Helsingin budjetti

Helsinki osallistuu alasajon talkoisiin

Muistin virkistämiseksi kannatta korostaa, että kun Suomi aloitti valmistelut liittymisestä Euroopan unioniin, se merkitsi maan alasajon alkua. EU:n ennakkoehtoina oli ensin sallittava pääomien vapaa liikkuminen yli rajojen. Sen jälkeen toiseksi oli sallittava tavaroiden ja palvelusten vapaa liikkuminen.

Pääomaliikkeet vapautettiin 1980-luvun lopulla. Nyt pankit halusivat näyttää suurilta. Siksi ne kasvattivat taseittaan ottamalla ulkomailta valtavat määrät lainarahaa. Sitä ne antoivat kaikille tarvitseville pk-yrityksille, mutta myös lähes jokaiselle halukkaalle yksityishenkilölle.

1990-luvun alussa toteutettiin tavaroiden vapaa liikkuminen. Se muutti kaiken. Lyhyessä ajassa ulkomaisen tuonnin osuus bkt:stä kasvoi 28 %. Tuonnin kasvu oli mahdollista kansainvälisten suuryritysten lyhytaikaisen halpatuonnin vuoksi. Sillä tehtiin markkinavaltauksia. Halpatuonti oli pääasiallinen syy 50 000 pk-yrityksen toiminnan loppumiseen ja työttömyyden jyrkkään kasvuun.

EU-jäsenyyden ensimmäinen kova isku koettiin siis jo paljon ennen varsinaista sen jäseneksi liittymistä, joka tapahtui 90-luvun puolivälissä. Sen katkerasti muistavat mm. ne, jotka velkaisina jäivät kahden asunnon loukkoon.

Ennakkoehtojen toteuttamisesta on kulunut yli neljännesvuosisata. Tänä aikana tuotantoa on ajettu alas ja maasta viety pääomia 750 miljardia euroa (14 valtion vuosibudjettia!). Sillä on entisen 199 työttömyysvuoden lisäksi vähennetty työtä 255 tuhatta työvuotta. Samaan aikaan työikäisten määrä on kasvanut 130 tuhannella. Tätä kurjuutta on peitelty erilasilla pätkä- ja silpputöillä ja tilastonikkarit työvoimatutkimuksella ja väestöennusteilla. Väestön harhautus on nyt maan tapa.

Niinpä hallitus katsoo, että Suomella on runsaasti varaa leikkaa eläkeläisiltä ja koulutuksesta ja työntekijöiden oikeuksista. Röyhkeästi hallitus kutsuu meitä jokaista mukaan omalta osaltaan leikkaustalkoisiin, että maa pelastuisi. Hallitus kutsuu jokaista myös tavaroiden ja palvelusten kysynnän alasajon talkoisiin. Se luottaa kansan sokeuteen ja nöyryyteen.  

Maailma talousfoorumin mukaan Suomi on maailman paras inhimillisen pääoman suhteen, toiseksi paras innovatiivisuudessa ja kilpailukyky on Euroopan kolmanneksi paras. Siksi neljännesvuosisata sitten aloitettu alasajo voi jatkua. Suomalaisilla on vielä pitkä matka maailman keskikastiin!

Suomessa siis toteutetaan EU:n ja vapaakaupan linjauksia pohjoismaisen hyvinvointivaltion alasajotalkoissa. Sen kiinteänä osana on kapitalistien rikastumisestaan huolehtiminen sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Niinpä uutisia uusista irtisanomisista, potkuista, kerrotaan lähes päivittäin.

Valtio myy omaisuuttaan yleensä pilkkahintaan suoraan tai pörssin kautta. Viimeisiä esimerkkejä on ongelmajätelaitos EKOKEM, jota pannaan kovalla kiireellä pörssikuntoon. Uskomattomin ja mielikuvituksen rajat ylittävä suunnitelma on Metsähallituksen hakkuubisneksen yhtiöittäminen. Herrat EU:ssa ja Suomessa ovat huoanneet, että se tuottaa vuosittain pitkälle yli 100 miljoonaa riihikuivaa euroa valtion kassaan. Herrat haluavat ne ajanoloon omiin taskuihinsa.  

Helsinki antaa yksityistämisestä oman esimerkkinsä. Se on muuttanut (2014) mm. satamat ja energialaitoksen osakeyhtiöiksi. Harhauttavana lohdutuksena selitetään, että kaupunki omistaa näiden yhtiöiden jokaisen osakkeen. Lopputulos on kuitenkin se, että kaupunki menettää lähes kaikki niistä saatavat tulot ja aikanaan ne yksityistetään kokonaan kapitalistien voitoksi.  

