18.12.18

Demokratia Suomeen


DEMOKRATIA TULI SUOMEEN 1944

Joulukuun alussa pari ministeriä, sisä- ja oikeusministerit kirjoittivat yhteisen artikkelin, joka oli valheellinen. Itse asiassa, vaikka se oli julkaistu Hesarin (3.12) pääkirjoitussivulla, sitä voi sanoa paitsi valeuutiseksi myös röyhkeäksi historian väärennökseksi.

Väite, että demokratia pelasti Suomen 1918, on todella röyhkeä. Jutusta jäi maku, että sen oli kirjoittanut joku oikeistolainen ajatushautomo ja että arvon ministerit olivat vain sen allekirjoittajia. Näin valheelliselle historiankirjoitukselle toivottiin tavallista enemmän uskottavuutta. 

Olkoon miten tahansa, niin jutussa ei ollut totuutta edes siteeksi. Luokkasodan päätyttyä ei alkanut onnen aika eikä demokratia. 1918 joulukuun neljännen päivän kunnallisvaaleihin osallistuvat myös sosialidemokraatit. Nuo tannerilaiset sosialidemokraatit olivat työväenluolan pettureita. He hylkäsivät puolueen tavoitteet.    

Demarit olivat ottaneet ensimmäisen ja ratkaisevan askeleen kohti sitä puoletta, joka on aina sopinut kapitalistien kanssa. Se otti ohjeekseen bernsteiniläisyyden, jolle tärkeää on vain matka, ei päämäärää. Niinpä demarit ovat olleet sata vuotta matkalla ilman päämäärää.

Nykyinen sos.dem. puolue markkinoi itseään ”Forssan kokouksen” itseoikeutettuna perillisenä. Sen satavuotinen historia mm. fasististen sodanajan hallitusten tukeminen todistaa aivan muuta.

Stalin saneli ns. jatkosodan aseleposopimuksen. Sen mukaan Suomen oli ajettava Hitlerin noin 200 tuhatta sotilasta pois maasta. Kaikki fasistiset organisaatiot ja järjestöt kuten Suojeluskunnat ja Lotta-Svärd oli välittömästi lakkautettava. Myös kaikki poliittiset vangit vankiloista, vanki- ja keskitysleireiltä oli välittömästi vapautettava. Lisäksi kaikille kansalaisille on turvattava yhtäläiset demokraattiset oikeudet.

Suomalaiset alistuivat Stalinin aseleposopimuksen ehtoihin. Sopimuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi Neuvostoliitto lähetti Suomeen valvontakomission.

Kaudella 1918–1944 demokratiaa eivät tuoneet poliittiset puolueet eivätkä Suojeluskuntien fasistiset lahtarikaartit. Sen teki Stalin, joka saneli ja istutti Suomeen (porvarillisen) demokratia perustan. Se on kestänyt näihin päiviin saakka.

Sisä- ja oikeusministerien ajatushautomoiden artikkeli oli siis juuriaan myöden valheellinen. Sotaisista vehkeilyistä huolimatta Venäjän ja Neuvostoliiton, lähihistorian henkilöinä Stalinin, ovat vaikuttaneet Suomeen pelkästään myönteisesti. Suomi ei ole saanut vastaavaa kohtelua mistään muualta.

Todettakoon, että J. V. Stalin syntymästä (18.12.1878) on tänään kulunut 140 vuotta.

Kai Kontturi

8.12.18

Tulot ja verot 2017


OLIS KIRVEELLÄ TÖITÄ

Viimevuoden verotilastot ovat sellaista luettavaa, että oksat pois. Meille on koko median voimalla hoettu hokemasta päästyä kuinka työllisyys on parantunut ja palkat pyörii kolmentonnin korvilla. Ne ovat oikeiston valeuutisia.

Verotilastot kertovat karua kieltä siitä politiikasta, joka tuottaa kurjuutta kiihtyvällä vauhdilla. Ne ovat politiikan sisältöjä ja rakennelmia, jotka on pantava kokonaan uusiksi. Niiden paranteluun ei höylääminen enää riitä – siinä on kirveellä töitä.

Kaikki ovat varmasti kuulleet kuinka jenkkilässä tuotannon, pankkien ja muiden rahalaitosten pääomien omistus on keskittynyt väestön yhdelle prosentille. Luultavasti tämä tieto on vanhentunut. Siihen ainakin viittaa meillä tapahtunut pääomien omistuksen keskittyminen.

