perjantai 12. lokakuuta 2012

Pätkätöitä



RAAKAA PELIÄ

Maailmassa vain ani harva asia on sitä miltä näyttää. Maailman tapoja ohjaa rahamiesten himo tehdä rahalla ja rahaa konstilla millä hyvänsä. Siihen hommaan on valjastettu myös vaikuttavimmat poliitikot, joiden puheet ja teot ovat jatkuvasti ristiriidassa vaalilupausten kanssa. 

Jokunen viikko sitten yritysjätti Metso ilmoitti antavansa 75 miljoonaa euroa lisäosinkoja ja samaan hengenvetoon se sanoi heittävänsä ulos talosta, työttömyysjonoon 630 duunaria. Siitä nousi jonkinlainen äläkkä, kun se ei ollut kovin tyylikästä. Se seurauksena Metso ilmoitti lisäosingot. Nyt iloitaan, kun yritys näin kantaa tyylikkäästi yhteiskuntavastuunsa.

Metso perui lisäosingot, ei potkuja. Metsolla oli irtonaista ylimääräistä rahaa, josta se halusi päästä eroon. Kun osinko osoittautui tyylittömäksi, Metso olisi voinut jakaa ne tyylikkäästi 125 000 euroa jokaiselle potkut saavalle. Siinä olisi ollut yhteiskuntavastuuta ja tyyliä, eikä yksikään ammattiliitto olisi pannut vastaan.

o o o          

Jutta Urpilainen on julkistanut valtion ensivuoden budjetin. Siinä on alijäämää, joka ei johdu suurista menoista vaan pienistä tuloista, kun suurituloisten verotus on olematon ja verokiertomahdollisuudet valtaisat.

Myös yritys- ja pääomien verotus vain puolet siitä, mitä ne olivat 90-luvun alussa. Veron alentaminen perusteltiin työllisyydellä, mutta näin vähän töitä kuin nykyaikana, ei Suomessa ole ollut miesmuistiin.       

Tilastokeskuksen tietojen mukaan viimevuonna pätkätöitä tehneiden määrä oli 1 340 980 henkeä, 49,3 prosenttia palkansaajista. Keskituntipalkka heillä oli 10,90 euroa. Vuoden aikana he tekivät töitä 980 tuntia. Muiden tulojen puuttuessa he saivat vuositulona keskimäärin 10 677 euroa.

Yli 35 000 euron vuosipalkat näyttää nousseen 7,7 prosenttia. Suurten tulojen yläpäässä on 1,2 prosenttia tulonsaajista. Heille kertyi palkka- ja pääomatuloista vuositulona 189 900 euroa, joka on 15 825 euroa kuukaudessa. Se on noin 48 prosenttia enemmän kuin pätkätyöläisten koko vuoden työtulo.

Raakaa peliä!

o o o       

Poliittiset pelurit, todelle ruokoton hallitus, aikoo rokottaa heikoimpia kovalla kädellä nostamalla mm. arvonlisäveroa heikentämällä palveluja. Sen hyvitykseksi suurituloisille säädetään muka solidaarisuusvero. Yli 100 000 euroa ansaitsevien tilapäinen vero nousee 1,5 prosenttiyksikköä.

Viimeisen verotilaston mukaan em. 1,2 prosenttia tulonsaajista sai tuloja keskimäärin 14 789 euroa kuukaudessa. Siitä he maksoivat veroa 35 prosenttia. Nyt hallitus nostaa sen tilapäisesti 36,5 prosenttiin. Se tuo valtion kassaan 137 616 euroa lisätuloa. Vero leikkaa kuukausitulosta 217 euroa, jonka jälkeen käteen jää 14 572 euroa. Tällaista solidaarisuutta!   

