Työttömyys ja tulot

TYÖTTÖMYYS ON LUULTUA VALOISAMPAA – ONKO?

Uutisvirtaa ohjaavassa oikeistolaisessa sanomalehdessä (HS 4.2.18) oli yli sivun otsikko. Se vakuuttaa, että työttömyys on luultua valoisampaa. Miten ihmeessä työttömyys voisi olla valoista? Eikö työttömäksi joutuminen ole aina synkkä jopa julma tapahtuma. Se on maailmaa raastava riesa, jossa ei ole mitään valoisaa.

Kapitalistinen yritystoiminta on siten varsin raadollista puuhaa. Että se pysyisi pystyssä, sen tueksi on kehitetty mahtava valheitten järjestelmä. Sen ylläpitoon on rakennettu vahva kulutus aina yliopistoja myöden. Valheellisen tiedon tuottaminen on niin kattava, että tavalliset tietoa käsittelevät toimihenkilöt uskovat tekevänsä rehellisiä asioita. He eivät tiedä tuottavansa aineksia, joista rakennetaan tilastollisia ja valtamedialle kelvollisia valheita.

Mutta aina on toisinajattelijoita, jotka paljastavat viralliset totuudet valheiksi. Kapitalistien ajatushautomot ovat huoanneet, että totuudentorvien ääni on netin ansiosta voimistunut. Nokkelasti ja rahan voimalla on kehitetty uusi termi – valeuutiset. Se ruokkii uskoa, että viralliset valheet ovat ainoita totuuksia ja samalla se kääntää totuuden valheeksi. Tässä toteutuu vanha vitsi, jossa varas huutaa ottakaa varas kiinni!

 

o o o

Työttömyys on yksi asia, jonka todellisuutta peitellään kaikin tavoin. Ensimmäinen on työvoiman määrä. Viimeisen viiden vuoden aikana 15–64 vuotiaista työvoiman määräksi on laskettu 75,7 prosenttia. Tanskassa vastaava luku on 81 prosenttia. Siten ja sen perusteella meillä on työikäisistä heitetty työvoiman ulkopuolelle keskimäärin 182 tuhatta henkeä. Ne ovat jo heti kättelyssä pois työttömyysluvuista. Aikanaan Työministeriö arvioi (2007, Työvoima 2025), että 2030 työvoiman osuus olisi 83,1 prosenttia työikäisistä.

Toinen työttömyyden piilottelu tapahtuu Työvoimatutkimuksella, joka otettiin käyttöön 1998. Samalla lopetettiin todellisten tietojen kerääminen. Työvoimatutkimus on kuukausittain toistettava satunnaisesti valituille ryhmille kohdistettu haastattelu. Kysely sisältää alusta loppuun saakka lukemattoman määrän sudenkuoppia, josta johtuen sillä saadaan aina järkevältä näyttävä lopputulos.

Tutkimuksessa on kaksi toisiinsa liittyvää keskeistä harhaanjohtavaa tekijää – kuka määritellään työlliseksi ja montako tuntia tehdään töitä. Alin viikkotyötuntien määrä on 1-34 tuntia. Näin olematonkin viikkotyöaika riittää, että ihminen kirjataan työlliseksi, kun työllinen määräytyy yksin haastattelun oletuksilla.

Kokonaisuudessaan menetelmä tuottaa työllisyystilastoihin haamutunteja. Ennakkotietojen mukaan näyttää siltä, että viimevuonna työvoimaa oli 2 635 tuhatta, 75,7 % työikäisistä. Kun töitä tehtiin 4,0 miljardia tuntia ja kun henkilötyövuosi oli 1 666 tuntia, työllisiä oli 2 403 tuhatta ja työttömiä 232 tuhatta 8,3 %. Työllisyysaste oli 69,6 %. Työllisyysaste olisi sama 2013, mutta työttömyysaste oli suurempi.

Todellisuus on raadollisempi. Työvoimaa oli 2 796 tuhatta, 81 % työikäisistä, 161 tuhatta virallisia tilastoja enemmän. Työtunteja oli 3,6 miljardia, sillä 1998 käyttöön otetulla työvoimatutkimuksella saatiin haamutunteja vähintään 332 miljoonaa. Ensimmäisenä vertailuvuotena 1997 niitä oli 245 miljoonaa. Kun perinteinen henkilön työvuosi on 1 750 tuntia, meillä tehtiin 2 080 tuhatta henkilötyövuotta ja työttömyys oli 716 tuhatta henkilötyövuotta, 25,1 %.

Työtuntien perusteella työllisyysaste on 60,6 %. Viidessä vuodessa vertailukelpoinen työllisyysaste on laskenut 0,3 ja työttömyysaste noussut 0,7 prosenttiyksikköä. Siten työläiset ovat viimevuonna menettäneet 1,25 miljardin työtunnin palkat, joka rahana olisi tuntipalkasta riippuen 18–25 miljardia euroa.

o o o

Sanotaan, että valheella on kolme astetta; valhe-emävalhe-tilasto. Siksi meillä on Tilastokeskus. Se haalii valtion laitoksilta kaikki asiat omaan käsittelyynsä. Viimeksi tulotilastot. Niinpä nyt ylin tuloluokka on 100 000 euroa ilman ylärajaa. Sen mukaan suurimmat tulot sai 11,2 % tulonsaajista, keskimäärin 15 741 euroa kuukaudessa.

Verotilastojen mukaan ylin tuloluokka on 300 000 ilman ylärajaa. Siinä saajia on 0,1 % ja keskimääräinen tulo 65 257 euroa kuukaudessa. Tilastokeskus on siis tietoisesti tehnyt poliittisesti tarkoituksenmukaisen valheellisen tulotilaston. Sen alapäässä on 90,7 % tulonsaajista. Heillä tulon yläraja on 4 583 euroa kuukaudessa. Kesimääräinen tulo oli 1 861 euroa.  Tässä tuloluokassa palkansaajista on 86,1 % ja palkka keskimäärin 1 911 euroa. 

Työllisyyden heiketessä työläisiä kiristetään niin työehdoissa, työvauhdissa kuin palkoissakin. Sen vuoksi työläiset, itse kukin tavallaan ovat hiljaa tyytymättömiä. Harvoin tapahtuu liikehtimällä näkyviä tai muita tunteenpurkauksia. Senaatintorilla oli yksi, päivän lakkoilut ovat toinen, ylityökiellot ja työvuorojen vaihdot ovat kolmas. Ne eivät kapitalisteja pahemmin häiritse, kun kaikesta huolimatta tes-neuvottelut päättyvät aina heidän voitokseen. Siksi tarvitaan järeämpiä toimia.

Tässä uudessa ajassa liitot tekevät omat sopimuksensa. Niille annettiin mahdollisuus tasata syntyneitä vääristymiä, vääryyksiä. Mutta ei. Joku ylimaallinen voima määrää, että palkoissa pitää noudattaa jotain ihmeen yleistä linjaa. Maistuukin siltä ay-liikkeen kapitalisteihin verrattavat suurpalkkaiset johtajat ovat sopuisasti rupatelleet vertaistensa kanssa aidan toisella puolella. Jos ay-liikkeen johtajien palkat olisivat jäsentensä palkkojen tasolla, epäilyt loppuisivat, sillä silloin toimintatavat muuttuisivat totisiksi.

Työttömyys ei ole valoista, se on synkkää. Työttömäksi joutuminen ole aina julmaa, se on ihmisarvoa alentavaa. Siksi ay- ja koko työväenliikkeellä on valtava vastuu tämän päivän työläisille ja historia tuomareille!  

Kai Kontturi