Helsingin kaupunki osoittaa uskollisuutta kapitalisteille myymällä bussiyhtiönsä yksityisille selvään alehintaan. Se on uskollisuutta myös EU:lle, vapaakaupalle ja vapaalle kilpailulle, jota hallitsevat mahtavilla resursseillaan kansainväliset suuryritykset.

Kaupunginjohtaja Jussi Pajunen (kok) julkisti oman budjettiehdotuksensa vuodelle 2016. Se on todella kylmäävää luettavaa. Tänä vuonna (tulot miinus toimintakulut) kaupungin tulos supistuu yhtiöittämisen seurauksena 725,9 miljoonasta eurosta 447,4 miljoonaan euroon. Siitä maksetaan investointeja 573,2 miljoonaa. Näin edellisen vuoden (2013) ylijäämä 177,4 miljoonaa muuttuu 125,8 miljoonan euron alijäämäksi. Vuositulos heikkenee vuodessa 303,2 miljoonaa euroa!

Viimevuoden alijäämä, kuten aiemmatkin, johtui investoinneista, joita ei sopeutettu vastamaan tulojen romahtamiseen. Nyt näyttää siltä, että budjettiesityksen perusteella samaan sama meno jatkuu, vaikka kaikki tähänastiset alijäämät ovat seurausta liiallisista investoinneista.

Kaupunginjohtajan budjetissa on tulojen kasvua (2,6 %) ja toimintakulujen leikkauksia (0,2 %). Kaikki kuitenkin tietävät, että maan talous kituu – työtunnit vähenevät ja työttömyys lisääntyy joten kaupungin sosiaaliset velvollisuudet kasvavat, menot eivät.

Budjettiehdotus on tosi syvältä. Se piilottelee todellisuutta. Toimintakuluja leikataan kasvavan väkiluvun perusteella 6 951 eurosta 6 855 euroon, 97 eurolla (1,4 %) asukasta kohden. Siis tuntuvasti enemmän kuin kokonaissummista päätellen näyttää. Se on suorastaan julmaa, kun nykyisetkin rahat ovat riittämättömät.

Sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatustoimi koskettavat jokaista kuntalaista. Euromääräisesti näitä kuluja supistetaan 2,9 miljoonaa euroa (0,1 %), väkilukuun suhteutettuna leikkaus on rajumpi.  Asukasta kohden leikkaus on viimevuoteen verraten 54 euroa (1,3 %). Opetusviraston määrärahoja leikataan 7,3 miljoonaa euroa (1,1 %), mutta asukasta kohden se on 24,70 euroa (2,2 %).  

Luultavasti kaikki tietävät, että nämä toimeentuloon, terveyteen ja koulutukseen vaikuttavat rahat ovat jo ennestäänkin riittämättömät. Kun yleinen taloustilanne edelleen ja jatkuvasti huononee, näitä jokaiselle kaupunkilaiselle tärkeitä määrärahoja pitäisi lisätä, ei vähentää. Siihen olisi hyvinkin varaa toisenlaisella budjetoinnilla.

Budjettiehdotuksessa sosiaali-, terveys- ja varhaiskasvatustoimen ja opetusviraston määrärahoja vähennetään yhteensä 10,2 miljoonaa ja investointien (578,4 milj.e) määrärahaa lisätään 107,1 miljoonaa euroa. Kaupunkilaisten kannalta tilanne on sietämätön, varsinkin, kun kaupunki velkaantuu vain mahtipontisten investointien vuoksi. Siksi investoinneista voi helposti siirtää osan elintärkeisiin, mutta kituviin sosiaali- ja opetustoimeen.  

EU kansainvälisen suurpääoman projektina huolehtii parhaansa mukaan kapitalistien omaisuuden säilymisestä ja kasvattamisesta. Lopulta se kuitenkin johtaa kapitalistienkin määrän vähenemiseen pääomien kasautuessa entistä harvempien käsiin. Suomen liittymisestä Euroopan unioniin seurasi johdonmukaisesti, suorastaan lainvoimaisesti niin sanotun hyvinvointivaltion alasajo, jossa rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Tähän peliin on sitoutunut myös Helsingin kaupunki.

 
Kai Kontturi