Väestö
nuortuu ja köyhtyy
Maailma on täynnä asioita, joita
pidetään itsestäänselvyyksiä. Niitä ovat paitsi uskomukset yliluonnollisiin
myös asiat, jotka ovat tietoisesti ja taidolla rakennettuja valheita. Oikeita
emävalheita ovat tilastot ja niistä suurimmat ovat ennusteita. Niiden
kyseenalaistaminen tai valheellisuuden paljastamista pidetään suorastaan pyhän
häväistyksenä.
Viimeisessä Tilastokeskuksen
väestöennusteessa näyttäisi maastamuutto olevan vähäinen, mutta ja töihin
houkuteltuja runsaasti niin, että maahan tulisi vuosittain keskimäärin 17 500
enemmän kuin maasta lähtisi. Näin kaudella 2011–2055 maahan tulisi
788 tuhatta maahan muuttajaa. Tällä valtaisalla muuttoliikkeellä vuonna
2055 maan väkiluku olisi pyöreästi 6,2 miljoonaa.
Kaudella 1901–45 Suomessa syntyi
3,7 miljoonaa lasta. Vuonna 2010 heistä oli yli 64 vuotiaina elossa 941 tuhatta
(25,3 %). Kaudella 1946–90 syntyi enää 3,4 miljoonaa. Jos hyvin käy ja talous
kehittyy nykynäkymiä paremmin, niin maasta poismuutosta (yli 500 tuhatta!) huolimatta
vuonna 2055 heitä olisi elossa 900 tuhatta (26,2 %). Jos kaikki 48 tuhatta
samaan aikaan syntynyttä maahanmuuttajaa on elossa, niin ikääntyneitten määrä
olisi vain 948 tuhatta.
Vuonna 2010 meillä oli 65 vuotta
täyttäneitä 17,6 prosenttia väestöstä. Tilastokeskus ennustaa, että maahanmuuttaja
vuoksi vuonna 2055 määrä onkin 1,69 miljoonaa, 27,4 prosenttia väestöstä. Siis;
jokainen maahanmuuttaja olisi vanhus eli 65 vuotta täyttänyt!
Kun oletetaan, että Tilastokeskuksen
ennuste pitää paikkansa vain väestömäärän suhteen, niin 2055 meillä olisi
ikääntyneitä (948 tuhatta) vain 15,4 prosenttia väestöstä. Ilmeisesti
maahanmuutto kuitenkin jää puoleen ja myös väestömäärä korkeintaan 5,7
miljoonan paikkeille. Siihen verraten ikääntyneiden määrä olisi 16,5 prosentin
tietämillä. Väki siis nuorenee ja ennustettu huoltosuhde paranee.
Kun viimeinenkin väestöennuste on
pötyä, sitä pidetään totena ja itsestäänselvyytenä, jota kukaan ei uskalla
asettaa kyseenalaiseksi. Siksi vaaditaan eläkemaksuja ylös eläkkeitä alas,
pidempiä työuria, sote-uudistusta, kuntien yhdistämistä ja niin edelleen
loputtomiin, loputtomiin, vaikka hyvin tiedetään, että työllisyys koko ajan
heikkenee, työtunnit vähenevät ja työttömyys lisääntyy.
o o o
Hallitus voivottelee suuria
menoja. Siksi se taas uhkailee, että menoja pitää leikata ja nostaa veroja. Meille
jokaiselle lienee itsestään selvää, että kaikki menot ovat liian suuria jos ei
ole tuloja. Menojen leikkaaminen on aina pois pienituloisilta ja verojen
korottaminen aina tarkoittaa eri tavoin verotuksen siirtämistä suurituloisilta
pienituloisille. Jo neljännesvuosisadan hallituksia on kiehtonut vain leikkaaminen
– ensin tulojen sitten menojen.