Tosin on korostettava, että nykyään ei enää ole julkisia tilastoja omistuksista. Ne on piilotettu vaarallisina. Jos haluaa tulo- ja verotietoja niin ne ovat Tilastokeskuksessa, joka on piilottanut tulojen yläpään. Sen mukaan ylin tuloluokka on satatuhatta euroa ja sitä enemmän saaneet. Juju on siinä, että kun kaksi ylintä tuloluokkaa yhdistettiin alempiin tuloihin, niin todella suurituloiset katoavat näkyvistä.       

o o o

Viimevuonna ylimmässä tuloluokassa oli 6378 tulonsaajaa, 0,1 % tulonsaajista. Tämän joukon omistuksessa on tuotantopääomien määräävä osuus. Vaikka he ovat omistajina piilossa, heillä on kova ääni. Se kaikuu ja kuuluu kaikissa neuvottelupöydissä. Tämän joukon tulot on vähintään 300 000 euroa vuodessa ja vain taivas on yläraja. Näin on ollut pitkään.  

Heillä keskitulo oli 80 292 euroa kuukaudessa. Osaavan verosuunnittelun ansiosta siitä sai vähentää 4 759 euroa. Jäännöksestä 75 533 e/kk he joutuivat maksamaan veroa 31,5 %. Aiemmin se oli 38,0 %. Näiden huipputuloisten veroaste laski reippaasti ja tulot kasvoi todella julmasti peräti 23,0 % edellisestä vuodesta.

Alimmissa tuloluokissa oli 3,4 miljoonaa tulonsaajaa, 71,5 % kaikista. Heillä tulot olivat alle 35 000 euroa vuodessa siis enintään 2 917 euroa kuukaudessa. Heillä keskitulo oli 1 393 e/kk:ssa, 1,2 % edellistä vuotta vähemmän. Veroa he maksoivat 218 e/kk:ssa, 4,3 % edellistä vuotta enemmän. Näin 3,4 miljoonan tulonsaajan tulot laskivat todella julmasti 26 e/kk:ssa, 1,8 % edellisestä vuodesta.

o o o

Näistä mielettömyyksistä poliitikot eivät tiedä mitään tai eivät ainakaan välitä tuon taivaallista. Sen sijaan he nojaavat Eduskunnan tietopalveluun, joka turvautuu Tilastokeskukseen. Molemmilla on sama tavoite eli ne haluavat todistaa, että tuloerot eivät Suomessa ole kovinkaan suuret.

Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien tuloluokkia on kymmenen. Niitä sanotaan desiileiksi. Niissä kotitalouksien tulot on saatu siirtelemällä tuloluokkien välillä tuloja niin, että erot näyttäisivät todellisuutta pienemmiltä ja kurjuus vähemmän kurjalta.

Jokainen joka on vähänkin tutustunut Tilastokeskuksen puuhiin tietää, että sen tilastolaskelmat ovat niitä kuuluisia emävalheita. Yhtenä esimerkkinä käyvät hyvin ovat nämä niin sanotut kotitalouksien kymmenen desiilin laskelmat. Niiden mukaan korkeimman desiilin kotitalouden tulot ovat 104 867 euroa, vaikka henkilökohtaiset tulot olivat 783 089 euroa. Että näin!

Pääomien omistuksen keskittymisvauhti on ollut päätähuimaava. Luokkajaossa todellisten kapitalistien osuus on kutistunut ja työväenluokan osuus kasvanut. Muutoksen huolimatta kapitalistien tulot ovat kasvaneet aivan uskomattomiin mittoihin.

Meille on koko median voimalla hoettu hokemasta päästyä kuinka työllisyys on parantunut ja keskipalkka palkka pyörii pitkälle yli kolmen tonnin. Ne ovat oikeiston trollitehtaiden, mediapoolin, tuottamia valeuutisia. Verotilasto kertoo, että kun mennään tuloluokissa alemmaksi (alle 35000 e/v), niin palkansaajista 59 % sai palkkana 1 270 e/kk:ssa, 2,2 % vähemmän kuin edellisvuotena, sen sijaan 0,2 % palkansaajista sai 31 420 e/kk, 53,3 % edellisvuotta enemmän.

