeutuminen ovat aiheuttaneet ja aiheuttavat merkittäviä taloudellisia menetyksiä Suomelle ja suomalaisille. Se on aiheuttanut hintojen nousua tavaratuotannolle ja logistiikalle sekä jokaiselle suomalaiselle. Suomalaisten elintason on alentunut merkittävästi.

Jo ennen näitä uusia ongelmia kansantalouden tilinpidon tilastointia on muokattu aivan uskomattomalla tavalla, vailla mitään logiikkaa. Bkt tilastossa on peräti 67 riviä yhden vuoden lukuja. Tässä tilastoketjussa, jossa ei ole päätä ei häntää. Se on uskomaton sekasikiö. Siinä on suurin osa sellaista tyhjänpäiväistä tavaraa, jolla ei ole mitään tekemistä bkt:n laskemisen kannalta.

Oleellista on, että tässä tilastoketjussa on sellainen luku kuin välituote. Se on Adam Smithin perintö. Siitä Karl Marx sanoi aikoinaan, että Smith on jollain konstilla onnistunut noitumaan olemattomiin erään tuotannon arvo-osan. Vuonna 2020–21 tuo olemattomiin noiduttu arvo-osa, nykyilmaisun mukaan välituote, oli kokonaistuotannosta 53–54 %. Näin ollen kokonaistuotannoksi, joksi porvarillinen taloustiede bkt:tä kutsuu, jäi vaivaiset 47–46 %! 

Tämän jälkeen ongelmaksi muodostuu itse bruttokansantuote, bkt. Se on vain tilastokokoelma, jotka sekä tulo että menopuoli ovat YK:ssa sovittu.  Se ei ole kirjanpitoa sillä tilastot ovat kokonaan toisistaan riippumattomia. Siksi jos niikseen tulee bkt:tä voi manipuloida mielin määrin. Sillä porvarillisista taloustieteilijöistä kukaan ei osaa selittää mitä nuo välituotteet ovat, kun niitä ei ole kukaan, ei koskaan eikä missään tehty, niihin ei ole käytetty sekuntiakaan työaikaa. Jos tai kun halutaan tietää kansantalouden tuotannon todellinen tila bkt:n pitää unohtaa. 

Todellisuus selviää, kun tehdään hyvää kirjanpitotapaa noudattava tukoslaskelma, jonka molemmat, tulo- ja menopuoli, korreloivat keskenään, siis vaikuttavat toisiinsa. Tuloslaskelmassa, jonka perustana on kokonaistuotanto, selviää, että tuotannossa on alati käytettävää ja uusittavaa tavaravarastoja ja niiden arvo. Tuloslaskelmaan on helppo lisätä muutamia lisätekijöitä, jota laajentavat tuotannon peruskuvaa.  Näitä ovat työllisyys, kansantulo ja lisäarvo (Liite 1).

Tästä on helppo jatkaa kansantulon ensijakoon ja edelleen uudelleen ja lopulliseen jakoon. Lopullisessa jaossa ovat kansantulo nettosummina palkat, sosiaaliturva, julkinen talous ja lisäarvo. Nyt kansantulo jakaantuu tunnettuun kulutukseen ja sen jälkeen jäävään pääomaan. Pääoma jakaantuu tuotantovälineiden ja varastoarvojen muutoksiin, sekä muuhun julkisen ja yksityisen kiinteän pääoman muutoksiin ja vapaaksi jäävän pääoman eli pääoman kasautumiseen (Liite 2).

Kaudella 2011–21 nettopääomaa on kasautunut yhteensä 763,2 miljardi euroa. Siinä on vapaata nettopääomaa 258,5 miljardia euroa. Nyt kysymys kuuluu; missä ovat nämä mielettömän suuret vapaat pääomat? Ovatko ne finanssimarkkinoiden keinottelussa kasvaneet vai menivätkö suden suuhun? Moneen kertaan on osoitettu, että Tilastokeskuksen tuottamiin tilastoihin ei voi luottaa. Kun suuri yleisö eikä poliittiset päättäjät saa oikeaa ja luotettavaa tietoa, ollaan kokonaan kapitalistien jakaman tiedon varassa ja seuraukset ovat tuhoisat. 

Kai Kontturi 


                            LIITE 1


              LIITE 2