Historian väärennös

HÄIKÄILEMÄTÖNTÄ HISTORIN VÄÄRENTÄMISTÄ

   TV:ssä alkaa (24.5.16) kolmiosainen Ranskalainen dokumentti ”Historiaa: Stalin”. Katso-lehden mukaan ohjelma kertoo Stalinin johtaman Venäjän verisen historian. Lehden esittelyssä sanotaan, että yleisen arvion (!) mukaan Neuvostoliitossa kuoli kymmeniä miljoonia pakkotyöhön, nälkää ja teloituksiin. Mikäli esittely vastaa, ja miksi ei vastaisi, esitettävää ohjelmaa, niin kyseessä ei olekaan dokumentti vaan fiktiivinen, vilkkaan mielikuvituksen tuottama historian väärennös. 

   Kaikki siis lähtee yleisestä arviosta. Se tarkoittaa, että ohjelman tekijät eivät ole halunneet koskea pitkällä tikullakaan historian faktoihin. Heidän tavoitteenaan on vain demonisoida Neuvostoliiton historia ja sen ohella myös nyky-Venäjä. Ohjelma on osa sitä laajaa kampanjaa, jota Venäjää vastaan käydään aggressiivisesti ja sapeleita kalistellen. 

   Jokainen joka vähänkin tunteen Venäjän ja Neuvostoliiton historiaa tietää, ettei keisarillisten valtarakenteiden, maa- ja lääniruhtinaiden, heidän valtavan virkamieskuntansa, vanhan armeijan, poliisin ja laajan maaseudun ns. riistäjätalonpoikien, kulakkien (nyrkkien) vastarinnan murtaminen ollut pelkkä jutustelujuttu. Heidän vastarintansa ja ilkivaltansa mm. elintarvikkeiden piilottaminen paikoin jopa niiden tuhoaminen aiheuttivat runsaasti puutetta ja vahinkoa.

   Yleensä, kun vankien määriä tarkastellaan eri maissa, vertailuna on vankien määrä sataatuhatta asukasta kohden. Esimerkiksi vuonna 2007 Yhdysvalloissa oli 766 vankia sataatuhatta asukasta kohden.

   Neuvostoliitossa pantiin mahdollisimman vähän porukkaa rautoihin tai pakkotyöleireille. Syy on yksinkertainen. Maa oli valtava ja väkeä vähän siksi jokainen kynnelle kykenevä oli saatava tuottavaan työhön. Niinpä norjalainen kriminologi Nils Cristie, tohtori Erkki Vettenniemen ja Jukka Rislakki osoittavat, että vaikeimpina aikoina l930-luvulla Neuvostoliitossa oli 610 vankia sataatuhatta asukasta kohden.  

   Näistä luvuista ei päästä kymmeniin miljooniin vaikka kuinka mieli tekisi. Niihin päästään vain mustan, häikäilemättömän ja lennokkaan mielikuvituksen siivittämillä valheilla. Tehdään poliittista historian väärennöstä.

   Samaan viittaa myös Neuvostoliiton väestökehitys. Vuonna 1920 sen väestö oli 139,4 miljoonaa. Tästä lähtien historian väärentäjät sanovat, että 1920- ja 1930-luvuilla Neuvostoliitossa tapettiin eri tavoin 31 miljoonaa henkeä. Lisäksi 2. maailmansota tappoi 26 miljoonaa henkeä. Näin vuonna 1945 Neuvostoliiton koko väkiluku olisi ollut 82,4 miljoonaa, josta aikuisväestöä 65,8 miljoonaa.

   Sota raunioitti 70 % Euroopan puoleisesta maasta. Tällaisella joukolla jälleenrakentaminen olisi vaatinut kymmeniä vuosia, mutta tuhot korjattiin pääosin kymmenessä vuodessa ja tehtiin paljon, paljon enemmänkin, mentiin jopa avaruuteen.  

   Väestötilastot kertovat, että vuonna 1938 väestöä oli 170,0 miljoonaa. Kasvuvauhdin perusteella ja ilman sotaa vuonna 1945 väestöä olisi ollut 184,4 miljoonaa, mutta sodassa menetysten jälkeen väestöä oli 158,2 miljoonaa, josta aikuisväestöä 126,6 miljoonaa. Stalinin kuollessa 1953 väkiluku oli jo 180,3 miljoonaa, josta suurten ikäluokkien jälkeen aikuisväestöä 131,6 miljoonaa. 

   Suomen väkiluku kasvoi kaudella 1920–1991 keskimäärin vuodessa 0,83 %. Kaikki asiakirjat tietävät, että vuonna 1991 Neuvostoliiton väkiluku oli 293,7 miljoonaa, joten sodasta huolimatta väestö kasvoi 154,3 miljoonalla keskimäärin vuodessa 1,56 %. Kasvuvauhti Suomeen verraten oli kaksinkertainen.

   Stalinin johtaman Venäjän verinen historia on pelkästään julmaa historian väärentämistä. Vain Natsi-Saksan häikäilemätön hyökkäyssota muodostui veriseksi. Sen neuvostoarmeija kansan tuella voittoisasti lopetti. Samalla se lopetti verisen fasismin keskitysleireineen koko Euroopasta.

   Stalinin aikana Neuvostoliitto kasvoi kurjuudesta, alikehittyneestä puuauroilla kyntäneestä ja risusahroilla äestäneestä nykyaikaiseksi leikkuupuimureiden hallitsemaksi maatalousmaaksi, teollisuuden, tieteen ja taiteen kiistattomaksi suurvallaksi – myös sotilaallisesti. Vastaavaa yhteiskunnallista kehitystä ihmiskunnan historia ei tunne.

   Kapitalismissa historiankirjoitus ei harrasta väärentämistä huvin tai pelkän pahuuden vuoksi. Väärentämisen syynä ovat kapitalismin suunnattomat ongelmat, kansojen kasvava työttömyys, pahoinvointi ja näköalattomuus. Syynä on pelko, että kansat huomaavat ongelmien johtuvan kapitalistisesta yksityisomistuksesta, joka on sen vuoksi lakkautettava. Kapitalismissa historian väärentäjät tietävät, että suuressa hädässä tarvitaan suuria valheita, niinpä mitä suurempi valhe sitä uskottavampi.

   Suomen Kuvalehti numerossa 11 vuonna 1953:”Josef Vissarionovitsh Stalin on niitä maailmahistorian suuria hahmoja, joiden persoonasta, elämäntyöstä ja vaikutuksesta maailman tapahtumien kulkuun kaikkein vähimmin kiistellään hänen kuolemansa jälkeen.”. Kaksikymmentä vuotta myöhemmin kaikki muuttui. Ilmestyi romaani, romaani, joka on aina fiktio. Se antoi Stalinin ja sosialismin vastustajille idean. Se käynnisti länsimaisen propagandamyllyn, joka on tietoisesti, mitään häpeämättä ja voimalla väärentänyt ja väärentää historiaa.  

 

Kai Kontturi