24.3.17

Taantumako ohi?


TAANTUMA ON OHI – VAI ONKO?

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla on ruokkinut Helsingin Sanomia, joka niistä eväistä repi (23.3) aiempien vastaavien juttujensa jatkoksi näyttävän otsikon, jonka ydin oli paljon puhuva; taantuma on ohi! Säilyttääkseen yhteiskuntarauhan ihmisille tarjotaan lohdullisia näköaloja. Tavallisen Taavin osalta ne eivät kuitenkaan toteudu.

Todellinen taantuma loppuu vasta, kun tuotanto kasvaa työn tuottavuutta nopeammin. Viimeksi niin on käynyt 1980-luvulla. Silloin tuotanto kasvoi 50,5 %, työn tuottavuus 46,2 % ja työtuntien määrä 2,9 %. 1990-luvun alusta lähtien on noudatettu täysimittaisesti EU:n ennakkoehtoja ja otettu käyttöön työvoimatutkimus, joka toi tilastoihin heti ensimmäisenä vuonna valtavan määrä 6,9 % haamutunteja.       

Vuonna 2008 kokonaistuotannon, joka sisältää varastojen käytön korvaamisen, määrä oli 382,9 miljardia euroa. Ennakkotietojen mukaan viimevuonna tuotannon määrä oli 361,3 miljardia euroa, eli 5,6 % pienempi. Samaan aikaan työn tuottavuus (haamutunnit poistettu) työtuntia kohden oli 2,8 % suurempi. Näin kahdeksassa vuodessa todellinen työtuntien määrä oli supistunut 58,9 miljoonaa tuntia, 36 800 työvuotta eli 4 600 vuodessa.

Tänään näyttää siltä, että vuoden 2008 tuotannon taso saavutetaan vasta 2021 tienoilla. Jos silloin tuotannon määrä on 385,8 miljardia euroa, 6,8 % viimevuotista (2016) parempi ja työn tuottavuus vastaavasti 105,11 euroa tunti, 7,4 % parempi, niin työ vähenee 21,8 miljoonaa tuntia ja työttömyys lisääntyy täysinä työvuosina 13 600 henkilötyövuotta. Näillä tuotantomäärien kasvuluvuilla työn tuottavuuden kasvu saadaan vähentämällä täyden työvuoden väkeä vuosittain 2 720 henkeä, siis varsin helposti.

Jos työ vähenee ja työttömyys lisääntyy, onko taantuma ohi? Eipä taida olla. Pitää vielä korostaa, että vasta sitten taantuma on ohi, kun tuotanto kasvaa tuottavuutta nopeammin. Vasta silloin työllisyys paranee. Sellaista aikaa tuskin koskaan nähdään?

On aiheellisesti epäillä, että tämä viidenvuoden ennuste osoittautuu optimistiseksi. Voi hyvinkin pelätä, että moni työttömäksi joutunut Tavallinen Taavi yllättyy ja kiroaa kohtaloaan. Luultavasti hän ei huomaa, että protektionismia on kestänyt kapitalismin alusta saakka noin 300 vuotta, mutta vapaakauppaa vain runsaat 20 vuotta. Niinpä vapaakauppa näyttää vievän kapitalismin umpikujaan protektionismia nopeammin.

Historia tietää, että molemmat niin protektionismi kuin vapaakappakin ovat pitkän päälle huonoja vaihtoehtoja. Siksi, haluttiinpa tai ei, edessä on aika hakea tulevaisuudelle kokonaan uudenlainen ratkaisu.

Kai Kontturi

18.3.17

Hävittäjiä


SOTAKALUSTOA – MILLÄ RAHALLA

Maailmasta on tullut paikka, jossa läntinen teollisuusmaailma on valjastettu rakentamaan Venäjälle pelotetta. Usein ja kaunistelematta se sanotaan mainitsematta Venäjän uhkaa, kun sitä ei ole edes olemassa sen pienen, vaikkakin tehokkaan sotilaspotentiaalin vuoksi. Esimerkiksi Viron presidentti puhui suoraviivaisesti pelotteesta ja jättämällä uhan toistamiseen mainitsematta. 

Meillä näyttää olevan toisin. Sotakiihkoilijat puhuvat julki ja salaa Venäjän uhasta. Siksi meilläkin sotilaallista pelotetta on parannettava. Julkisuuteen on esitetty hävittäjä- ja laivahankintoja, jotka maksaisivat yhteensä noin 11,5 miljardia euroa. Kokemuksesta tiedetään, että kun tilausvaltuudet on saatu, moiset arviot osoittautuvat aina reippaasti alimittaisiksi.

Oli niin tai näin pääkysymys on, kun maan talous on täysin kuralla, millä moiset jättihankinnat maksetaan? Sitä on vaivihkaa yritetty selittää sillä, että talous on kääntynyt taas kasvu uralle. Totuus kuitenkin on, että ura on kovin loiva. Se on niin vaatimaton, että työn tuotavuuden kasvu on sitä suurempaa joten työn tarve vähenee ja työttömyys lisääntyy.

Vuoden 2015 lopussa virallinen julkinen velka oli 133,1 miljardia euroa, joka oli 63,6 % bkt:stä. Totuus on toisenlainen. Suomi ei 90-luvun alussa täyttänyt tässä velkaantumisasiassa EU:n 60 %:n kriteereitä, joten tie EU:n jäseneksi oli tukossa. Joku neropatti keksi, että kirjataan yksityiset eläkevarat valtion saataviksi. Tällä homma hoitui. Kun eläkevarat (180,9 miljardia euroa) poistetaan julkisista saatavista, todellinen velka kasvaa 314,0 miljardiin euroon, 150,2 % bkt:stä.

Meille on vuosikausia tuputettu, että kestävyysvaje on ainakin 10,0 miljardia euroa. Mistä se tulee, sitä hallitus ei kerro joten kerrotaan se tässä. Tilastokeskuksen mukaan julkisen talouden virallinen alijäämä vuonna 2015 oli 5,8 miljardia euroa. Mutta siinä on mukana vajausta pienentämässä siihen kuulumatonta eläkevarojen kasvu 7,4 miljardia euroa joten todellinen alijäämä, kestävyysvaje olikin 13,2 miljardia euroa.

Tämän kaiken lisäksi VTT:n selvityksen mukaan rakennetun ympäristön korjausvelka on jo nyt lähes 50 miljardia euroa ja velka kasvaa 5,7 miljardia euroa vuodessa. Lopuksi ja kaiken kukkuraksi meitä odottaa vielä 45,3 miljardin euron takausvastuiden laukeaminen. Kun Suomi antaa ulospäin itsestään kuvan mallioppilaana, jolla asiat ovat kunnossa, niin se saa edullista lainaa ja kykenee pyörittämään valtavaa velkataakkaansa – toistaiseksi.

Nyt pitää kysyä millä ihmeen rahalla Suomi aikoo maksaa hävittäjä- ja laivahankinnat. Sitäkö varten hallitus etsii koko ajan uusia jopa pieniäkin leikkauskohteita, leikkauksia, jotka aina rasittavat vain pienituloisia. Se jää nähtäväksi kuinka ja koska julkisessa taloudessa tulee seinä vastaa, kun leikattava loppuu.

Se on kuitenkin selvää, että valtavat kestävyysvaje ja velka vain kasvavat. Jonain päivänä se voi Kreikan asehankintojen malliin räjäyttää koko julkisen talouden.

Kai Kontturi