Viimeisen verotilaston (2011)
mukaan, luonnollisten henkilöiden veroprosentti aleni 21,9 prosentista 21,3
prosenttiin. Kun kaikissa tuloluokissa tulot ja veroprosentit muuttuivat eri
tahdissa, niin myös todellinen verojen menetys oli keskimääräistä prosenttia suurempi.
Alle 35 000 euron
tuloluokassa ovat eläkeläiset. Siinä ovat myös 1,3 miljoonaa pätkätyöläistä,
joiden vuosipalkka oli 8 658 euroa. Tähän tuloluokkaan kuului 76 prosenttia tulonsaajista. Heillä korkein
tulo oli 2 900 euroa kuukaudessa, mutta keskimäärin vain 1 395 euroa. Tässä luokassa vero
laski 0,7 prosenttiyksikköä joten veropotti pieneni 433,8 miljoonaa euroa. Vero laski keskimäärin henkeä kohden 10,33
euroa kuukaudessa. Vaikutus julkiselle taloudelle oli tuntuva, mutta
pienituloisille veronmaksajalle olematon.
Seuraavissa suurempien tulojen veroluokissa,
joihin kuului noin 24 prosenttia
tulonsaajista, verot laskivat 1,1–4,0 prosenttiyksikköä ja verosumma
pieneni 1 018,8 miljoonaa euroa.
Esimerkiksi niille, joiden tulot vähintään 300 000 euroa, tulo oli keskimäärin 69 421
euroa kuukaudessa. Heidän (4 389 tulonsaajaa, 0,1 % kaikista) veroasteensa
laski 32,5 prosentista 28,5 prosenttiin. Se teki 2 775 euroa kuukaudessa, joka on kaksi kertaa alimman
tuloluokan vuoden bruttopalkka. Suurituloisten verohelpotusten vaikutus oli
julkiselle taloudelle todella tuntuva, mutta sitä se oli itse suurituloisillekin.
Ilman näitä verohelpotuksia
valtion tulot olisivat olleet noin 1,5
miljardia suuremmat.
o o o
Jos hallitus haluaisi, se saisi yli
55 000 euron tuloista (7,5 % tulonsaajista) helposti 1,5–2,0 miljardia
euroa verotuloja ilman, että tulonsaajat joutuisivat ahdinkoon. He voisivat
edelleen elää herroiksi 4 900 - 5100 euron kuukauden nettotuloilla.
Rahasta ei ole puutetta. Vuodesta
1990 vuoteen 2012 tuotantopääoma on kasvanut 47,5 prosenttia, mutta pääomien vienti kasvoi 2 432,7 prosenttia. Vinoutuma syntyi siitä, kun tuotannon
rajasuoja poistettiin. Siitä aiheutui hurja talouden rakennemuutos. Tuonti
lähes kaksinkertaistui ja tuotanto omaan käyttöön romahti. Samalla romahti myös
työllisyys. Kapitalisteille se teki hyvää. Sijoitetun pääoma tuotto kasvoi 15
prosentista 25 prosenttiin ja tuloerot kasvoivat huimaavasti.
Ulkomailla olevat pääomat ovat
mukana maailman finanssipelissä, jossa koko ajan paisuu katteeton kupla. Kun se lopulta todella, ihan oikeasti puhkeaa, silloin
miljardit haituvat taivaan tuuliin.
Suurpääoman Kokoomus määrää
hallituksessa politiikan suunnan ja vauhdin. Kun suurtuloisten pienen joukon
pitää edelleen rikastua vauhdilla, niin heidän tuloihin ei kosketa. Leikkaukset
kohdistetaan aina menoihin ja korotukset veroihin, jotka molemmat kurjistavat
väestön pienituloista enemmistöä.
Kaikki tämä on paitsi rumaa myös
raakaa peliä ihmisten tulevaisuudella. Sen paljastamista pidetään suorastaan
pyhän häväistyksenä, joten kaikkia virallisia ja virattomatkin tahoja on
käsketty niistä vaikenemaan ja ne myös vaikenevat!
Kai Kontturi