Elkepommi

ELÄKEPOMMI ON UUDELLEEN VIRITETTY

Näyttää siltä, että kapitalistinen järjestelmä on saavuttanut kehityksensä lakipisteen. Enää se ei tuota ihmisille työtä, josta saisi palkkana kohtuullisen elintason hyvästä puhumattakaan. Globaalien monopoleiksi kasvaneiden maailmanlaajuisten yritysten, tuotantokyky ylittää jatkuvasi supistuvan kysynnän. Sen vuoksi tavaratuotantoon sijoitettu pääoma ei takaa riittävää voittoa sen kasvusta huolimatta.

Niinpä nyt voittoja haetaan pääomamarkkinoilta. Ne ovat kasvaneet yli äyräidensä ja ovat jo yli kymmenen kertaa maailman koko yhteenlaskettu bkt. Kapitalistien pohjattoman voitontavoittelun seurauksena ja pankkien toimesta rahamarkkinoille on ilmestynyt vilkkaan mielikuvitusten ansiosta katteetonta virtuaalirahaa, pelkkää ilmaa. Että rahamarkkinat pysyisivät pystyssä eivätkä romahtaisi, kapitalistit sijoittavat osan reaalitaloudessa syntyneistä voitoista ikiaikaisten tapojensa mukaan erilaisiin arvopapereihin, nyt myös virtuaalirahan tueksi. Riski rahamarkkinoilla on kuitenkin tavaton, siksi niille hankitaan ”ei kenenkään” rahaa, eläkevaroja.  

Aikoinaan vuonna 1962, kun Suomea rakennettiin suomalaisille, maassa oli kova pula pääomista. Erääksi keinoksi kehitettiin kaksijakoinen työeläkejärjestelmä. Sillä oli kaksi tavoitetta. Ensiksi se, että kun palkansaaja siirtyy 40 työvuoden jälkeen eläkkeelle, eläke olisi 60 % palkasta. Toiseksi se, että verollisen palkan päälle lasketaan veroton palkan osa, eläkemaksu, joka jaetaan kahteen osaan; maksettaviin eläkkeisiin ja tulevien eläkkeiden varalle rahastoitavaan osaan. Myöhemmin maksua muutettiin niin, että osa peritään työntekijän verollisesta palkasta. Periaate muutettiin ja samalla se leikkasi rajusti palkkoja.

Tämä rahastoitavan eläkemaksun työantaja voi lainata takaisin.  Siten pääomaköyhät yritykset saivat käyttöönsä halpaa rahaa. Yritysten takaisinlainaus turvattiin valtion luottovakuutuksella. Järjestelmä toimi hienosti siihen saakka, kun pääomaliikkeet vapautettiin, ulkomailta sai helposti halpaa rahaa. Enää eivätkä yritykset tarvinneet eivätkä halunneet eläkerahoja. Siitä seurasi, että rahastoinnille oli keksittävä kansaan helposti uppoava selitys, kun rahasammosta ei haluttu luopua. Keksittiin eläkevastuu ja eläkepommi. Pelko antaa petokselle rajattomat mahdollisuudet.

Nyt alkoi eläkerahojen voimakas ulosvirtaus. Vuonna 1998 eläkerahastoissa oli 53,8 miljardia euroa. Niistä 90 % oli sijoitettu kotimaahan ja 10 % ulkomaille. Niinpä yhä suuremmat rahamäärät eläkevaroista vietiin ulkomaille. Viimevuonna enää 27 % oli kotimaassa ja 73 % ulkomailla.

Tarkka tieto siitä, kuka ja koska on tehty ensimmäiset kansaa harhauttavat ennusteet eläkeläisten määristä, se on vain arvattavissa. Joka tapauksessa, LEL:n osastopäällikkö Toivo Kyllösen julkaisi artikkelin (Eläkeläinen 7/2000), jonka taulukossa ennakoitiin, että vuonna 2040 eläkeläisiä on 1 700 000. Se oli varoitus tulevista eläkelakien huononnuksista ja rahastojen kasvattamiselle.   

Myöhemmin Tilastokeskus on ottanut tehtäväkseen väestön ikääntymisen ennusteet, joiden mukaan vuonna 2040 olisi 65 vuotta täyttäneitä 1 541 959. Kaudella 1931–60 syntyneistä olisi 472 387 elossa ja maassa. Tilastokeskuksen väestökirjanpidon mukaan kaudella 1961–75 syntyi 1 069 572 lasta, joista 2040 jokainen olisi vähintään 65 vuotias elossa ja massa. Eläkepommi on taas viritetty!   

Ennustajia ei häiritse pätkän vertaan, että kaudella 1946–75 maasta muutti pois 504 466 henkeä. Luulisi, että yli puolenmiljoonan suomalaisen maasta poismuutto olisi ainakin jotenkin vaikuttanut ennusteisiin, mutta eipä vaikuta.   