Epäterve kehitys ei ole kapitalistien ansio tai syy. Kapitalistit voivat kiittää menestyksestään palkkatyöläisiä, heidän puolueitaan ja ay-liikettä. He antavat vapaaehtoisesti kapitalisteille lähestulkoon vapaat kädet ryövätä työnsä tuloksista. Sotun ja verojen jälkeen (2017) nettona 107 miljardia euro ja itselleen he ottavat vain 40 miljardia euroa. Eihän tässä ole mitään tolkkua. Siinä on kirveellä töitä.

o o o

Tulevaisuuden Suomi on matalan tuotannon ja korkean työn tuottavuuden maa. Se merkitsee jatkuvaa työtuntien vähenemistä. Mikäli sen lisäksi on vain joka kymmenes vuosi (!), parin vuoden taantuma niin väestömuutoksista riippuen 2040 työttömyysaste on 39,4–41,2 %, mutta 2060 se on 46,7–52,6 %. Kestääkö kansa tällaisen kurjuuden kasvun?   

Luokkataistelu on taitolaji. Sen kapitalistit osaavat. Nyt pikkunen kapitalisti pieksee jättiläismäistä työväenluokkaa mielin määrin. Työväenliike pyörittelee vain peukaloitaan. Kymmenet vasemmiston kuppikunnat ovat etääntyneet palkkatyöläisistä, sillä ne eivät osaa luoda yhteistä vahvaa rintamaa. Jokaisen pikkuruisen omat pikkuruiset edut ajavat yhteisen edun edelle. Luokkataistelu on muuttunut yksipuoliseksi. Siksi työläiset häviävät.                  

Tilastot kertovat karua kieltä politiikasta, joka tuottaa kurjuutta kiihtyvällä vauhdilla. Siksi vasemmiston pienten kuppikuntien on löydettävä toisensa. On jo korkea aika hyväksyä se totuus, että palkkatyöläisten etujen ajaminen on yhteinen asia, tuloksia syntyy vain toimimalla yhdessä.

Kai Kontturi

28.11.18

Vestökehitys


VÄESTÖENNUSTE ON VÄÄRENNÖS

Tilastokeskus on tuottanut väestöennusteita 30-luvulta lähtien. Jostain syys ennusteet ovat aina epäonnistuneet. Vuodesta 2010 lähtien sen tilastot näyttävät poliittisilta tilaustöiltä. Marraskuun puolessavälissä julkistettiin uusin ennuste.

Kantaväestön kehitykseen vaikuttavat syntyvyys, kuolleisuus. Sen sijaan ennusteisiin ei vaikuta maasta pysyvä poismuutto eikä vanhusväestö. Tämä viimeinen (2018) ennuste oli hurja sen vuoksi, että edellisestä (2015) vuoden 2060 väkiluku 6,2 miljoonaa romahti 5,4 miljoonaan.       

Julkisuudessa ennuste on herättänyt monenlaista huolta, kun yhtäkkiä syntyvyys laskee. Syntyvyyden jyrkkä laskusuunta alkoi kuitenkin jo 1960, mutta vasta nyt siitä tuli hurja huoli. Jossain joku on päättänyt, että yli 65 vuotiaiden määrän pitää kasvaa joka vuosi täältä ikuisuuteen syntyvyydestä riippumatta ja että virallisilla ennusteilla pitää todistaa mahdoton mahdolliseksi.

Kaudella 1946–60 syntyi 1 403 821 lasta, mutta kaudella 1961–75 syntyvyys laski jyrkästi 1 069 572 lapseen, peräti 23,8 %.  

Tästä onnettomasta kehityksestä johtuen nyt ennustetaan, että vuonna 2040 jokainen kaudella 1961–75 syntynyt on 65–79 vuotiaana elossa (jo kuolleetkin!) ja maassa (myös pysyvästi pois muuttaneet). Lisäksi 80 vuotta täyttäneitä on lähes kaksinkertainen määrä 2010 verrattuna.

Ennuste on mieletön, sillä tällä kaudella syntyvyys laski 334 249 lapsella ja samaan aikaan maasta muutti pois 331 858 henkeä. Menetys oli hurja yhteensä 666 107 henkeä. Siksi 65 täyttäneiden määrä alkaa laske noin 2025 tienoilla.    

Tilastokeskuksella on hyvät syntyvyyden, kuolleisuuden ja maasta poismuuton tilastot. Jos hyväksytään 2040 ennusteen 0-14 vuotiaiksi 735 tuhatta (14,5 %), työikäisten määräksi 3 343 tuhatta (66,1 %), mutta oikaistaan 65 vuotta täyttäneiden määrä 981 tuhanteen (19,4 %), niin tilastosta poistuu vähintään 544 tuhatta haamua.