Jos hallitus olisi halunnut olla oikeasti solidaarinen, se olisi pitänyt 3,5 miljoonan tulonsaajan alle 35 000 euron vuositulojen verot ennallaan. Jos vain sitä suuremmat tuloverot olisi muutettu ihan oikeasti progressiiviseksi niin, että tuloveroaste olisi noussut 22 prosentista 27,5 prosenttiin. Se olisi tuonut valtion kassaan lisää 6,3 miljardia euroa. Siinä olisi ollut solidaarisuutta.

Kun nyt oikeasti solidaarinen verouudistus jätettiin tekemättä, niin 22 prosenttia tulosaajista sai valtiolta solidaarisuuden osoituksena 6,3 miljardin euron lahjan. Että näin!

o o o 

Kokoomus ja demarit haluavat kuntauudistusta. Hallitus asetti aikanaan sitä varten työtyhmän ja määritteli sen tehtävät. Vuoden alussa ryhmä esitti, että maahan riittää 70 kuntaa. Nyt kaikki hallituspuolueet huutavat kurkkutorvi suorana, ettei kukaan ole sellaista esittänyt, vaikka tavoite on asetettu. Tänään sille halutaan vain aikalisää.

Kuntauudistus on todella syvältä, ihan hanurista, kun sillä lähipalvelut halutaan yhdistää suurkunnissa suuriksi huippuyksiköiksi, että hyvinvointiyhteiskunta muka säilyisi. Keskustapuolueen puheenjohtaja Sipilällä on samaan tähtäävä toinen idea. Kuntia ei yhdistetä joten ne voisivat edelleen hoitaa päivähoidon, peruskoulun, kirjastot, liikuntatoimen ja infrastruktuurin. Sen sijaan perus- ja erikoissairaanhoito sekä sosiaalipalvelut siirrettäisiin maakuntien järjestettäväksi. Maakuntia on 13 joten Keskustapuolue veisi ojasta allikkoon.

Kummassakaan ei ole mitään väliä ihmisillä. Kokoomuksen, demarien ja Keskustapuolueen mielestä kysymys on siitä, että terveyden-, sairaanhoidon ja sosiaalipalveluita tarvitseville ei ole mitään merkitystä saako rollaattorikansa palvelut yhden vai sadan kilometrin päästä. Nämä puolueet pelaavat ihmisten terveydellä kovaa – järkyttävää peliä.

o o o

Viimepäivinä on kilpailtu siitä onko yksityinen vai julkinen koulutus taloudellisempaa. Yksityinen on todistettu edullisemmaksi, kun kiinteistökuluja ei lasketa mukaan. Voi olla – mutta, kun ne otetaan mukaan, niin julkinen on aina edullisempaa. Esimerkiksi Helsingissä terveystoimelta, terveyden- ja sairaanhoidolta perityt poistot ja sisäiset vuokrat nostavat niiden hintaa 48,8 miljoonaa euroa vain näennäisesti. Sillä tässä on kyse vain pölvästimäisestä pelkän paperin kierrätyksestä, kun sama summa kirjataan menona ja tulona joten tulos on nolla. Kuntien vuokrilla parannetaan keinotekoisesti yksityisten heikkoa kilpailukykyä.

Maailmassa vain ani harva asia on sitä miltä näyttää. Maailman tapoja ohjaa rahamiesten kaiken ylittävä himo tehdä rahaa, jopa rahalla rahaa ja konstilla millä hyvänsä. Syksyn alkajaisiksi on kiljuttu myös Suomen jyrkästä kilpailukyvyn heikentymisestä. Väitetään, että teollisuuden muka korkeat palkat tuhoavat viennin.

Eurokriisin hoidossa kriisimailta vaaditaan julkisten menojen, eläkkeiden ja palkkojen leikkaamisen sekä viennin edistämiseksi kilpailukyvyn tuntuvaa parantamista. Sama vaatimus elää kaikkialla ja kaikissa maissa joten – kilpaileeko kapitalistinen maailma työläisensä hengiltä?

Kai Kontturi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.