Toivo Kyllösen artikkelissa on laskettu, että eläkeläisten määrän kasvu vaatii, että eläkerahastot, jotka vuonna 1990 olivat 18,8 miljardia euroa, pitää kasvaa 50 vuodessa, vuoteen 2040 mennessä, 151,4 miljardiin euroon, 703,6 %. Viimevuonna rahastoissa oli 180,3 miljardia euroa. 25 vuodessa, siis puolta lyhyemmässä ajassa, ne kasvoivat keskimäärin 34,4 % vuodessa. Tavoite oli saavutettu.  

Vuonna 2040 suuret ikäluokat ovat pääosin menneet manan majoille ja nuorimmatkin elossa olevat ovat yhdeksänkymppisiä, mutta vaatimuksena on, että rahastojen on edelleen kasvettava. Siksi vuonna 2005 eläkelakeihin tehtiin valtavat muutokset. Yhteisvastuusta siirryttiin yksityiseen, henkilökohtaiseen vastuuseen. Ja huononnukset ovat jatkuneet ja jatkuvan kuten näyttää.

Nyt jokaisen on itse kerättävä eläkerahansa. Muutoksen jälkeen työuran pitäisi olla 45 vuotta, 540 kuukautta. Jos tuona aikana joka vuosi tienaa 3000 euroa kuukaudessa, siitä kertyy palkaksi 1 620 000 euroa ja eläkerahastoksi 476 568 euroa. Vuosieläkkeeksi muodostuu elinaikakertoimen leikkauksen jälkeen 26 684 euroa joten 15 vuodessa eläkkeeseen kuluu 400 260 euroa ja rahastoon jää 76 308 euroa, 19,2 %.

Samantapainen tilanne koskee yli miljoonaa työtöntä ja pätkätyöläistä. Heillä eläkkeeseen vaikuttavat työkuukaudet ja palkkasumma, eläkerahastot ja eläke jäävät todella pieniksi. Jos ne jäävät puoleen täyspäiväisen työuran palkoista ja jos heidänkin eläkkeellä olo jää 15 vuoteen, silloin rahastoista jää käyttämättä vähintään 19,4 %.

Vaikka eläkerahastot ovat henkilökohtaisia, niin perilliset eivät saa niitä missään tapauksessa perintönä. Jokaisen ennen aikojaan menehtyneen rahat jäävät eläkerahastojen kasvuksi.

Eläketurvakeskus ennustaa, että eläkerahastot kasvavat seuraavan kahdenkymmenen vuoden aikana 3,0 % ja kahdenkymmenenviiden vuoden aikana 3,5 % vuodessa joten vuonna 2050 kasvaessaan korkoa korolle rahastot olisivat 527,6 miljardia euroa. Kun otetaan mukaan myös eläkkeet, jotka jäävät ennenaikaisen kuoleman vuoksi käyttämättä, eläkerahastot kasvavat arviolta 860 miljardiin euroon, vaikka 35 vuodessa kasvu olisi aiempaa hitaampaa, keskimäärin 22,4 % vuodessa.

Tehtyjen muutosten yhtenä syynä on pelko mielikuvituksen luomat rahamarkkinat, jotka Maailmanpankin (IMF) mukaan sisältävät runsaasti ilmaa. Tätä virtuaalirahaa on 633 251 miljardia dollaria, 1093 % maailman bruttokansantuotteesta. Rahamarkkinoiden muut pääomat 88 644 miljardia dollaria, ovat ainakin jotenkin taatut. Kun tämä pommi räjähtää, maailma todella muuttuu!

Euroopassa ennustetaan väestön ikääntyvän, vaikka syntyneiden ja todennäköisen kuolleisuuden perusteella voidaan suhteellisen tarkasti arvioida väestön todellinen ikääntyminen. Että nämä mielettömät rahamarkkinat pysyisivät kasassa, EU on antanut jäsenmaille ohjeet ikääntyvän ennusteiden tekemisestä. Kun väestö ikääntyy, on säästettävä eläkemenoissa ja kerättävä rahaa rahastoihin. Se jätetään sanomatta, että kertyneet miljardit sijoitetaan eri tavoin rahamarkkinoiden tueksi, ei eläkkeisiin.

Kapitalistinen talousjärjestelmä näyttää saavuttaneen kehityksensä lakipisteen. Siksi sen on pakko keksiä erilaisia keinotekoisia ja läpeensä valheellisia selityksiä ja menetelmiä, joilla järjestelmää uhkaavasta katastrofista voisi välttyä. Mutta keinot alkavat olla vähissä. Ihmiskunta on kuitenkin aina selvinnyt. Kun vanha järjestelmä on muuttunut kehityksen jarruksi, se on vaihdettu uuteen. Siksi tässä ja nyt on pakko ajatella kapitalistisen finanssi- ja tuotantopääoman lakkauttamista niin meillä kuin muuallakin.

Kai Kontturi