Sama mahdoton meno jatkuu ja muuttuu entistä mahdottomammaksi. Kaudella 1991–05 syntyi 901 tuhatta lasta. Vuonna 2070 heistä jokaisen pitäisi olla elossa ja maassa 65–79 vuotiaina. Lisäksi yli 80 vuotiaita olisi 875 tuhatta joten 65 vuotta täyttäneitä olisi 1 776 tuhatta. Kun kuolleisuus ja maastamuutto arvioidaan varovasti, 65–110 vuotiaiden määrä on 841 tuhannen seutuvilla ja ennusteesta poistuu 935 tuhatta haamua.

Tilastokeskuksen mukaan syntyneistä ikäluokista oli vuonna 2010 elossa ja maassa 65–110 vuotiaina 25,4 %. Viimeisessä ennusteessa vuonna 2040 heitä olisi 42,6 % ja vuonna 2070 peräti 60,6 % - 61 sadasta!     

Tilastokeskuksen ennusteella ja sen ihmeellisellä editoinnilla on vakavat seuraukset. On tavattoman hämmentävää, että fiksut, pitkälle koulutetut ja jopa asiantuntijatkin uskovat, jopa alistuvat näin ilmiselvään ja vahingolliseen jopa idioottimaiseen ennusteeseen.

Väestötilastojen mukaan sekä syntyvyys että työikäisten määrässä näkyy vahva laskun trendi, mutta vanhusten osalta päättymätön vahva kasvun trendi todellisuudesta riippumatta.

Tilastokeskus on aina epäonnistunut väestöennusteissaan. Niin on käynyt silloinkin, kun niillä ei ole ollut samaa merkitystä kuin nykyään. On sanomattakin selvää, että viralliset jopa peräti tökeröt väärennökset menevät totena ihmisten päihin kuin häkä. Ilman niitä olisi vaikea surkutella suurta kestävyysvajetta ja pieniä eläkevaroja, joista aikanaan tulee Suomen kaikkien aikojen suurin puhallus.

31.10.18

Uutteen aikaan


UUTEEN AIKAAN

Marxin Pääoman ilmestymisestä on kulunut noin 150 vuotta. Sen jälkeen siitä on otettu lukemattomia uusia painoksia joten se lienee julkaisuna painosmäärältään kaikkien aikojen suurin teos.

Sen sisältöä on käsitelty, käännelty ja väännelty moneen asentoon. Varsin yleisesti sanotaan, ettei Marx voinut tietää miltä maailma tänään näyttää. Väittämä lienee myös Marxin kaatajien yleisin perusta.

Marxin kaatajilla ja kritisoijien ongelmana on, että he uskovat Pääoman kertalukemisen riittävän. kun lukee kertaalleen tai. Joskus törmää siihenkin, että selailu sieltä täältä riittää. Yleisin ongelma on, että Pääomaa ei ole luettu harkitusti miettien ja tutkimalla.

Joillakin kansantaloustieteilijöillä näyttää olevan kuvitelma, että Pääomaan sisältyy jotain sellaista vaikeatajuista, jonka ratkaiseminen on mahdollista vain korkeammalla matematiikalla. Siihen luultavasti vaikuttaa sekin, että kansantaloustieteen korkeasti oppineet eivät tunne amerikkalaista kaksinkertaista kirjanpitotapaa, tavallista liikekirjanpitoa, liikelaskentaa.

Usein kuulee puhuttavan Marxin Pääoman teoriasta. Marx ei rakentanut mitään teoriaa. Marx tutki kapitalistista kansantaloutta ja löysi sen kaksi luonnon lakien kaltaista ihmisen tahdosta riippumatonta kapitalistista järjestelmää ohjaavaa lakia.

Ensimmäinen on arvolaki, jonka Marx kiteytti kahteen toisiinsa liittyvään kaavaan; yksinkertainen uusintaminen (C’=C+v+m) ja sitä seuraava laajennettu ja kasautuva uusintaminen (C=c+v+m).  Toinen on keskimääräisen voiton suhdeluvun laskutendenssin laki (p’=m/C). Kaavat ovat pelkästään aritmeettisina varsin yksinkertaisia.

Jostain merkillisestä syystä niitä ei ole koskaan aiemmin selvitetty, todistettu oikeiksi. Alun perin 90-luvun lopulla sain molemmat kaavat selvitettyä kasautuvaan uusintamiseen saakka. Tutkimukseni julkaistiin nimellä NYKYAIKA (DSL 2003). Siinä julkaistua asian ytimenä olevaa tuloslaskelmaa ei kukaan ole osoittanut virheellisiksi tai vääräksi.   

