Demokratia Suomeen

DEMOKRATIA TULI SUOMEEN 1944

Joulukuun alussa pari ministeriä, sisä- ja oikeusministerit kirjoittivat yhteisen artikkelin, joka oli valheellinen. Itse asiassa, vaikka se oli julkaistu Hesarin (3.12) pääkirjoitussivulla, sitä voi sanoa paitsi valeuutiseksi myös röyhkeäksi historian väärennökseksi.

Väite, että demokratia pelasti Suomen 1918, on todella röyhkeä. Jutusta jäi maku, että sen oli kirjoittanut joku oikeistolainen ajatushautomo ja että arvon ministerit olivat vain sen allekirjoittajia. Näin valheelliselle historiankirjoitukselle toivottiin tavallista enemmän uskottavuutta. 

Olkoon miten tahansa, niin jutussa ei ollut totuutta edes siteeksi. Luokkasodan päätyttyä ei alkanut onnen aika eikä demokratia. 1918 joulukuun neljännen päivän kunnallisvaaleihin osallistuvat myös sosialidemokraatit. Nuo tannerilaiset sosialidemokraatit olivat työväenluolan pettureita. He hylkäsivät puolueen tavoitteet.    

Demarit olivat ottaneet ensimmäisen ja ratkaisevan askeleen kohti sitä puoletta, joka on aina sopinut kapitalistien kanssa. Se otti ohjeekseen bernsteiniläisyyden, jolle tärkeää on vain matka, ei päämäärää. Niinpä demarit ovat olleet sata vuotta matkalla ilman päämäärää.

Nykyinen sos.dem. puolue markkinoi itseään ”Forssan kokouksen” itseoikeutettuna perillisenä. Sen satavuotinen historia mm. fasististen sodanajan hallitusten tukeminen todistaa aivan muuta.

Stalin saneli ns. jatkosodan aseleposopimuksen. Sen mukaan Suomen oli ajettava Hitlerin noin 200 tuhatta sotilasta pois maasta. Kaikki fasistiset organisaatiot ja järjestöt kuten Suojeluskunnat ja Lotta-Svärd oli välittömästi lakkautettava. Myös kaikki poliittiset vangit vankiloista, vanki- ja keskitysleireiltä oli välittömästi vapautettava. Lisäksi kaikille kansalaisille on turvattava yhtäläiset demokraattiset oikeudet.

Suomalaiset alistuivat Stalinin aseleposopimuksen ehtoihin. Sopimuksen täytäntöönpanon varmistamiseksi Neuvostoliitto lähetti Suomeen valvontakomission.

Kaudella 1918–1944 demokratiaa eivät tuoneet poliittiset puolueet eivätkä Suojeluskuntien fasistiset lahtarikaartit. Sen teki Stalin, joka saneli ja istutti Suomeen (porvarillisen) demokratia perustan. Se on kestänyt näihin päiviin saakka.

Sisä- ja oikeusministerien ajatushautomoiden artikkeli oli siis juuriaan myöden valheellinen. Sotaisista vehkeilyistä huolimatta Venäjän ja Neuvostoliiton, lähihistorian henkilöinä Stalinin, ovat vaikuttaneet Suomeen pelkästään myönteisesti. Suomi ei ole saanut vastaavaa kohtelua mistään muualta.

Todettakoon, että J. V. Stalin syntymästä (18.12.1878) on tänään kulunut 140 vuotta.

Kai Kontturi