Sen jälkeen aloin tutkia sitä, kuinka tuotantoprosessissa tapahtuva pääoman kierto ja työn arvo jakautuvat. Lisäksi piti selvittää kiinteä ja pysyvän pääoman vuosittainen uusintaminen ja muutokset. Sen jälkeen sain selville pitkän ajan pääoman ja lisäarvon suhteiden vuosittaiset muutokset. Selvisi voiton suhdeluku ja sen laskutendenssi.

Näin Marxin löytämä kapitalistisen kansantalouden lainmukainen kehitys on nyt ensimmäisen kerran todistettu toimivaksi ja oikeaksi. Tutkimus on julkaistu nimellä UUTEEN AIKAAN (KL 2017). Sitä on saatavissa kustantajalta, mutta se löytyy myös netistä:


Kai Kontturi

22.10.18

Synninpäästöä


SYNNINPÄÄSTÖÄ?

Aina kun Hesari kirjoittaa Venäjästä sävy on kielteinen. Hesarin jutuissa Venäjällä ei ole koskaan mitään myönteistä. Sen sijaan länsimaista, riippumatta jutun sisällöstä, sävy on aina vähintään neutraali, ellei positiivinen, sillä lännen kurjuus ja rosvot, ovat meidän kurjuutta ja rosvoja.  

Olen useamman kerran ihmetyttänyt sitä, miksi Hesari julkaisee Natsi-Saksan tämän tuosta jutun tynkää ja kuvia. Niissä ei ole koskaan Natsi-Saksan julmuuden kauhistelua ja sen aloittaman toisen maailmansodan keskitysleirien kauhuja eikä paljon muutakaan itse sodasta, jonka tavoitteena oli hävittää ali-ihmiset - juutalaiset ja slaavit.

Sunnuntai (30.9) vaikuttaa jonkinlaiselta huipentumalta. Uutissivun laatikossa oli viite ruotsalaisen natsin von Rosenin kahden sivun, koko aukeaman juttuun. Jutun koristeena oli valtava yhteiskuva kahdesta siviiliasuisesta ystävyksestä Natsi-Saksan korkeasta johtajasta Herman Göringistä ja ruotsalaisesta natsista Eric von Rosenista.  

Lisäksi kerrottiin, että Göring, von Rosen ja Mannerheim olivat ystävykset, jotka kävivät yhdessä hirvimetsällä. Natsien julmuuksista ei ollut sanaakaan.

Natsien hirveyksien vähättelemiseksi, jutussa oli mukana Suomen Ilmavoimien hakaristilippu. Ilmavoimien tunnuksena hakaristi poistettiin 1948, mutta ilmavoimien lippuun se palautettiin 1958.    

Vielä saman lehden lopussa oli viatonta juttua Natsi-Saksan SS:n ja Gestapon päälliköstä Heinrich Himmleristä ja hänen lääkäristään kirjoitetusta kirjasta. Sanallakaan, vaikka jutussa keskitysleiri sana olikin, ei kerrottu Himmlerin johtaman SS:n ja Gestapon rajattomista julmuuksista. Sen sijaan juttu oli koristettu Himmlerin komealla asepukuisella rintakuvalla.

Sunnuntaina (14.10) oli koko sivun juttu kuva Hitleristä. Jutussa kerrotaan, että Hitler on ilmiö ”varsinkin Yhdysvalloissa ja Britanniassa kiinnostus on todella suurta. Toki niin on myös Saksassa, aina.”.

Torstaina (18.10) Hesarissa oli koko sivun juttu, joka on koristettu kuvalla, jossa poseeraavat suomalaiset Saksan asepukuiset miehet. Jutussa kerrotaan Andre Swanströmin selvityksestä Hakaristin ritarit, Suomalaiset SS-miehet, politiikka, uskonto ja sotarikokset.  Kirja romuttaa mantran, että suomalaiset SS-miehet eivät olleet mitenkään oallisia SS:n julmuuksiin.

Tässä lehdessä kaupattiin myös ilmavoimien hakaristillä koristettua kahvimukia!

Kun Hesari kirjoittaa Venäjästä, jutut on kirjoitettu irvishampain. Sitä näissä neljän sivun jutuissa ei ollut aistittavissa. Hesari on aika ja ajoin julkaissut Natsi-Saksaa koskevia juttuja, ne ovat sävyltään vähintään neutraaleja, joten voi vain ihmetellä miksi? Kertooko moinen kiinnostus natsien jonkinlaisesta synninpäästöstä? Vai onko kysymys jostain pahemmasta?

Kai Kontturi